Näillä lääkkeillä työllisyys saadaan ylös | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Edunvalvonta > Suomen Yrittajien Kannanotot

Etsi

Näillä lääkkeillä työllisyys saadaan ylös

9 neuvoa hallituksen puoliväliriiheen

Hallituksen työllisyystavoite on karkaamassa. 72 prosentin työllisyystaso ei todennäköisesti ole enää saavutettavissa tällä hallituskaudella.

Paljon on kuitenkin tehtävissä, sillä muuttamalla työmarkkinoita rohkeasti työllisyysastetta on mahdollista nostaa tuntuvasti. Yrittäjät keräsivät 9 neuvoa puoliväliriiheä varten. Nämä asiat auttaisivat pk-yrityksiä kasvamaan ja työllistämään enemmän.

1. Julkisen talouden sopeuttamista tulee jatkaa

Julkisen talouden pitkään jatkuneen alijäämäisen kehityksen ennustetaan jatkuvan. Julkisen velan määrä nousee ja suhde bruttokansantuotteeseen noussee seuraavien muutaman vuoden aikana. Ikärakenteestamme johtuen 2020-luvulla julkisiin menoihin kohdistuu lisäyspaineita. On mahdollista, että seuraavan vuosikymmenen aikana kohtaamme talouskriisin. Alhaisen kasvun ja lisääntyvien menopaineiden hallinta tulee olemaan hankalaa.

Hallituksen tulisi arvioida julkiset menot ja verotuet talouskasvun kannalta ja aloittaa julkisten menojen ja verotukien karsiminen siten, että hallituskauden aikana päätetään noin miljardin euron lisäleikkauksista. On järkevää laatia lista menoista ja tuista, joiden taloudellinen vaikutus on rajallinen tai jopa negatiivinen. Esimerkkejä näistä ovat kilpailua vääristävät energiatuet sekä muut yritystuet sekä julkiseen infraan liittyvät asiat. Lisäksi pitää tarkastella hallintoon käytettäviä varoja. 

2. Yritysrahoitusta on syytä monipuolistaa

Pk-yritysten kasvun turvaamiseksi tulee monipuolistaa yritysrahoitusta. Rahoitusmarkkinoiden poukkoileva sääntely haittaa riskirahoituksen lisääntymistä. Erityisesti verosääntelyssä tulee varmistaa johdonmukaisuus, ennakoitavuus ja tasapuolisuus. Esimerkiksi säätiöillä ja muilla yleishyödyllisillä yhteisöillä tulisi olla mahdollisuus osallistua pk-yritysten rahoitukseen. Merkittävä osa pk-yrityksistä tulee jatkossakin toimimaan pankkirahoituksella. Tämän varmistamiseksi eurooppalaista sääntelyä tulee kehittää ja kansallista ylisääntelyä välttää.

3. Liikenneverkkoa kehitettävä

Teknologian ja palvelujen kehityksestä huolimatta tarvitaan kunnollisia väyliä. On tehtävä uusia avauksia tieverkon parantamiseksi. On tehtävä laaja parlamentaarinen selvitys, jossa tarkastellaan, miten turvata kestävä rahoitus liikenneverkon perusväylänpidolle ja verkon kehittämiseen tarvittavien investointien takaamiseksi yritysten toimintaa silmällä pitäen.

4. Yritysten riskinottohalua ja –kykyä lisättävä veromuutoksin

Talouskasvun vuoksi on välttämätöntä kannustaa riskin ottamiseen. Riski tulee huomioida myös verotuksessa. Valtiovarainministeriön verotyöryhmän julkistamia osinkoverotuksen muutosehdotuksia ei tule toteuttaa, sillä muutokset heikentäisivät merkittävästi yrittäjyyden, kasvun ja työllistämisen kannusteita.

Yhteisöverotuksen rakenne ei kannusta riittävästi kasvuun. Pelkkä yhteisöveron alentaminen esimerkiksi 17 - 18 prosenttiin ei olisi riittävä investointien aikaansaamiseksi. Hallituksen tulee tehdä päätös verotuksen myöhentämiseksi ensi vaiheessa varauksella. Kun yritys tekee tuloksesta esimerkiksi 20 - 25 prosentin varauksen, verotusta voidaan lykätä ja purkaa varausta joustavasti investointeihin, palkkoihin, tuotekehityskuluihin ja muihin kuluihin. Varaus on hyödyllinen myös tappiontasauksen täydentäjänä. Varausta ei pidä rahoittaa korottamalla muita veroja, koska se söisi kasvunosteen. 20 prosentin varaus maksaisi valtiolle noin 550 - 650 miljoonaa euroa, mutta pidemmällä aikavälillä lisää verotuloja kasvun myötä.

Hallituksen tulee nostaa arvonlisäverollisen toiminnan raja 20 000 euroon ja liukuvan huojennuksen raja 50 000 euroon. Näin poistetaan yrittäjyyden ja kasvun esteitä. Liukuva huojennusalue tulee säilyttää myös rajaa nostettaessa. Muutos keventäisi pienyritysten alv-taakkaa noin 160 miljoonalla eurolla ja helpottaisi noin 200 000 pienintä toimijaa.

5. Paikallisessa sopimisessa pitää päästä eteenpäin

Suomen työehtojen sääntelyjärjestelmä on joustamaton ja sisältää vähän mahdollisuuksia sopia toisin lain säännöksistä ja työehtosopimusten määräyksistä. Lisäksi työnantajaliittoon kuulumattomille järjestäytymättömille yrityksille on asetettu olennaisesti tiukemmat sopimissäännöt kuin järjestäytyneille. Työmarkkinajärjestelmää voidaan uudistaa seuraavasti:

  1. Käydään läpi keskeinen työlainsäädäntö ja arvioidaan mahdollisuus lisätä sopimisen vapautta. Toisin sopimisen mahdollisuutta lisätään.
  2. Modernisoidaan yleissitovuusjärjestelmä siten, että se rajataan koskemaan vain työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa. Muilta osin noudatetaan sopimusvapauden periaatetta ja markkinaehtoisuutta sekä työajoissa työlainsäädäntöä; tai vaihtoehtoisesti annetaan lainsäädännöllä mahdollisuus poiketa yrittäjän ja työntekijöiden valitseman edustajan tai koko henkilöstön sopimuksella yleissitovan työehtosopimuksen määräyksistä; perälautana työlainsäädäntö ja työehtosopimuksen mukainen palkan vähimmäistaso. Mikäli paikallista sopimista voidaan näin edistää, lisätään tietyn kokoisissa yrityksissä henkilöstön osallistumista yritysten päätöksentekoon.
  3. Alennetaan henkilöperusteisen irtisanomisen kynnystä enintään 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä työllistämisen helpottamiseksi.

6. Yrittäjän sairausajan toimeentulon turvaaminen

Yrittäjä on aina työkyvyttömyytensä ensimmäiset neljä päivää omalla vastuulla poissa työstä ja ilman toimeentuloa, sillä sairauspäivärahaa maksetaan vasta viidennestä päivästä. Yrittäjälle riski lyhyen sairauden pitkittymisestä ja terveyden menettämisestä on suuri. Yrittäjien mahdollisuutta jäädä sairauslomalle tulee edistää siten, että omavastuuaika sairauspäivärahassa lyhennetään sairastumispäivään. Muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset sairausvakuutusjärjestelmälle olisivat enimmillään noin 10 miljoonaa euroa. Muutos vähentäisi riskiä yrittäjien työkyvyttömyysjaksojen pitkittymisestä ja työkyvyn menettämisestä.

7. Omistajanvaihdoksia edistettävä ja synnytettävä yritysmarkkinoita

Kymmenen vuoden kuluessa omistajanvaihdostilanteeseen tulee 60 000 yritystä, joissa työskentelee noin 250 000 henkilöä. Toteutumaton omistajanvaihdos vaarantaa moninkertaisesti työpaikkoja välillisten vaikutusten vuoksi. On tarpeen toteuttaa mm. seuraavat toimet: Yrityksen työntekijöille, jotka siirtyvät yrityksensä omistajiksi, tehdään mahdolliseksi hankkia yritysosakkeita muita sijoittajia alemmalla arvostuksella ilman veroseuraamuksia. Finnveran edellytykset vaihdosten rahoittajana turvataan.

8. Kasvuyrittäjyyttä ja pk-yritysten kansainvälistymistä tuettava

Kestävä kasvu edellyttää, että yhteiskunta tukee uuden teknologian ja uusien palveluiden käyttöönottoa. Kasvuyrittäjyyden ja pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi toteutetaan seuraavat toimet: Julkista avustusmuotoista tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoitusta lisätään purkamalla sovittuja leikkauksia. Lisäystarve on noin 100 miljoonaa euroa. Rahoitus tulee ohjata TEKESille, josta innovaatiokentän muut toimijat, kuten VTT ja yliopistot, saavat resursseja yhteistyöhön pk-sektorin kanssa. Tällä hetkellä osa palveluista — kuten innovaatioseteli — ei ole yli 100 000 toiminimiyrittäjän ulottuvilla. Kasvuyrityspalvelut mahdollistetaan myös rahoituskriteerit täyttäville toiminimiyrittäjille sekä puretaan muutkin rajoitukset, jotka estävät pieniltä yrityksiltä tuen saannin niiden organisaatiomuodon johdosta.

9. Sääntelyn järkeistämisen kunnianhimoa on lisättävä

Sääntely-ympäristön järkeistämistä on jatkettava määrätietoisesti. Yrittäjille raskaimpia sääntelyn osa-alueita ovat verotukseen, taloushallintoon, työnantajatoimintaan ja ympäristön käyttöön liittyvät kysymykset. On käynnistettävä monivuotinen projekti, jolla on seuraavat tavoitteet: Asetetaan tavoitteeksi sääntelystä yrityksille aiheutuvien noudattamiskustannusten vähentäminen 25 prosentilla seuraavien viiden vuoden aikana. Yksi sisään, yksi ulos -mallin pilotoinnin jälkeen laajennetaan malli koskemaan kaikkea säädösvalmistelua vuoden 2018 alusta lähtien. Otetaan säädösvalmistelussa käyttöön pk-yritystesti.

Pienyritysten kannalta on tärkeää toteuttaa seuraavat toimet: rajata mikro- ja pienyritykset tilantarkastusvelvoitteen ulkopuolelle, poistaa osakeyhtiölaista minimiosakepääomavaatimus, helpottaa mikroyritysten henkilöperusteista irtisanomista ja muuttaa Yle-lakia niin, ettei Yle-vero kertaannu pk-yritysten ja sen omistajien kesken. Muutenkin on syytä pohtia mikroyritysregiimiä, joka jättäisi mikroyritykset kaiken sellaisen uuden lainsäädännön soveltamisen ulkopuolelle, mikä ei ole välttämätöntä mikroyrityksille.