Yrittäjien viesti budjettineuvotteluihin: Rakenteellisia uudistuksia pitää edistää nyt | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Edunvalvonta > Suomen Yrittajien Kannanotot

Etsi

Yrittäjien viesti budjettineuvotteluihin: Rakenteellisia uudistuksia pitää edistää nyt

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunnan kannanotto 29.8.2017

Valtiovarainministeriö (VM) esittää 2018 talousarvioesityksessään, että valtio ottaa uutta velkaa 3,4 miljardia euroa. Velanottotarve pienisi tästä vuodesta. Myönteinen kehitys on suurelta osin suhdannetilanteen seuraus. Valtion verokertymät ovat kasvaneet ennakoitua enemmän. Tässä suhdanteessa valtiontalouden tasapainottamistavoitteen tulisi olla kunnianhimoisempi ja pohjautua myös rakenneuudistuksiin, jotka erityisesti vahvistavat työllisyysastetta. Ehdotettu budjetti ei katkaise velkaantumista eikä nosta kansantalouden tuotantopotentiaalia.

Hallituksen tulee välittömästi aloittaa järjestelmällinen julkisten menojen ja verotukien arviointi julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ikärakenteesta johtuen 2020-luvulla julkisiin menoihin kohdistuu merkittäviä lisäpaineita. Olisi suuri virhe nojautua vain suhdanteiden vetoon. Velan vähentäminen on myös tarpeellista varautumista tuleviin talouskriiseihin.

Julkisia menoja ja verotukia karsittava

Hallituksen tulee karsia myös julkisia menoja ja verotukia. Menojen leikkaamisen kriteerinä tulee olla taloudellinen vaikuttavuus. Hallituksella on riittävä tieto siitä, mitkä menot ovat talouskasvun kannalta järkeviä ja välttämättömiä ja mitkä ovat esimerkiksi yrittäjyydelle haitallisia.

Yritystukiremontti tulee tehdä kokonaisuudistuksena eikä osittaisena ja sattumanvaraisena, ja siten, että yritykset pystyvät ennakoimaan muutoksia riittävän ajoissa. Jotkut yritystuet ovat vastakin tarpeen. Esimerkiksi valtiovarainministeriön ehdotukseen sisältyvä alueellisen kuljetustuen leikkaaminen ei nyt ole perusteltua. Tuen poisto iskisi suomalaiseen yrittäjyyteen, sillä se lisää teollisuuden kustannuksia ja kohdistuu erityisesti pieniin kotimaisiin yrityksiin maakunnissa, joiden kasvu on muutenkin hidasta. Alueellisen kuljetustuen lakkauttaminen asettaisi kotimaiset yrittäjät mahdottomaan tilanteeseen verrattuna ruotsalaisiin yrityksiin. Ruotsissa vastaava tuki on moninkertainen Suomeen verrattuna.

Suomen Yrittäjät kannattaa valtiovarainministeriön esitystä siitä, että Business Finlandin käynnistysvaiheeseen panostetaan. Suomi tarvitsee enemmän kansainvälisiä pk-yrityksiä. Business Finland tarvitsee resursseja, jotta tämä tavoite voisi toteutua.

Työllistämistä on helpotettava

Työsopimuslaki edellyttää, että työsopimuksen irtisanomiselle on oltava asialliset ja painavat perusteet. Kynnys irtisanomiselle on käytännössä erittäin korkea. Liian tiukaksi asetettu yksilöperuste vaikuttaa haitallisesti varsinkin pienimpien yritysten palkkaushalukkuuteen, koska epäonnistuneen rekrytoinnin seuraukset ovat yritykselle sitä vahingollisemmat mitä pienemmästä yrityksestä on kysymys.

Palkkaamista voi helpottaa lieventämällä työsopimuslaissa olevia työntekijän henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita. Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä tulisi muuttaa niin, että sopimuksen päättämiseen riittäisi asiallinen syy tai vaihtoehtoisesti hyväksyttävä peruste. Vastaava on tehty monissa kilpailijamaissa. Lähes 70 prosenttia yrittäjistä uskoo sen lisäävän työllisyyttä. SY:n arvion mukaan henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen lisäisi työllisyyttä noin 10 000 henkilöllä seuraavien muutaman vuoden ajanjaksolla. Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen olisi paikallisen sopimisen lisäämisen ohella merkittävä työllisyyttä vahvistava rakenteellinen reformi.

Yrittäjän asemaa parannettava perhevapaauudistuksessa

Perhevapaauudistus on tervetullut. Yrittäjät esittää, että tilapäisestä hoitovapaasta ja raskauden aikaisista lyhyistä sairauspoissaoloista aiheutuvat kustannukset korvataan yrityksille verovaroista. Yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle nettona noin 8 000 euroa. Siinä on otettu huomioon 2017 voimaan tullut 2 500 euron kertakorvaus. Noin puolet kuluista syntyy päivistä, jolloin työntekijä on kotona hoitamassa alle kymmenvuotiasta sairasta lasta. Päiviä on arvioitu olevan keskimäärin viisi vuodessa lasta kohden. Näitä tilapäisen hoitovapaan kustannuksia ei korvata työnantajille. Lisäksi työnantajan kustannuksia lisäävät raskauden aikaiset sairauspoissaolot. Yhteensä kulut ovat noin 145 miljoonaa euroa vuodessa.

On oikein, että vanhempi hoitaa sairasta lasta kotona, mutta on väärin, että kulut maksaa yrittäjä. Tämä valuvika vaikeuttaa nuorten naisten työllisyyttä ja heikentää syntyvyyttä. On yhteiskunnan tehtävä tukea sairaan lapsen hoitoa, ei työnantajayrittäjän.
Valtaosa Suomen työnantajayrityksistä on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. Erityisesti naisvaltaisten alojen työnantajayrittäjät ovat vaikeuksissa. Yritystä uhkaa jopa kassakriisi, kun yritys maksaa palkan poissaolevalle työntekijälle ja saa vasta myöhemmin korvauksia Kansaneläkelaitokselta.

Perhevapaakeskustelussa on esitetty, että isille ja äideille tulisi pakkokiintiöt ja perheiden mahdollisuuksia valita kotiin jäävä rajoitettaisiin. Yrittäjät ei kannata tätä, koska pienen yrityksen toiminta on usein riippuvaista äidin tai isän panoksesta. Siksi perheillä pitää olla mahdollisimman laaja mahdollisuus valita, kuka jää lasta hoitamaan. Tarvitaan myös nykyistä joustavampi mahdollisuus yhdistää yrittäjyys ja lapsen hoitaminen vanhempainpäivärahalla.

Arvonlisäverollisen toiminnan raja ja liukuvan huojennuksen raja nostettava

Tässä suhdanne- ja julkisen talouden tilanteessa mittaville veronalennuksille ei ole tilaa. On kuitenkin huolehdittava, että verotuksen taso ei nouse. Verotuksen rakenteessa tulisi liikkua suuntaan, jossa välitöntä verotusta voitaisiin alentaa. Hallituksen tulee siis edelleen jatkaa verojärjestelmän kehittämistyötä.

Hallituksen tulee kuitenkin nostaa arvonlisäverollisen toiminnan raja 20 000 euroon ja liukuvan huojennuksen raja 50 000 euroon. Näin poistetaan yrittäjyyden ja kasvun esteitä, jotka johtuvat ahtaasta verollisen toiminnan rajasta. Liukuva huojennusalue tulee säilyttää myös rajaa nostettaessa. Arvonlisäveron alarajan korotus kannustaisi pienyrittäjyyteen, joka kasvaa, koska työmarkkinoilla ei ole kyetty toteuttaman riittäviä joustoja.

Luovutusvoitto- ja varainsiirtoveron muutoksilla apua omistajanvaihdoksiin

Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa omistajanvaihdostilanteeseen tulee noin 60 000 yritystä, joissa työskentelee noin 250 000 henkilöä. Toteutumaton omistajanvaihdos vaarantaa moninkertaisesti työpaikkoja välillisten vaikutusten vuoksi. Luovutusvoittoverotuksessa tulee ottaa käyttöön sama maksuperiaate kuin muussakin henkilöverotuksessa: maksut ja verot toteutuvat samana vuonna ja yritysvarallisuuden omistajanvaihdosten varainsiirtoveron ajankohta tulee muuttaa maksuperusteiseksi.

Sääntelyn järkeistämistä jatkettava

Sääntely-ympäristön järkeistämistä on jatkettava määrätietoisesti. On haettava keinoja, joilla koko sääntelyjärjestelmää saadaan parannettua pysyvästi. Yrittäjille raskaimpia sääntelyn osa-alueita ovat verotukseen, taloushallintoon, työnantajatoimintaan ja ympäristön käyttöön liittyvät kysymykset. Hallituksen tulee asettaa tavoitteeksi sääntelystä yrityksille aiheutuvien kulujen vähentäminen neljänneksellä seuraavien viiden vuoden aikana.