Etusivu > Statement

Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Lausunto

Sisäisen turvallisuuden selonteko: kehittämislinjaukset

Sisäministeriö

 

Sisäministeriö pyytää Suomen Yrittäjien lausuntoa siitä, millaisia päätöksiä sisäisen turvallisuuden selonteossa tulisi tehdä, jotta Suomi olisi maailman turvallisin maa edelleen vuonna 2030. Lausunnossa pyydetään vastaamaan kahteen kysymykseen:

1) Mitä poliittisia päätöksiä tulisi tehdä, jotta Suomi olisi nykyistä turvallisempi tai vähintään yhtä turvallinen teidän edustamanne väestöryhmän, asian tai elämän osa-alueen näkökulmasta?

2) Miten esittämänne päätökset tai linjaukset edistäisivät sisäistä turvallisuutta?

Kiitämme mahdollisuudesta lausua asiasta.

Pienyrittäjät joutuvat usein petostyyppisten rikosten uhreiksi – rikoksiin puututtava nykyistä tehokkaammilla työkaluilla

Oikeusministeriön arviomuistion mukaan, petosrikokset ovat lisääntyneet 2000-luvulla merkittävästi.[1] Samaan aikaan kehitys on ollut päinvastainen muussa omaisuusrikollisuudessa. Olemme huolissamme tästä kehityksestä, sillä petos- ja identiteettivarkaustyyppiset huijaukset kohdistetaan usein pienyrittäjiin ja yrityksiin, jotka ovat vasta aloittaneet toimintansa. Tämän tyyppinen rikollisuus, mihin liittyen virallinen puuttumiskynnys on kokemuksemme mukaan melko korkealla, aiheuttaa yrittäjissä ymmärrettävästi huolta ja epävarmuutta.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (myöhemmin KKV) teki vuonna 2017 selvityksen siitä, miten laajasti huijaukset kohdistuvat pk-yrityksiin.[2] Taloudelliset menetykset ovat tapauskohtaisia, mutta harmaan talouden selvitysyksikön mukaan yrittäjät maksavat pelkästään hakemistopalveluyritysten perusteettomia laskuja vuosittain yli 20 miljoonan euron arvosta.[3] Vähäisimmillään menetykset jäävät satoihin euroihin, kun pahimmillaan menetykset nousevat kymmeniin tuhansiin euroihin ja sitä suurempiin summiin. Yksittäisten tapausten kumuloituessa huijausten kokonaisvaikutukset voivat kasvaa varsin suuriksi.

Myös Suomen Yrittäjät saa päivittäin lukuisia yhteydenottoja yrittäjiltä, jotka ovat saaneet laskun, tilausvahvistuksen tai muun syntyneestä sopimuksesta viestittävän dokumentin yritykseltä, jonka kanssa yrittäjät eivät ole tehneet lähetetystä dokumentaatiosta ilmenevää sopimusta. Erityisen ongelmallisia yrittäjille ovat internetissä toimivat yrityshakemistopalvelut. Harhaanjohtava ja petollinen markkinointi tapahtuu pääasiassa puhelimitse ja kohdistuu erityisesti pieniin ja vastikään aloittaneisiin yrittäjiin. Epäasiallista ja petollista toimintaa tehostetaan usein perinnällä ja luottohäiriömerkinnällä uhkaamalla.

KKV:n yrityshuijauksia koskevan selvityksen mukaan kokonaiskuvan muodostaminen pk-yrityksiin kohdistuvista huijauksista on vaikeaa, koska virallista tietoa ilmiön laajuudesta ei ole saatavilla. Myöskään oikeusministeriön arviomuistiossa tai muussa viranomaisjulkaisussa ei ole arvioitu, miten laajasti yritykset kohtaavat petostyyppistä rikollisuutta. Näin ollen Suomessa ei ole kattavaa tilannekuva yrityksiin kohdistuvasta petosrikollisuudesta. Pidämme perusteltuna, että tarve tilannekuvan laatimiselle lisätään sisäisen turvallisuuden selontekoon.

Yrittäjät kokevat, ettei heidän poliisille tekemiä rikosilmoituksia vastaavista tapauksista oteta riittävän vakavasti. Yksittäiselle poliisilaitokselle yksittäinen rikosilmoitus tekijästä saattaa aiheuttaa sen, että tapaus katsotaan siviilipuolen sopimusriidaksi tai petoksen tunnusmerkistö ei muuten täyttyisi yksittäisen ilmoituksen osalta. Usein kuitenkin tekijät toimivat koko Suomen laajuisesti ja teot kohdistuvat lukuisiin yrittäjiin. On myös indikaatioita, että teoilla voi olla yhteyttä järjestäytyneempään rikollisuuteen.

KKV:n selvityksessä todetaan, että yrittäjien hakemistopalveluyrityksistä tekemät tutkintapyynnöt ovat haasteellisia poliisille. Tavallisimmin kyseessä on muutaman sadan euron lasku, joten teko voi toteutuessaan olla lähinnä lievä petos. Jos taas ilman sopimusta laskutettu yritys ei ole maksanut saamaansa laskua, teko jää lievän petoksen yritykseksi. Lievän petoksen yritystä ei ole säädetty tekona rangaistavaksi, jolloin poliisille ei muodostu toimivaltaa rikosperusteisen esitutkinnan käynnistämiseen. Pidämme perusteltuna, että poliisi- ja syyttäjälaitosten tiedonvaihtoa kehitetään siten, että yksittäiset teot saadaan tarpeen mukaan liitettyä isompaan kokonaisuuteen.

Yrittäjät kokevat, että huijarit jäävät usein ilman rangaistuksia. Petosrikollisuuden tilannekuvan laatimisen jälkeen on aika miettiä, ovatko oikeusjärjestelmämme ja rikosoikeudelliset sanktiot riittäviä nykypäivän petosrikollisuuteen nähden. Samalla on perusteltua kerätä vertailevaa tietoa siitä, miten verrokkimaissa ehkäistään ja toisaalta tutkitaan vastaavantyyppisiä petoksia. Ymmärtääksemme ainakin Ruotsissa on esitetty, että ns. valelaskujen lähettäminen olisi laissa erikseen määritelty petokseksi.

 

Suomen Yrittäjät

 

Janne Makkula                                Tiina Toivonen

työmarkkinajohtaja                        lainsäädäntöasioiden päällikkö

 

[1] Arviomuistio rangaistusten oikeasuhtaisuudesta. Eräät seksuaali-, väkivalta-, talous- ja rattijuopumusrikokset. 2018: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160660

[2] https://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/julkaisut/selvitykset/2017/kkv...

[3] Harmaan talouden selvitysyksikkö 2014. Hakemistopalveluyritykset poliisille tehdyissä tutkintapyynnöissä. Asiantuntijakirjoitus 7/2014.