Elinkeinopolitiikan mittaristo 2012 | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Suomen Yrittajien Tutkimukset

Etsi

Elinkeinopolitiikan mittaristo 2012

ESIPUHE

Elinkeinopolitiikankin on uudistuttava

Kuntien elinvoimaisuus perustuu yritysten toimintaan. Yritykset luovat työpaikat ja näin tuottavat pääosan esimerkiksi kunnallisverosta. Lisäksi yritykset tekevät useat perus-infrastruktuuriin liittyvät urakat ja tuottavat monipuolisia palveluita kuntalaisille. Jokainen kunta tarvitsee menestyviä yrityksiä.

Suomen Yrittäjät paikallisyhdistyksineen on lähellä kuntasektoria. Yli 400 paikallis-yhdistystämme 336 kunnassa tekevät noin 3 500 luottamushenkilön voimin työtä kuntien elinvoiman vahvistamiseksi. Työtä tukevat ne yli tuhat yrittäjäjärjestön jäsentä, jotka toimivat kunnan- tai kaupunginvaltuutettuina.

Paikalliseen elinkeinopolitiikkaan vaikuttaminen on yksi Suomen Yrittäjien paikallis-yhdistysten tärkeimmistä tehtävistä. Yrittäjien ja kuntien välinen hyvä yhteistyö on kuntien, asukkaiden ja yrittäjien yhteinen etu ja asia.

Yrittäjyyden merkitys yhteiskunnassa vahvistuu koko ajan. Suomalaisten työllistämisen vastuu on jo nyt siirtynyt pk-yrityksille, joihin syntyy 80 prosenttia uusista työpaikoista. Tämä kehitys jatkuu ja voimistuu lähivuosina. Yrittäjyyttä tarvitaan yhä enemmän talous-kasvun ja hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi.

Murros käynnissä – suuri osa yrittäjistä kannattaa kuntaliitoksia

Vuonna 2012 käydään kunnallisvaalit. Vaalien yhteydessä tulee uudella tavalla pohtia ja kirkastaa yrityksien tuomat hyödyt kunnalle. Lisävireen vaalivuoteen tuo hallituksen käynnistämä kuntauudistus, jonka tavoitteena on toteuttaa vahvoihin peruskuntiin perus-tuva kunta- ja palvelurakenneuudistus.

Uudistuksen yhteydessä keskustelua käydään liiaksi vain kuntaliitoksista. Kuntakoko ei ratkaise tehokkuutta, tärkeämpiä ovat toimintatavat. Tässä raportissa listataan kuntien tärkeimmät elinkeinopoliittiset toimet, mutta samalla kerrotaan vastaajien näkemys kuntaliitoksista.
 
Elinkeinopoliittisen mittaristokyselyn kaikista vastaajista 58 prosenttia kannattaa yleisesti kuntaliitoksia, mutta ei kannata pakkoliitoksia. Lisäksi 24 % olisi valmis pakkoliitoksiin. Peräti 82 % siis kannattaa kuntaliitoksia. Noin kymmenen prosenttia ei näe merkittävää tarvetta kuntarakenteiden uudistamiselle. Vajaasta kymmenestä kunnasta löytyy enemmistö pakkoliitoksille.

Mikäli aluekeskuksia painotetaan vähemmän, eli aluekeskuksille annetaan paikallis-yhdistysten hallituskokoa vastaava paino, niin kokonaistulos muuttuu vain hieman. Tällöin vastaajista 65 % kannattaa kuntaliitoksia, mutta ei kannata pakkoliitoksia. Lisäksi 15 % olisi valmis pakkoliitoksiin, eli tässäkin tapauksessa 80 % siis kannattaa kuntaliitoksia.

Kuntaliitoksien kannatus yleisesti on siis yllättävän korkea. Kun kuitenkin kysyttiin oman kunnan kuntaliitoksesta, reilun 45 prosentin mukaan oman kunnan ei tulisi tehdä liitoksia lähitulevaisuudessa.

Kuntauudistuksen etenemisestä riippumatta on selvää, että jokaisen kunnan tulee panostaa lähivuosina entistä enemmän seuraavaan kahteen tavoitteeseen:
 

  • tulojen kasvattamiseen: omien verotulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen, sekä
  • menokuriin: kunnan vastuulla olevan palvelutuotannon tehostamiseen eli monilta osin käytännössä ulkoistamiseen.

Ilman näissä tavoitteissa onnistumista kunta ei voi menestyä eikä ole elinvoimainen. Näihin tavoitteisiin kunta ei voi päästä ilman yrityksiä, ovat ne sitten paikallisia, seudullisia tai valtakunnallisia. Kunnan tehtävä ei ole vain palveluiden järjestäminen, vaan oman elinvoiman turvaamiseksi tulee entistä enemmän ja uusin tavoin edistää työllisyyttä, vahvistaa veropohjaa ja panostaa yrittäjyyden edistämiseen.

Kuntauudistuksen yhteydessä on perusteltua odottaa, että kunnan toiminta pk-yrityksien suuntaan aktivoituu. Uhkiakin on, ja näin ei välttämättä käy. Esimerkiksi suuremmat hankintakokonaisuudet voivat heikentää pk-yrityksien mahdollisuuksia osallistua tarjous-kilpailuihin. Toisaalta kuntakoon kasvattaminen voi parantaa kunnan hankintaosaamista ja markkinoiden toimivuutta.

Lähes kaikilla kunnissa tehtävillä päätöksillä on merkitystä yrityksille. Varsinkin nyt muutostilanteessa yrittämisen toimintaedellytysten parantamisen ja uudistamisen tulee olla avainroolissa kaikessa päätöksenteossa.

Elinkeinopoliittinen mittaristokysely kunnan ja yrittäjien yhteiseksi välineeksi

Kädessäsi oleva Elinkeinopolitiikan mittaristo -raportti on käytännöllinen väline kunnan elinkeinopolitiikasta käytävään keskusteluun ja sen kehittämiseen.

Kysely toteutettiin nyt viidennen kerran. Kohderyhmänä oli yhteensä reilut 22 000 yrittäjää: 4 200 Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten hallituksissa ja kuntien valtuustoissa toimivaa yrittäjää sekä 18 000 yrittäjää 23 suuresta kaupungista. Kyselyyn vastasi reilut 3 300 yrittäjää, joten vastausprosentti oli noin 15. Paikallisyhdistysten hallituksissa vaikuttavista yrittäjistä vastasi lähes 40 prosenttia. Valtakunnallisesti otos on edustava, ja kuntakohtainen raportti voitiin tehdä 177 kunnasta.

Kysely osoitti selkeästi kuntien elinkeinopolitiikan tärkeimmät kehittämiskohteet. Kriittisimmät vastaukset koskevat kuntien hankintapolitiikkaa ja päätösten yritys-lähtöisyyttä. Kehittämistarvetta korostaa se, että yrittäjien mielestä nämä ovat yleisen elinkeinopolitiikan ja yritysvaikutusten arvioinnin ohella yhteistyön tärkeimmät osa-alueet.

Suomen Yrittäjät on jo pitkään kehittänyt ja tarjonnut elinkeinostrategioita ja päätösten yritysvaikutusten arviointimenettelyä kuntien elinkeinopolitiikan tueksi. Kuntauudistuksen yhteydessä on syytä vaikuttaa siihen, että nämä elinkeinopolitiikkaa ohjaavat menettelyt ovat kunnossa.

Toivomme myös tämän mittariston toimivan hyvänä työkaluna, kun kunnissa rakennetaan elinkeinopolitiikalle uutta sisältöä. Kuntien haasteet ovat nyt erityisen ajankohtaisia pelkästään taloudellisen epävarmuuden vuoksi.

Toivomme virikkeellistä ja rakentavaa keskustelua.

Anssi Kujala
varatoimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät ry

» Näringspolitiska mätningen 2012 sammanfattning 


Lue tiedote:

Kunnilla paljon parannettavaa elinkeinopolitiikassaan 


Valtakunnallinen raportti:
Elinkeinopolitiikan mittaristo 2012 

Valtakunnallisen raportin kalvot:
Elinkeinopolitiikan mittariston kalvosarja 2012 

» Valtakunnallisen ja alueellisten raporttien kalvosarjat PowerPoint-tiedostoina SYLVI-extranetista.   
 


Alueelliset raportit

 

Etelä-Karjalan Yrittäjät
Alueellinen raportti
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät 
Alueellinen raportti
   
Etelä-Savon Yrittäjät 
Alueellinen raportti
Helsingin Yrittäjät 
Alueellinen raportti
   
Hämeen Yrittäjät 
Alueellinen raportti
Kainuun Yrittäjät 
Alueellinen raportti
   
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät 
Alueellinen raportti
Keski-Suomen Yrittäjät 
Alueellinen raportti
   
Kymen Yrittäjät
Alueellinen raportti
Lapin Yrittäjät
Alueellinen raportti
   
Länsipohjan Yrittäjät
Alueellinen raportti
Pirkanmaan Yrittäjät
Alueellinen raportti
   
Pohjois-Karjalan Yrittäjät
Alueellinen raportti
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
Alueellinen raportti
   
Päijät-Hämeen Yrittäjät
Alueellinen raportti
Pääkaupunkiseudun Yrittäjät
Alueellinen raportti
   
Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät
Alueellinen raportti
Satakunnan Yrittäjät
Alueellinen raportti
   
Savon Yrittäjät
Alueellinen raportti
Uudenmaan Yrittäjät
Alueellinen raportti
   
Varsinais-Suomen Yrittäjät 
Alueellinen raportti