Etusivu > Statement

Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Lausunto

Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta ja laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö

 

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tartuntatautilakia väliaikaisesti.

Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi säädettyjen väliaikaisesti voimassaolevien säännösten voimassaoloa. Väliaikaisesti voimassa olevat säännökset koskisivat ravitsemisliikkeissä ja muissa palveluissa noudatettavia erityisiä hygieniavelvoitteita ja toiminnan väliaikaista rajoittamista epidemiatilanteen sitä vaatiessa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan jatkettavasti kyseisten velvoitteiden valvontaa koskevien säännösten sekä muutoksenhakua koskevan säännöksen voimassaoloa.

Esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytyksiä koskevan säännöksen lähikontaktin määritelmää siten, että määritelmässä huomioitaisiin sisä- ja ulkotiloihin liittyvät erot tartuntariskin suhteen.

Tartuntatautilain väliaikaiset säännökset, joissa säädettäisiin covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi välttämättömistä hygieniavelvoitteista, rajoitustoimenpiteistä sekä näiden valvonnasta, olisivat voimassa 31.12.2021 saakka.

Laki tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2021. Laki tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2021.

Yleiset huomiot

Yritykset ovat toimineet vastuullisesti koronaepidemian aikana ja rakentaneet tartuntojen ehkäisyyn liittyviä hyviä käytäntöjä sekä toteuttaneet kattavaa omavalvontaa. Näistä toimenpiteistä huolimatta yritykset ovat joutuneet rajoittamaan ja jopa keskeyttämään elinkeinonsa. On tärkeää, että nyt luodaan näkymää ja ennakoitavuutta yrittäjille sekä annetaan suuntaviivoja siirtymisestä kohti normaalia.

Rajoitustoimenpiteiden pitkittyessä on rajoitustoimien yhteiskunnalliset vaikutukset huomioitava paremmin. Valitettavasti rajoitustoimien osalta on tehty vain määrällistä arviointia eli vain tartuntalukujen seurantaan perustuvaa arviointia. Rajoitustoimenpiteiden pitkittyessä vaikutustenarviointia on tehtävä laajemmin myös niiden aiheuttamien sosiaalisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisia vaikutusten osalta.

Tartuntatautilain elinkeinotoimintaa rajoittavien väliaikaisten säännösten voimassaolon jatkaminen vie toivoa yrittäjiltä, jotka ovat jo pitkään olleet rajoitustoimenpiteiden kohteena, ja joiden taloudellinen sekä henkinen sietokyky on jo yli vuoden ajan ollut koetuksella. Monet yritykset ovat jo kestokykynsä rajoilla. On tärkeää, että kesän lähestyessä ja tautitilanteen hellittäessä luodaan suunnitelmaa siitä, miten yritykset pääsevät taas harjoittamaan liiketoimintaansa normaalimmassa toimintaympäristössä. Väliaikaisen rajoitussääntelyn jatkaminen antaa päinvastaisen viestin niin elinkeinonharjoittajille kuin kuluttajille. On tärkeää, ettei mitään rajoituksia pidetä voimassa tai säädetä vain varmuuden vuoksi, vaan rajoitusten tulisi olla välttämättömiä tartuntojen leviämisen estämiseksi.

Tartuntatautilain väliaikaiset säännökset ovat näyttäytyneet vaikeana ja sekavana kokonaisuutena. Se on myös kohdellut eri toimialojen toimijoita perusteetta epätasa-arvoisesti. Tautitilanteen hallinnan kannalta olisi mielestämme ollut perusteltua luoda yhtenäinen sääntelykokonaisuus, monien irrallisten, eriaikaisten ja vaikeasti seurattavien toimenpidekokonaisuuksien sijaan. Rajoitusten toimivuutta on pirstaleisen kokonaisuuden vuoksi ollut käytännössä mahdotonta seurata.

Toimintaympäristön ennakoimattomat muutokset, nopeasti käyttöönotettavat rajoitukset ja niitä koskeva epäselvä viestintä ovat johtaneet monessa tapauksessa kestämättömiin tilanteisiin. Epävarmuus tulevista rajoituksista vaikeuttaa liiketoiminnan suunnittelua. Selkeän ja johdonmukaisen viestinnän myötä yritykset pystyvät reagoimaan tehokkaammin rajoituksiin ja voivat myös paremmin lieventää niistä koituvia tappioita. Rajoitukset ja velvoitteet tulee saattaa selvästi ja riittävän ajoissa yrittäjien tietoon. Sekavuutta ei saa missään nimessä aiheuttaa eri viranomaisten keskinäisillä tulkintakiistoilla.

Tartuntatautilain väliaikaiset säännökset ovat tarkoitus säilyttää ennallaan lukuun ottamatta 58 d §:n 4 momenttia. Pidämme ongelmallisena, että sääntelyä esitetään jatkettavaksi pääosin sellaisenaan, ilman tarkempia selvityksiä säännösmuutosten tarpeeseen. Katsomme, että väliaikaisten säännösten jatkaminen edellyttää tiettyjen säännösten uudelleentarkastelua.

Väliaikaisen sääntelyn voimassaolon pituus

On syytä muistaa, että kriisi jättää pitkät jäljet yrityksiin. Vaikutukset jatkuvat pitkään vielä rajoitusten poistamisen jälkeen. Mitä kauemmin rajoituksia pidetään voimassa, sitä pidempään myös joudutaan odottelemaan yhteiskunnan ja yritysten elpymistä. Rajoitustoimien pitkittyminen merkitsee, että yhä useamman elinkelpoisen yrityksen toiminta tulee loppumaan.

Esitysluonnoksen mukaan väliaikaisten säännöksien voimassaoloa esitetään jatkettavaksi 31.12.2021 saakka. Pidämme esitettyä voimassaoloaikaa kohtuuttoman pitkänä. Voimassaoloajan pituudella on merkitystä yritysten taloudellisen kestokyvyn sekä yrittäjien jaksamisen kannalta. Katsomme, että voimassaoloa pitäisi lyhentää huomattavasti esitysluonnoksen mukaisesta. Väliaikaisten säännösten voimassaoloa tulisi jatkaa pisimmillään 31.8. asti ja tehdä uudelleentarkastelu tarpeelle jatkaa väliaikaista sääntelyä syksyllä.

Tartuntatautilain 58 g §:n mukainen sulkuvelvoite

Rajoituksissa olisi noudatettava lievimmän haitan periaatetta. Valitettavasti nykymuotoiset tartuntatautilain säännökset ovat liian kaavamaisia, eivätkä huomioi tiloihin liittyviä erityispiirteitä. Katsomme, että erityisesti 58 g §:n mukaista sulkuvelvoitetta pitäisi lieventää. On epätarkoituksenmukaista, että vaihtoehtoina on joko täyssulku taikka 58 d §:n mukaiset velvoitteet. Jotta tilojen sulku säilyy aidosti viimesijaisena keinona, on tarkasteltava muita lievempiä keinoja tartuntojen leviämisen hallintaan.

Tartuntojen leviämisen estämisen kannalta ei ole perusteltua säilyttää 58 g §:n mukaista täyssulkua koskevaa toimivaltuutta, jos tartuntojen leviämisen estäminen on mahdollista vähemmän haittaa aiheuttavien lievempien keinojen avulla. Tartuntatautilaissa määriteltyjä tiloja koskeva sulkupäätös voidaan, väliaikaiseen säännökseen tehdyn tiukennuksen jälkeen, tehdä toiminnan laajuudesta riippumatta. Voimassaolevan 58 g §:n soveltuvuus ei ole riippuvainen siitä, kuinka suurella asiakasmäärälle kyseisiä tiloja käytetään. Tämä on merkittävä puute sääntelyssä eikä säännökseen tehdyn tiukennuksen voida katsoa perustuneen tartuntojen leviämisen estämiseen.

Tartuntatautilain mukaisissa rajoituksissa asiakastilojen sulkeminen ei saa olla itsetarkoitus. Rajoitusten on oltava välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Yrittäjille 58 g §:n tiukennuksella on yrittäjien ja työntekijöiden kannalta iso merkitys, koska kyse on käytännössä siitä, voidaanko toimintaa harjoittaa rajatusti terveysturvallisuudesta huolehtien pienemmällä asiakasmäärällä vai onko toiminta keskeytettävä kokonaan.

Asiakasmäärästä riippumaton sulkumahdollisuus on myös rajoitusten välttämättömyysharkinnan kannalta ongelmallista. Säännöksessä pitäisi huomioida tiloja ja niiden käyttöä koskevat erityispiirteet, kuten tilojen koko, niissä asioivat asiakasmäärät ja tiloissa toteutetut lähikontaktien välttämistä koskevat tilajärjestelyt. 58 g §:n mukaisen täyssulun sijaan olisi säännöstä muutettava siten, että siinä määriteltäisiin enimmäisasiakasmäärät tilan pinta-alan mukaan. Mikäli tiloja käyttävä toimija pystyisi rajaamaan asiakasmääriään mahdollisen päätöksen mukaisesti, velvoitetta täyssulkuun ei olisi. Katsomme, että asiakastilojen sulkemisen sijaan olisi säädettävä asiakasmäärärajoituksista, jotka tulisi suhteuttaa tilan kokoon samalla tavalla kuin ravintoloissa.

Ravintoloita koskeva rajoitussääntely

Ravintola-ala on ollut jo yli vuoden rajoitustoimenpiteiden kohteena ja tämän vuoksi on erityisen tarkkaan harkittava alalle kohdennettavia rajoituksia ja otettava huomioon myös toimialan kestokyky.

On kiitettävää, ettei voimassaolevan sääntelyyn liittyvien ongelmallisuuksien vuoksi ravintolasääntelyä esitetä jatkettavaksi sellaisenaan. Voimassaoleva, tiukennettu, sääntely on tarkoittanut monelle, ettei toimintaa ole sulun päättymisen jälkeen ollut mahdollista harjoittaa lainkaan. Nykyiset aukiolo- ja anniskeluaikarajoitukset, jotka mahdollistavat klo 18 alkavan aukioloaikarajoituksen sekä 17 alkavan anniskeluaikarajoituksen ovat erittäin ankaria. Tiukennetut aukiolo- ja anniskeluaikarajoitukset ovat estäneet illallisravintoloiden sekä anniskeluravintoloiden toiminnan. Esitysluonnoksen mukaiset aukiolo- ja anniskeluaikarajoitukset mahdollistavat toimialan laajemman avautumisen, mutta on edelleen ongelmallinen esimerkiksi yökerhojen kannalta.

Ulkotiloissa viruksen leviämisen riski on pienempi kuin sisätiloissa. Siksi olisi perusteltua, että kulloinkin sovellettavia anniskelu- ja aukioloaikarajoituksia ei kohdisteta yhtä laajasti ravitsemusliikkeiden ulkotiloihin, kuten terasseihin. Kesäkauden lähestyessä ravintola-alalle on elintärkeää, että ravintolat voivat ohjata asiakkaitaan syömään ja juomaan terveysturvallisesti ravitsemisliikkeidensä ulkotiloissa. Asiakkaiden terveysturvallisempaan asioimiseen voitaisiin ohjata ulkotiloja koskevien lievennysten avulla. Katsomme, että ravitsemistoimintaa koskevia anniskelu- ja aukioloaikarajoituksia ei tulisi kohdistaa ravitsemusliikkeiden ulkotiloihin.

 

Suomen Yrittäjät

 

Janne Makkula                                                                  Karoliina Katila                  

työmarkkinajohtaja                                                         asiantuntija