Vahvempi Suomi –ohjelma | Yrittajat.fi
Etusivu > Suomen Yrittajat > Edunvalvonta > Suomen Yrittajien Kannanotot

Etsi

Vahvempi Suomi –ohjelma

Tämä asiakirja on neljän elinkeinoelämän järjestön ohjelmallinen evästys hallituksen puoliväliriiheen ja vaalikauden loppuvuosille. Pyydämme, että hallitus toteuttaa määrätietoisesti uudistuksia, jotta Suomi saa taloutensa viimein kuntoon ja selviää kasvavan epävarmuuden maailmassa.

1. Rakenteita ja sääntelyä uudistettava kunnianhimoisesti

Talouden kasvuedellytysten ja työllisyyden parantamiseksi on uudistettava työmarkkinoiden rakenteita. Työmarkkinoille tarvitaan lisää kilpailua ja joustavuutta.

Työlainsäädännön ja työelämän kehittämisessä strategiseksi tavoitteeksi on otettava työllistämisen helpottaminen ja joustavuuden lisääminen siten, että edellytykset menestyä kansainvälisessä kilpailussa paranevat kaikenkokoisissa yrityksissä riippumatta niiden järjestäytymisestä.

Sääntelyn yleisessä järkeistämisessä on lisättävä tavoitteiden kunnianhimoa. Sääntelyä on purettava siten, että myös perinteiset toimijat pystyvät näistä hyötymään. Digitaalisuutta tulee edistää kaikin keinoin.

Toimenpiteet:

  • Paikallista sopimista työpaikoilla lisätään laajasti.
  • Normienpurun painopisteeksi määritellään yritystoiminnan kannusteiden vahvistaminen ja esteiden purkaminen. Työlainsäädännön pakottavien säännösten tarve arvioidaan kriittisesti ja lisätään sääntelyn joustavuutta kautta linjan.
  • Kannustinloukut puretaan, ja työttömyysturvajärjestelmä muutetaan aktivoivaksi. Työn vastaanottamisesta tehdään aina taloudellisesti mielekkäämpää kuin siitä kieltäytyminen.
  • Sääntelyn purkamisessa omaksutaan yksi sisään – kaksi ulos –periaate sitovaksi tavoitteeksi läpi säädösvalmistelun: uusia velvoitteita säädettäessä on löydettävä uutta kustannusta vastaava vähintään kaksinkertainen säästö.
  • Ansioturvajärjestelmää muutetaan edistämään joustavaa liikkumista yrittäjän ja palkansaajan roolien välillä ja mahdollistamaan myös niiden yhtäaikaisuus.
  • Riittävät panostukset koulutukseen turvataan. Nuorten työllisyyden parantamiseksi sallitaan tuottavuutta vastaava palkkaus oppisopimustilanteissa. Huolehditaan työttömien kouluttamisesta ja uusien taitojen hankkimisesta. Koulutusjärjestelmää uudistetaan tukemaan ihmisten sijoittumista uusiin työtehtäviin nopeasti ja sujuvasti. Toteutetaan koulutussopimus tukemaan erityisesti nuorten oppimista työelämän kautta.

2. Verotuksesta tehtävä kilpailuetu

Verotuksen on kannustettava yrittämiseen, omistamiseen ja työntekoon. Sen tulee olla ennustettavaa ja sen oikeusvarmuus on turvattava. Erilaisten yritysmuotojen verotuksellinen tasavertaisuus on turvattava. Yrityksen ja omistajan verotuksen tulee olla Suomelle kilpailuetu.

Toimenpiteet:

  • Yhteisöverokanta säilytetään vetovoimaisena.
  • Verotusta uudistetaan tukemaan yritysten kasvua. Yrittäjäriskin ottamiseen pitää kannustaa verotuksen keinoin.
  • Suomi sitoutuu osaltaan siihen, että kansainvälisen verotuksen uudistushankkeet toteutetaan niin, etteivät ne heikennä Suomen houkuttelevuutta yritysten toimintaympäristönä.
  • Investointeja aineettomaan pääomaan vahvistetaan myös yritysverotuksen keinoin.
  • Pääomaverotus sekä perintö- ja lahjaverotus pidetään pohjoismaisesti kilpailukykyisinä. Ne eivät saa johtaa suomalaisen omistajuuden näivettymiseen tai estää omistajanvaihdoksia.
  • Työn verotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa. Kaikille on jäätävä lisätuloista vähintään puolet käteen. Progressiivinen verotus on Suomessa EU:n jyrkimpiä, mikä syö työnteon ja yrittäjyyden kannustavuutta.     

3. Julkisen sektorin uudistuttava

Julkisen sektorin pitkän aikavälin näkymä on erittäin huolestuttava viimeaikaisten hallitusten sopeutustoimista huolimatta. Syynä on rakenteellisten muutosten viivästyminen

Suomi tarvitsee joustavuutta ja muutosvalmiutta kaikkialle yhteiskuntaan. Väestö ikääntyy ja teknologia muuttaa toimintatapoja ja työn luonnetta. Julkisen sektorin on osaltaan kannustettava ja tuettava muutosta.

Toimenpiteet:

  • Julkinen sektori tehostuu ja palveluiden laatu paranee lisäämällä yksityistä toimintaa eri puolilla yhteiskuntaa. Markkinatalous valjastetaan entistä paremmin palvelemaan yhteiskuntaa.
  • Päättäjien on oltava valmiita auttamaan niitä, joihin muutos osuu kipeimmin.
  • Huolehditaan riittävästä julkisesta panostuksesta koulutukseen ja yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan.
  • Verovaroin rahoitetut tietovarannot tulee avata kaupalliseen käyttöön uusien innovaatioiden vauhdittamiseksi.

4. Sote-uudistus ja valinnanvapaus vietävä maaliin

Sote-uudistuksen valmistelu on pitkällä. Uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää mahdollisimman laajaa valinnanvapautta kansalaisille palvelutuottajan valinnassa. Uudistus ei saa johtaa ansiotuloverotuksen kiristymiseen millään tulotasolla eikä kokonaisveroasteen kasvuun.

Laaja valinnanvapaus tuottaa kustannussäästöjä ja luo kannusteita asiakaslähtöisten, korkealaatuisten ja innovatiivisten palveluiden kehittämiseksi.

Digitalisaatio ja uusien teknologioiden käyttöönotto sisältää sote-uudistuksen suuren mahdollisuuden. Sote-uudistuksen on mahdollistettava uusien teknologioiden ja toimintatapojen hyödyntäminen.

Toimenpiteet:

  • Asiakkaiden mahdollisuutta valita palveluntuottaja laajennetaan oleellisesti. Valinnanvapaus on turvattava suoraan laissa, jotta kansalaiset ovat samanarvoisessa asemassa.
  • Valinnanvapaus määritellään alusta lähtien siten, että myös pienten ja keskisuurten yritysten pääsy markkinoille sekä laajempi markkinoiden toimivuus tulevat turvatuiksi.
  • Yhtiöitetään kaikki sellainen maakunnille siirtyvä sote-palvelu, jolle löytyy kilpailevaa yksityistä tarjontaa.
  • Yksityiskohtaista toiminnan ja alalle tulon sääntelyä vältetään, jotta parhaat toimintatavat voivat kehittyä.

5. Maahanmuutto hyödynnettävä mahdollisuutena yrittäjyyteen ja työhön

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa. Onnistunutkaan koulutuspolitiikka ei riitä takaamaan osaavan työvoiman saatavuutta. Vaikeassakin taloustilanteessa on aina työvoimakapeikkoja, joihin tarvitaan työntekijöitä ulkomailta. Kyse voi olla erityisosaamista vaativista tehtävistä tai suoranaisista työvoimapula-aloista.

Suomen on oltava houkutteleva kohde ulkomaalaisille erityisosaajille ja investoinneille. Ulkomaisten huippujen työskentely lisää työpaikkoja Suomessa antaen myönteisen panoksen kasvulle ja julkisen talouden kestävyydelle.

Toimenpiteet:

  • Luovutaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta, koska se hidastaa tarpeettomasti työntekijöiden rekrytointia Suomeen.
  • Eri hallinnonalojen esteet ja hidasteet työperäiselle maahanmuutolle käydään läpi ja poistetaan.
  • Maahanmuuttajien työelämään pääsyä niin työntekijöiksi kuin yrittäjiksikin nopeutetaan ottamalla ennakkoluulottomasti käyttöön uusia opintoja, harjoittelua ja työntekoa yhdistäviä kysyntälähtöisiä toimia.

6. Muutokset maailmalla eivät saa johtaa uusiin rajalinjoihin

Suomen on ratkaistava, millaisen roolin se haluaa muuttuvassa maailmassa ottaa. Eurooppalaisessa ja globaalissa ympäristössä on tapahtunut muutoksia, joiden vaikutuksia on vielä vaikea ennustaa. Iso-Britannia on irrottautumassa EU:sta. Yhdysvaltojen vasta valitun presidentin politiikka on vielä suuri kysymysmerkki.

Toimenpiteet:

  • Suomi edistää mahdollisimman käytännönläheistä järjestelyä EU:n ja Yhdistyneiden Kuningaskuntien kanssa. Uusia kaupan ja palveluiden esteitä ei voida hyväksyä. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman laaja eurooppalainen markkina-alue. Vapaakauppaa on edistettävä kaikkiin ilmansuuntiin.
  • Suomi uudistaa Euroopan unionia, jotta kansalaisten luottamus sen toimintaa kohtaan vahvistuu ja sen rooli taloutta vahvistavana voimana lisääntyy. EU:n ja Naton tulee tiivistää yhteistyötä. Puolustukseen, terrorismin torjutaan ja laittoman maahanmuuton kontrollointiin on Euroopassa panostettava voimakkaasti, sillä turvallisuusympäristön ennakoitavuus on yrityksille elintärkeää.
  • EU:n tulevaisuus rakentuu yrittäjyyden ja menestyvän yritystoiminnan varaan. Yritysten toimintaympäristön vahvistaminen nostetaan tärkeämmälle sijalle unionin tehtävien joukossa. Vain kilpailukyky turvaa hyvinvoinnin ja antaa unionille oikeutuksen kansalaisten silmissä.