Työtä Suomeen — muutoksia rakenteisiin | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Edunvalvonta

Etsi

Työtä Suomeen — muutoksia rakenteisiin

  1. Ennakoitu talouskasvu ei tuo helpotusta työmarkkinoille
  2. Työllisyysasteen nostaminen strategiseksi tavoitteeksi
  3. Työn teettäminen helpommaksi
  4. Työn tekeminen kannustavaksi
  5. Lisää väyliä työelämään
  6. Vauhtia investointeihin

1. Ennakoitu talouskasvu ei tuo helpotusta työmarkkinoille

Vaikka talous on piristynyt hieman ja monen pk-yrittäjän näkymät ovat toiveikkaat, Suomen taloustilanne pysyy lähivuodet heikkona. Alustavien tilastojen mukaan Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna vain 0,2 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Konsensusnäkemyksen mukaan kuluvan ja seuraavien parin vuoden ajan talouskasvu on noin prosentin luokkaa ja kasvu tulee miltei kokonaan kotimaisesta kysynnästä eli pääosin yksityisestä kulutuksesta ja yksityisistä investoinneista.

Heikko reaalitalouden kehitys tarkoittaa myös, että julkisen talouden heikkoon tilanteeseen ei ole odotettavissa käännettä ja työmarkkinoiden ongelmat jatkuvat. Suomen talouden ehdottomasti suurin ongelma on reaalitalouden heikko kehitys. Vienti on kasvanut ja kasvaa hitaammin kuin maailmankauppa. Se tarkoittaa, että Suomi menettää markkinaosuuksia. Markkinaosuuksien menettämisen taustalla on Suomen akuutti kilpailukykyongelma. Kilpailukykysopimus on liike oikeaan suuntaan, mutta täysin riittämätön. Sopimus ei muuta työmarkkinoiden rakennetta olennaisesti joustavampaan suuntaan eikä siten vaikuta siihen, että yritysten tarvitsema tuotantopanos olisi saatavilla kilpailukykyisin ehdoin.

On selvää, että tällä hallituskaudella ei saavuteta hallituksen tavoitetta 72 prosentin työllisyysasteesta. Työttömyysasteen trendin aleneminen on pysähtynyt ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on voimakkaassa nousussa. Työttömyyden kustannuksista on muodostumassa yhteiskunnalle ennalta arvioitua suurempi lasku. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita on jo liki 130 000 ja määrä on noussut vajaalla 20 000 vuodessa. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on ollut voimakkainta parhaassa työiässä olevien keskuudessa, eli 25–54 -vuotiaissa. Niin kutsuttu laaja työttömyys, eli työttömien työnhakijoiden ja aktivointipalveluissa olevien henkilöiden kokonaismäärä, on jo yli 450 000 henkeä.

Tilastokeskuksen otospohjaisia työttömyyslukuja tulkittaessa on hyvä muistaa, että osa työttömistä on luopunut aktiivisesta työnhausta. Tilastokeskuksen työttömyyskäsite edellyttää aktiivista työnhakua viimeisten 4 viikon aikana ja siten ei-aktiiviset työttömät luokitellaan piilotyöttömiksi. Työvoiman ulkopuolella on tällä hetkellä noin 1,37 miljoonaa ihmistä, mikä on 25 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoiman ulkopuolisista piilotyöttömiä on jo 165 000, ja nousua vuodentakaisesta on noin 22 000.
 

2. Työllisyysasteen nostaminen strategiseksi tavoitteeksi

Työelämän lainsäädännön kehittämisessä strategiseksi tavoitteeksi on otettava työllistämisen helpottaminen ja työllisyysasteen nostaminen. On oivallettava, että työ- ja sosiaalilainsäädäntö on myös markkinoiden toiminnan sääntelyä, joka vaikuttaa kysyntään, tarjontaan ja työmarkkinoiden dynamiikkaan.

Suomen vaikean työttömyystilanteen korjaaminen ja alhaisen työllisyysasteen nostaminen vaativat rohkeita muutoksia työmarkkinoiden rakenteisiin. Muuten Suomi ei voi menestyä. Suomen työmarkkinat eivät jousta, sääntelyjärjestelmä on monimutkainen ja työehdoista sopimisen vapaus vähäistä. Palkanmuodostus on Maailman talousfoorumi WEF:n selvitysten mukaan maailman jäykintä.

Työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmä on ainutlaatuisen tiukka eikä vastaavaa tunneta missään muussa Euroopan maassa. Järjestelmä on myös perusoikeuksien kannalta kyseenalainen muun muassa siitä syystä, että työnantajaliittoon kuuluvat yritykset voivat sopia järjestäytymättömiä yrityksiä vapaammin poikkeuksia työehtosopimuksen määräyksiin. Yritysten eriarvoisuus työehtosopimusten sallimassa paikallisessa sopimisessa on korjattava tavalla, joka ei syrji myöskään työntekijäliittoon järjestäytymättömiä työntekijöitä.
 

3. Työn teettäminen helpommaksi

3.1 Sopimisen vapautta lisättävä

Lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että kaikissa yrityksissä ja kaikilla työpaikoilla on mahdollisuus sopia työehtosopimuksesta poikkeavista järjestelyistä yhdessä henkilöstön tai sen valitseman edustajan ja työnantajan kesken. Suomen Yrittäjät on arvioinut Pk-yritysbarometrin tietojen perusteella, että työpaikkasopimisen merkittävä laajentaminen synnyttäisi Suomeen jopa 65 000 uutta työpaikkaa muutaman vuoden sisällä. Työpaikkasopimisen vaikutuksia on mahdollista selvittää myös kokeilemalla muutaman vuoden ajan mallia, jossa yrityksille annetaan mahdollisuus yhdessä työntekijöiden kanssa poiketa työehtosopimusten määräyksistä.

Valtaosa Suomen työnantajayrityksistä on hyvin pieniä. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavassa noin 50 000 työnantajayrityksessä on keskimäärin viisi työntekijää. Yritykset ovat erilaisia, ja myös kotimarkkinoilla toimivat yritykset kohtaavat globaalin kilpailun haasteet. Yritykset ja niiden työntekijät tarvitsevat enemmän vapautta järjestää työn tekemistä ja työehtoja yhteisesti sovittavalla tavalla. Jäykät rakenteet ja vähäinen sopimisen vapaus eivät anna tarpeellisia työkaluja muuttuvaan kilpailutilanteeseen vastaamiseksi.

Työehtojen määräytymisessä on siksi otettava harppaus kohti paikallista sopimista muun Euroopan tapaan. Sekä kansainvälisesti että Suomessa tehtyjen selvitysten mukaan esimerkiksi Saksan keskeinen menestystekijä ja merkittävin työllisyyttä parantanut muutos on ollut paikallisen sopimisen merkittävä lisääminen.
 

3.2 Työllistämisen riskiä alennettava

Yksi keskeisin työlainsäädäntöön liittyvä rekrytoinnin este on liian tiukaksi asetettu yksilöperusteinen irtisanomissuoja. Jokainen työntekijä on pienessä yrityksessä tärkeä avainhenkilö, ja sen vuoksi myös palkkaamisen suhteellinen riski on huomattavan korkea.

Palkkaamista voi helpottaa suoraan lainsäädännöllä lieventämällä työsopimuslaissa olevia työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta alle 30 henkeä työllistävissä yrityksissä. Muutoksella todennäköisesti saavutetaan nopeasti näkyviä myönteisiä vaikutuksia pienten yritysten palkkaamishalukkuuteen ja sitä kautta työllisyyteen.
 

3.3 Työlainsäädäntö normienpurun painopisteeksi

Työlainsäädännön joustavuuden lisääminen on määriteltävä normienpurun painopisteeksi. Koko työlainsäädäntö on arvioitava siitä näkökulmasta, miltä osin nykyisille pakottaville säännöksille on tarvetta. Pakottavuutta on lievennettävä niin, että muutetaan ehdottomia säännöksiä ja työehtosopimusosapuolten välillä sovittavia säännöksiä suoraan työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovittaviksi. Tällöin voitaisiin nykyistä laajemmin sopia esimerkiksi sairausajan palkanmaksusta sekä yli- ja sunnuntaityökorvauksista
 

4. Työn tekeminen kannustavaksi

4.1 Kannustinloukut purettava

Työsuhde syntyy ainoastaan, jos palkkaaminen on yritykselle taloudellisesti järkevää ja jos henkilön kannattaa ottaa työtä vastaan. Nyt paljon työtä jää tekemättä sen vuoksi, että työehtosopimusten edellyttämä palkkataso on yksilön tuottavuuteen nähden liian korkea. Tämä johtaa työttömyyden lisääntymiseen kaikkine huonoine seurannaisvaikutuksineen.

Nykyisessä palkkatukijärjestelmässä lähtökohtana on, että tuetaan työnantajaa. Rakenteita on muutettava niin, että tulonsiirto suunnataan suoraan yksilölle. Tällöin yritys voi maksaa palkkaa henkilön tuottavuuden mukaan, ja tarvittaessa toimeentuloa täydennetään tulonsiirroilla. Tämä vähentää yritykseltä palkkaukseen liittyvää byrokratiaa, helpottaa siten työllistämistä ja parantaa työllisyyttä. Tulonsiirrosta voidaan vähitellen luopua, kun työntekijän tuottavuus ja sitä kautta palkka nousee.

Työn vastaanottamisen kannustamiseksi on pikaisesti selvitettävä, mitkä kohdat sosiaaliturvajärjestelmässä hidastavat työllistymistä. Kannustinloukut on purettava, jotta työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.
 

4.2 Työttömyysturvajärjestelmää kehitettävä

Työttömyysturvajärjestelmää on muutettava aktivoivaan suuntaan. On kehitettävä työttömälle maksettavia sosiaalietuuksia opiskelun ajalta sekä porrastettava työttömyysturvan tasoa työttömyyden keston perusteella. Porrastaminen aktivoi työnhakuun ja on myös taloudellisesti tehokasta työvoimapolitiikkaa.
 

5. Lisää väyliä työelämään

5.1 Oppisopimusmalli nuorille ja koulutussopimus käyttöön

Yritykset solmivat vain vähän oppisopimuksia nuorten kanssa. Vuonna 2014 oppisopimuksista 4,1 prosenttia tehtiin alle 19-vuotiaille. Keskeinen syy matalaan lukuun on se, että oppisopimuspalkkaus ei vastaa opiskelijan osaamista. Tämän vuoksi vailla ammatillista koulutusta olevien nuorten oppisopimuspalkkaus on sidottava osaamisen kehittymiseen. Oppisopimuskoulutus säilyisi edelleen työsopimussuhteisena. 

Nuorten uusi oppisopimusmalli madaltaisi olennaisesti yrittäjien kynnystä kouluttaa ja työllistää. Nuori saisi ammatin ja osaamiseen kehittymiseen sidottua palkkaa. Yhteiskunnalle malli olisi lähes kustannusneutraali. Valtion maksama valtionosuus palautuisi veroina, tuottavuutena ja työllisyytenä jo koulutuksen aikana.

Oppisopimuksen lisäksi vuoden 2018 alusta käyttöönotettava koulutussopimus on tärkeä väylä kohti työelämää. Koulutussopimus voi esimerkiksi olla osa yhdistelmää, jossa voi olla myös oppilaitoksessa tapahtuvaa opiskelua tai oppisopimuskoulutusta. Tavoitteena on lisätä opintojen työelämälähtöisyyttä ja helpottaa työllistymistä opintojen päätyttyä. Koulutussopimuksen voimaantulo on kytketty ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistukseen. Koulutussopimuksen hyödyntämistä maahanmuuttajien kotouttamisessa tulisi kuitenkin aikaistaa niin, että se otettaisiin käyttöön jo 2017.
 

5.2 Kotoutusopimus maahanmuuttajille

Maahanmuuttajien integrointi osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää on otettava työvoimapolitiikan yhdeksi painopisteeksi. Suomeen saapui viime vuonna yli 32 000 turvanpaikanhakijaa. Heistä merkittävä osa saa oleskeluluvan Suomesta. Osa oleskeluluvan saaneista työllistyy avoimille työmarkkinoille.

On kuitenkin luotava myös muita väyliä työelämään. Maahanmuuttajia varten on luotava erityinen kotoutussopimusmalli. Siinä oleskeluluvan saanut henkilö ja yritys solmivat kotoutussopimuksen, jonka puitteissa henkilö tulee määräajaksi yritykseen oppimaan kieltä, kulttuuria ja suomalaista työelämää. Kotoutussopimus ei synnytä osapuolten välille työsuhdetta, vaan henkilö saa sopimuksen voimassaolon ajalta työmarkkinatukea. Sen lisäksi yritys voi kuitenkin halutessaan maksaa sovitun määrän palkkaa. Kotoutussopimuksen päätyttyä henkilön valmiudet työllistyä avoimille työmarkkinoille olisivat huomattavasti paremmat. Kotoutussopimusmalli toteuttaisi osaltaan myös hallituksen periaatepäätöksellä linjaamaa valtion kotouttamisohjelmaa. 
 

6. Vauhtia investointeihin

Pk-yritysbarometrin mukaan yritysten rahoituksen hakuaikomukset kasvavat hieman seuraavan vuoden aikana. Rahoituksen hakuaikomusten taustalla ovat havainnot talouden noususta ja sitä seuraava investointiaktiviteetin kasvu.

Pk-yritysten rahoituksen turvaamisessa riittää yhä haasteita. Pankki-toiminnan tiukka sääntely, normaalia vähäisempi luottojen kysyntä sekä yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisessa rahoituksessa. Syksyn Pk-yritysbarometrin mukaan harvemmalla kuin joka toisella yrityksellä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta.

Barometri kertoo, että joka kymmenes pk-yritys ei ole hakenut rahoitusta, vaikka tarve rahoitukselle on ollut. Merkittävä osa rahoitusta tarvitsevista pk-yrityksistä jättää hakematta sitä. Syynä ovat ensisijaisesti kireät vakuus- ja lainavaatimukset.

Rahoituksen ehdoilla ja saatavuudella on suora vaikutus siihen, miten yritykset kykenevät toteuttamaan erilaisia hankkeita. Pk-yritysbarometri osoittaa, että vajaa viidennes yritysten suunnittelemista hankkeista jäi toteutumatta tai toteutui suunnitellusta poiketen rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin liittyneiden vaikeuksien vuoksi.

Vaikka vähitellen vaikuttaisi siltä, että luottopolitiikan suurimmat muutokset olisivat ohi, lähes puolet barometrin vastaajista raportoi, että luottopolitiikka on edelleen kiristynyt. Rahoittajien luottopolitiikka on muuttunut hyvin laajasti. Marginaalien nousun ja aiempaa kovempien vakuusvaatimusten ohella myös oman pääoman vaatimus on kasvanut ja lainavaatimukset ovat kiristyneet.

Veropolitiikassa Suomen Yrittäjät ehdottaa joustavaa investointi- ja toimintavarausta. Yritysverotukseen tulee luoda laajapohjainen ja joustava varaus, joka voisi olla askel kohti pidemmälle menevää rakenneuudistusta yritysverotuksen myöhentämiseksi. Joustavalla varauksella haetaan yrityksille tarpeellista käyttöpääomaa. 

On olennaista, että pk-yritysten lisääntyvään rahoituksen tarpeeseen pystytään vastaamaan. Näin osaltaan turvataan kasvun mahdollisuudet ja uusien investointien myötä syntyvät työpaikat.