16.9.2021 klo 11:24
Lausunto

Tiedon laatukriteerit ja mittaristo

Laatukriteerikokonaisuus ja sen vaikuttavuus

Miltä laatukriteerikokonaisuus vaikuttaa?

Laatukriteerikokonaisuus vaikuttaa yleisesti ottaen kattavalta ja tarpeelliselta kokonaisuudelta, joka toivottavasti edistää julkishallinnon hallussa olevan tiedon nykyistä laajamittaisempaa hyödyntämistä niin julkisen sektorin sisällä kuin yksityisellä sektorilla. Erityistä kiitosta annamme vahvasta käyttäjä- ja asiakaslähtöisestä lähestymistavasta kriteereiden ja niiden mittareiden määrittelyssä. On tärkeätä, että laatukriteereitä ja mittareita kehitetään jatkuvasti saadun käyttäjäpalautteen perusteella.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin tiedon käyttäjinä. Nykyistä selvästi useampi pk-yritys on saatava alkaneen vuosikymmenen kuluessa käyttämään julkista tietoa sekä jalostamaan siitä lisäarvoa. Siksi pidämme erittäin tärkeänä, että hallitusohjelman mukaisesti ja osana tiedon hyödyntämisen ja avaamisen politiikkakokonaisuutta otettaisiin huomioon pk-yritysten kyky tarttua julkisiin datavarantoihin avoimien rajapintojen kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa pk-yritysten tietoisuuden, osaamisen ja kyvykkyyksien järjestelmällistä kehittämistä sekä avattavan tiedon saavutettavuuden ja käytettävyyden parantamista.

Kuinka hyvin laatukriteerit ja mittarit tukevat yhteismitallista tiedon laadun tunnistamista ja siitä keskustelemista julkishallinnossa?

Missä yhteyksissä laatukriteeristön mukainen yhteinen tiedon laadun tunnistaminen ja määrittely tukisi julkishallinnon tiedon hyödyntämistä ja avaamista?

Miten hyvin laatukriteeristö ja mittaristo toimisi tiedon laadun parannuksen tukena pidemmällä tähtäimellä?

Olisi harkittava, olisiko julkisen tiedon erilaisista yrityskäyttäjistä koostuva paneeli tai vastaava säännöllinen yhteiskehittämisen metodi hyödyllinen edistettäessä niin laatukriteeristön ja mittariston kehitystä kuin julkisen tiedon avaamisen ja hyödyntämisen muiden strategisten tavoitteiden toimeenpanoa.

Tiedon käyttäjän tulokulma laatukriteeristöön ja mittaristoon

Miltä laatukriteerien ja mittarien kokonaisuus vaikuttaa tiedon käyttäjän näkökulmasta?

Kokonaisuus vaikuttaa tiedon yksityisen käyttäjän näkökulmasta yleisesti ottaen kattavalta ja sisällöllisesti relevantilta. Kriteereistä ja mittareista on kuitenkin syytä kerätä yksityiskohtaisempaa palautetta laajemmalta käyttäjäjoukolta huomioiden erilaiset käyttötarpeet sekä käyttäjäryhmät, mukaan lukien eri toimialojen pk-yritykset.

Tuottaako se riittävän kuvan yksittäisen tietoaineiston laadusta sen käyttäjän tueksi?

Tiedon tuottajan tulokulma laatukriteeristöön ja mittaristoon

Miltä laatukriteerien ja mittarien käyttöönotto tiedon avaamisen yhteydessä vaikuttaisi tiedon tuottajan näkökulmasta?

Mitä laatukriteerien ja mittarien käyttöönotto tiedon tuottajan näkökulmasta edellyttäisi?

Laatukriteeristön ja mittariston hallinta

Millaiset tehtävät ovat mielestäsi laatukriteeristöä ja mittaristoa ylläpitävän ja kehittävän tahon tärkeimmät tehtävät?

Kriteeristöä ja mittaristoa ylläpitävän ja kehittävän tahon tärkein tehtävä on tunnistaa julkisen tiedon keskeiset käyttötarkoitukset ja käyttäjäryhmät, mukaan lukien eri alojen pk-yritykset, sekä kehittää kokonaisuutta siten, että se vastaa käyttäjiltä ja käyttötilanteista kummunneisiin todellisiin tarpeisiin.

Minkälaista tukea ja koordinaatiota odotat tältä taholta?

Tahon on pystyttävä tuomaan yhteen niin julkisen sektorin keskeiset tiedon avaajat kuin yksityisen sektorin tiedon hyödyntäjät.

Millainen verkostotoiminta edistäisi laatukriteeristön ja mittariston käyttämistä ja kehittämistä parhaiten?

Verkostotoiminta voisi tarkoittaa esimerkiksi jonkinlaisen julkisen ja yksityisen sektorin public-private-yhteiskehittämisrakenteen luomista julkisen tiedon avaamisen ja hyödyntämisen strategian, mukaan lukien laatukriteerien ja mittarien, toimeenpanoon.

Suomen Yrittäjät

Joonas Mikkilä
digi- ja koulutusasioiden päällikkö