15.4.2021 klo 15:12
Lausunto

Suomen Yrittäjien lausunto Suomen 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaehdotuksesta ”Uudistuva ja osaava Suomi”

Työ- ja elinkeinoministeriö

1. Yleistä ja keskeisimmät huomiot

Suomen Yrittäjät korostaa, että rakennepolitiikan ohjelma Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelma pitää toteuttaa niin, että toimet luovat kestävää kasvua sekä vahvistavat yrittäjyyttä, työllisyyttä ja osaamista. Pk-yrityskenttä kohtaa ohjelman toteutusaikana mittavan muutoksen. Pandemian jäljiltä moni suunnittelee lopettavansa, on konkurssiuhan alla ja osa suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavan kahden vuoden aikana. Samalla väestön huoltosuhde heikkenee.

Kaikkien ohjelmakaudella rahoitettavien toimien pitää olla sellaisia, että ne lisäävät pidemmällä aikavälillä pk-yrittäjien toimintaedellytysten parannuksia, investointeja ja kilpailukykyä. Rahoitettavilla hankkeilla on lähtökohtaisesti oltava sidos ja yhteys pk-yrityksiin. Tehokas tapa parantaa kilpailukykyämme on lisätä pk-sektorin investointeja ja tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta myös tämän ohjelman kautta.

Hankkeiden on oltava aidosti tavoitteellisia ja haasteellisia. Yrittäjät huomauttaa, että toteutustavaltaan ohjelman ei pidä betonoida nykyisiä rakenteita, vaan luoda uutta ja edistää aidosti kilpailukykyä. Ohjelman tavoitteellisuuteen ja nykyisten toimintatapojen aitoon haastamiseen on kiinnitettävä jatkovalmistelussa erityistä huomiota.

Ohjelman painopisteet ovat sinällään yrittäjyyden edellytyksiä tukevia ja tärkeitä. Usean painopisteen ohjelma sisältää aina myös riskin pirstaloitumisesta. Tähän on toimeenpanossa kiinnitettävä huomiota.

Hankkeilla ei pidä rahoittaa kiinteitä ja juoksevia kustannuksia. Esimerkiksi on kyseenalaistettava, onko ESR-hankkeissa tärkeät tavoitteet nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työttömyyden hillitsemiseksi sellaisia, jotka olisivat selkeästi uutta luovaa vai ylläpitävää, normaalien kulujen rahoitusta. Varat on aidosti suunnattava uusiin innovaatioihin ja malleihin.

Ohjelmassa on lueteltu laajasti eri kohderyhmiä, jotka ovat rahoituksen hakijoina tai toimenpiteiden kohteina. Edellisissä ohjelmissa rahoitus kohdistui pääosin oppilaitoksille ja muille julkisille toimijoille. On arvioitava kriittisesti, millaiset hankkeet oppilaitosten yritysyhteistyön osalta ovat tarkoituksenmukaisia ja pk-yritysten kannalta mielekkäitä ja tehokkaita.

Yrittäjät näkee, että parhaat mahdollisuudet saavuttaa onnistuneita tuloksia syntyvät silloin, kun rakennerahastorahoitus kohdistetaan mahdollisimman suoraan yritysten toimintaympäristöön vaikuttaviin hankkeisiin.

Kiinnitämme huomiota myös siihen, että samaan aikaan kun pk-yritysten innovointia ja uudistamista pyritään edistämään, tulee huolehtia siitä, että yritysten toimintaympäristö muilta osin on kilpailukykyinen ja uudistumiseen kannustava. Jäykkä toimintaympäristö ohjaa pahimmillaan siihen, etteivät yritykset kykene toteuttamaan uudistavia toimia, vaan toimista tulee enemmän ylläpitäviä ja säilyttäviä kuin uutta luovia.

Yrittäjät huomauttaa, että työvoiman kysynnän lisäämiseksi työmarkkinoiden rakenteelliset uudistukset ovat olennaisia, vaikka sinällään on tärkeää tehostaa ja kehittää työvoimapalveluita, edistää ammatillista ja alueellista liikkuvuutta, vahvistaa erityisryhmien työhön pääsyä ja siellä pysymistä sekä panostaa kohtaanto-ongelmaan. Rakenteelliset uudistukset ovat erityisen tärkeitä nyt, jotta yritykset pystyvät pandemian hellittäessä työllistämään edes kriisiä edeltävällä tasolla.

2. Hankehallinnointiin neuvontaa ja helpotusta

Tulevina vuosina on liikkeellä ehkä ennätysmäärä aluekehitysvaroja, joista yksi on EU:n rakennepoliittiset määrärahat. Kaikessa toiminnassa on huomioitava yritysten mahdollisuudet vastata hankehallinnointiin, ja yrityksille on oltava tarjolla riittävästi käytännön tukea. Rakennerahastojen hallinto on monelle pk-yrittäjälle ylitsepääsemätön haaste.

Monet yritykset kokevat, että hanketoiminta on hankalaa ja rahoitukseen sisältyy liikaa rajaavia ehtoja. Valtaosa yrittäjistä tarvitsee konkreettista apua hankehallinnossa ja byrokratian tulkinnassa. Markkinointiviestinnällä on taattava, että pk-yritykset löytävät oikeaan aikaan heille sopivat hankkeet ja yritysneuvonnan on alueilla myös palveltava tätä tarkoitusta.

Tähän alueilla on oltava saatavilla yrittäjien tarvitsemia palveluita ja tukea. Julkisen hallinnon henkilöresursseja tulisikin siirtää lähemmäksi kenttää ja yrittäjien arkea. On välttämätöntä panostaa myös yrityksille kohdennettuun markkinointiviestintään.

Myös pk-yritysten kanssa toimivat tahot alueilla, kuten kunnat, tarvitsevat lisätukea (teknistä ja taloudellista), jotta ne voisivat olla paremmin mukana vahvistamassa rakennerahojen vaikutusta pk-sektoriin.

3. Yritykset mukaan Itämeren alueen yhteistyöhön (Interreg Baltic Sea Region)

Monessa toimintalinjassa on todettu Itämeren alueen yhteistyö (Interreg Baltic Sea Region). Yrittäjien näkemyksen mukaan se on tavannut perustua julkisten organisaatioiden ja oppilaitosten yhteistyöhön, ja yritykset ovat siinä olleet varsin vähän mukana. Yritysyhteistyötä tässä asiassa on parannettava tavoitteellisesti ja oleellisesti.

4. Innovaatiotoiminta ja digitalisaatio ohjelmaehdotuksessa

Ohjelmaehdotusta on kiitettävä siitä, että se antaa merkittävän painoarvon innovaatioille ja digitalisaatiolle. Ohjelma tunnistaa varsin kattavasti pk-yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ja digitalisaation tilannetta, sen haasteita ja mahdollisuuksia. Tämä on perusedellytys sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle yhteiskuntakehitykselle. Ehdotuksen sisältämät painotukset ja välineet pk-yritysten TKI-toiminnan edistämiseen sekä uuden teknologian käyttöönoton tukemiseen ovat yleisesti ottaen kannatettavia.

Yrittäjät pitää tärkeänä, että rakennerahastokaudelle asetetut TKI- sekä digitalisaatiotavoitteet ja niiden toteutumisen seuranta yhteensovitetaan kansallisella ja EU-tasolla määriteltyihin pidemmän aikavälin kehitystavoitteisiin ja seurantaan. Näin luodaan pohja sille, että ohjelmien painotuksia voidaan rakennerahastokauden edetessä tarpeen vaatiessa muuttaa hallitusti ja koordinoidusti.

5. Pk-yritykset ja TKI-toiminta

Pk-yritysten TKI-intensiteetin nostaminen on ehto talouden innovaatiokapasiteetin ja uudistumiskyvyn kasvattamiselle sekä tuottavuuden parantumiselle. Siksi on tärkeätä, että myös rakennerahastot kannustavat pk-yrityksiä kasvattamaan TKI-panostuksiaan. Tässä tärkeitä toimia ovat korkeakoulu- ja oppilaitosyhteistyö, kunta- ja kaupunkiyhteistyö, kokeilu- ja testausympäristöt, yritysverkostot ja -ekosysteemit ja myös innovatiiviset julkiset hankinnat. Näiden avulla pk-yrityksiä voidaan rohkaista TKI-toimintaan.

TKI-toiminnan vaikuttavuus riippuu pitkälti yrityksen kyvystä siirtää sen tuotoksia käytännön liiketoimintaan ja arvonluontiin. Tämä edellyttää usein yrittäjän ja henkilöstön osaamisen kehittämistä, uusien osaajien rekrytointia tai kumppaniverkoston laajentamista.

Siksi on tärkeätä, että myös rakennerahasto-ohjelmat auttaisivat sovittamaan yhteen innovaatiotoimintaa ja koulutusta sekä muita yritysten jatkuvaa oppimista edistäviä palveluita.

Yrittäjät korostaa, että on tärkeää välttää toiminnan pirstaloitumista liian pieniksi palasiksi ja päällekkäisyyksiä jo normaalitoimintana toteutettavien tehtävien ja rahoitusinstrumenttien kanssa, kun rakennerahastokaudella käynnistetään alueellista TKI-toimintaa. Ohjelmakoordinaation on siten oltava tiivistä ja vuorovaikutteista esimerkiksi Business Finlandin kanssa.

6. Pk-yritykset ja digitalisaatio

Kuten ohjelmaehdotus antaa hyvin ymmärtää, on koronaviruspandemia kiihdyttänyt digitaalisen teknologian soveltamista ja käyttöönottoa pk-yrityksissä. Samalla pandemia on kuitenkin nähtävästi myös laventanut edelläkävijäyritysten sekä hitaampien liikkeelle lähtijöiden välisiä eroja. Tuoreen selvityksemme mukaan ne yritykset, jotka olivat digitalisoineet merkittävän osan toiminnastaan jo ennen pandemiaa, pystyivät muita paremmin sopeutumaan äkillisesti muuttuneeseen tilanteeseen, osa jopa menestymään oloista huolimatta.

Tämä antaa näille yrityksille muita paremmat lähtökohdat elpyä ja tehdä uusia investointeja: lähes kaikki liiketoimintaansa digitalisoineista pk-yrityksistä aikovat jatkaa digikehittämistä kriisin jälkeen. Toisaalta joka kolmas matalasti digitalisoitunut yritys ryhtyi digitalisointiin pandemia-aikana. Tämä antaa viitteitä siitä, että poikkeusolot ovat ravistaneet ainakin osan diginukkujista hereille.

On olennaista, että rakennerahasto-ohjelmien jalkautus huomioi yritysten erilaiset tilanteet ja taustat, jotta koko yrityskentän digitalisaatio ja tuottavuuskehitys etenisi pandemian väistyttyä suotuisasti. Koon, toimialan ja sijainnin lisäksi keskeistä on tunnistaa yrityksen digitalisaatioaste, joka on määräävä tekijä sille, millaisia kehittämis- tai digitalisoimispalveluita yritys tarvitsee.

On huomioitava niin edelläkävijät, seuraajat kuin nukkujat. Tämä edellyttää, että yritysten kykyä tunnistaa digikypsyyttään sekä tehdä siihen vastaavia digipanostuksia parannetaan. Selvitystemme mukaan yksi pahimmista pienyritysten digitalisaation pullonkauloista on oikeiden digiratkaisujen valitseminen, oli kyse sitten teknologiavalinnoista tai niihin liittyvästä osaamis- tai koulutuspalvelusta. Näiden esteiden purkaminen vaatii kohdennettuja toimia, joihin myös rakennerahastot voivat tarjota osansa.

On tärkeätä varmistaa, että rakennerahasto-ohjelmien sekä muiden TKI-toimintaa sekä teknologian käyttöönottoa tukevien EU-ohjelmien – erityisesti Horisontti Eurooppa ja Digitaalinen Eurooppa – väliset synergiamahdollisuudet tunnistetaan ja hyödynnetään täysimääräisesti. Yksi tällainen liittyy eurooppalaisiin digitaalisiin innovaatiokeskittymiin (European Digital Innovation Hubs, EDIH).

On kannatettavaa, että innovaatiokeskittymien rakentumista tuetaan myös rakennerahastoilla. Jotta ne tavoittavat kohderyhmänsä eli pk-yritykset, on välttämätöntä, että yrittäjä- ja yritysjärjestöt otetaan mukaan keskittymien ohjaukseen ja viestintään alueellisesti ja valtakunnallisesti. Keskittymien on hankittava palveluita luotettavilta digitoimittajilta ja toimittava näin pk-yrityksille luukkuna laajempaan palveluverkostoon.

7. Koulutus ja osaaminen

Koulutuksen ja osaamisen suhteen ohjelmassa tulisi vahvistaa kestävän kasvun osaamista kaikilla koulutusaseilla ja yrityksissä. Vastuullisuutta tarvitaan ilmastonmuutoksen torjumisessa, mutta kestävän kehityksen ja kasvun osaaminen luo myös uudenlaista liiketoimintaa. Samoin hankkeiden kautta kansainvälisyysosaamista on lisättävä kaikilla koulutusasteilla ja myös yksin- ja mikroyrityksissä.

Jatkossa yhä useampi suomalainen tulee toimimaan yrittäjänä työuransa aikana. Iso osa pk-yrittäjistä on ammatillisen koulutuksen käyneitä jo nyt, ja useat ammatillisessa koulutuksessa nyt opiskelevat ovat kiinnostuneita lähtemään yrittäjiksi valmistumisen jälkeen. Esimerkiksi maaseutualueilla yrittäjien ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöllä on suuri merkitys yritysten toimintaedellytysten kehittämisessä, yritysten henkilöstön ja yrittäjien oman osaamisen ja hyvinvoinnin lisäämisessä ja työllisyysasteen parantamisessa. Siksi yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyysosaamista on kauttaaltaan lisättävä kauttaaltaan koko yhteiskunnassa myös rakennerahasto-ohjelman kautta.

8. Ilmastotoimet ja hiilineutraalius

Yrityksillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja niitä tulee kannustaa kehittämään ja käyttöönottamaan ilmastoystävällisiä ratkaisuja. EU:n on kyettävä hyödyntämään ilmastosiirtymää keskeisenä liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia avaavana kilpailukykytekijänä. Tämä edellyttää etenkin digitalisaation mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä.

Suomalaisyrityksillä on puhtaiden tuotteiden ja palveluiden sekä resurssitehokkaiden prosessien edelläkävijöinä hyvät lähtökohdat menestyä hiilineutraaliuteen pyrkivässä taloudessa. Tätä rakennerahastoilla voidaan edesauttaa tekemällä innovatiivisia pk-yrityksiä tukevaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkaa.

9. Yritysten omistajanvaihdoksia edistettävä

Yritysten omistajanvaihdoksia on tuotava rakennerahasto-ohjelmaluonnoksessa vahvemmin ja tavoitteellisemmin esille. Tulevalla ohjelmakaudella on tärkeää tavoitteellisesti edistää yritysten omistajanvaihdoksia ja kirjata asiasta myös ohjelmaan.

Kahden seuraavan vuoden aikana omistajanvaihdos on suunnitelmien mukaan edessä 12 prosentilla yrityksistä. Pk-yrityksistä 11 prosenttia on kiinnostunut ostamaan yrityksen tai liiketoiminnan seuraavan kahden vuoden aikana. (Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2021).

Omistajanvaihdos voidaan myös nähdä vaihtoehtona uudelle yritykselle tai se voi olla kasvun ja kansainvälistymisen väline jo toimivalle yritykselle. Viivästynyt omistajanvaihdos hidastaa tai estää yrityksen kehittymisen. Finnveran mukaan omistajanvaihdoksen läpikäyneistä yrityksistä noin 30 prosenttia muuttuu kasvuyrityksiä. Omistajanvaihdospalvelut tulisi nähdä kokonaisuutena, jossa on julkisia ja yksityisiä toimijoita, mutta toiminnan tulee olla organisoitua ja johdettua. Tarvitaan myös valtakunnallista koordinointia ja maakunnallisia palvelumalleja, joilla kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan.

10. Yksinyrittäjyys huomioitava

Noin kaksi kolmasosaa yrittäjistä on Suomessa yksinyrittäjiä. Yksinyrittäjyyden yleistyminen on ollut viime vuosien merkittävin ja kiistattomin työelämän trendi. Ohjelma-aihioita olisi kohdennettava niin EAKR- kuin ESR-puolelle nykyistä enemmän yksinyrittäjille. Esimerkiksi yksinyrittäjien kasvuohjelman luomisella ja edistämällä yksinyrittäjän kansainvälistymisverkostoja.

11. Yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä

Suomen Yrittäjät ei näe perusteita sille, että yritykset jaettaisiin jonkinlaisen etusijan saaviin yhteiskunnallisiin yrityksiin ja normaaleihin yrityksiin. Aivan tavalliset yritykset tuottavat mitä positiivisimpia vaikutuksia yhteiskuntaan luomalla esimerkiksi työtä ja verotuloja. Kaikki yrityksethän käyttävät jollain tapaa liiketulojaan toimintansa kehittämiseen. Kaikkia yrityksiä tulee kohdella verotuksellisesti ja muutenkin lainsäädännössä ja julkisen hallinnon toimesta tasapuolisesti. Yritykset kantavat yhteiskuntavastuutaan ja ottavat vastuuta yhteiskunnasta veroja maksamalla, työllistämällä ja hoitamalla muut yhteiskunnalliset velvoitteensa.

Suomen Yrittäjät

Janika Tikkala

elinkeinopolitiikan asiantuntija