Pk-yritysbarometri 2/2014 | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Suomen Yrittajien Tutkimukset

Etsi

Pk-yritysbarometri 2/2014

PK-YRITYSBAROMETRI 2/2014

 
Esipuhe

Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2014 Pk-yritysbarometri perustuu yli 5 800 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kehittämistarpeita, kasvuhakuisuutta, yrittäjyysilmapiiriä sekä rahoitustilannetta. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty pk-yritysten näkemyksiä parhaista vaihtoehdoista yrittäjyyden edistämiseksi lähivuosina ja äänestysaktiivisuutta EU-vaaleissa.

Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.
 

Helsingissä 9.9.2014

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

 

Pauli Heikkilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj

 

Markku Wallin
osastopäällikkö
Työ- ja elinkeinoministeriö

 

TIIVISTELMÄ

Suhdanneodotukset Pk-yritysbarometriin vastanneiden pk-yritysten keskuudessa ovat laskeneet selvästi alkuvuodesta. Tähän lienee vaikuttanut kansainvälisen talouden edelleen pitkittyvä heikkous ja Suomen kotimarkkinoiden tilanteen vaikeutuminen. Ukrainan kriisin eskaloituminen sen sijaan ei näy tuloksissa, koska kysely tapahtui ennen Venäjän vastapakotteita. Seuraavien 12 kuukauden odotuksia kuvaava saldoluku on nyt +8, kun se edellisessä barometrissa oli +16. Pk-yrityksistä 28 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan, ja viidennes pelkää niiden edelleen heikkenevän.

Toimialoittain suurin muutos tapahtui kaupassa, jonka saldoluku aleni 12 yksiköllä tasolle –1. Kaupan odotukset ovat nyt selvästi muita päätoimialoja heikommat, mikä on poikkeuksellista.

Viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana pk-yritysten suhdannetilanne on jatkunut vaikeana, vaikka saldoluku on hieman noussut. Nyt 29 prosenttia vastaajista kertoo olosuhteiden olevan vuodentakaista huonommat, kun edellisessä barometrissa vastaava osuus oli 31 prosenttia.

Liikevaihto on vakiintunut, mutta kannattavuus on laskussa

Liikevaihdon odotuksia kuvaava saldoluku laski kevään piristymisen jälkeen takaisin tasolle, joka on vain noin puolet hyvän talouskehityksen aikaisesta. Teollisuuden pk-yritykset näkevät kuitenkin tilanteen hieman muita toimialoja positiivisempana, vaikka saldoluku laski keväästä. Korkeimmat liikevaihto- odotukset ovat suurilla, yli 50 hengen yrityksillä. Niistä puolet arvioi liikevaihtonsa kasvavan seuraavien 12 kuukauden aikana.

Heikko ulkomainen kysyntä ja kotimarkkinoiden alamäki näkyvät kannattavuusodotuksissa. Saldoluku aleni alkuvuodesta 11 yksiköllä lukemaan +6. Lasku tuli teollisuutta lukuun ottamatta kaikilta päätoimialoilta. Suurin lasku tapahtui kaupassa, jonka saldoluku aleni peräti 14 yksikköä ja oli ainoana toimialana negatiivinen.

Työpaikat säilyvät, mutta investoinnit vähenevät

Pienet yritykset sinnittelevät heikon taloustilanteen yli pitämällä kiinni henkilöstönsä määrästä. Henkilöstöodotusten saldoluku +6 on melko matala, mutta silti positiivinen ja aivan sama kuin vuotta aiemmin. Lähes 75 prosenttia pk-yrityksistä aikoo edelleen säilyttää nykyisen henkilömääränsä.

Rakentamisessa saldoluku on hieman alkuvuotta korkeampi. Sen sijaan kaupan saldoluvun ollessa 0, kauppa ei pysty työllistämään entiseen tahtiin. Myöskään palvelut eivät kykene luomaan uusia työpaikkoja aikaisempaan tapaan.

Pk-yritysten arviot investointiensa lähiajan kehityksestä kääntyivät kevään pienen myönteisen signaalin jälkeen takaisin laskevalle trendille. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä kuin niitä lisääviä yrityksiä. Yhteenlaskettu saldoluku päätyi siten lukemaan –11.

Pk-yritysten toimintaympäristö on vaikeutunut

Pk-yritysten kokonaisarvio toimintaympäristöstä eli yrittäjyysilmapiiristä ja elinkeinoilmastosta on laskenut vuodessa 2 yksikköä indeksin saadessa nyt arvon –9. Osatekijöittäin tarkasteltuna lasku näkyy selkeimmin markkinaehtoisten rahoittajien kohdalla, mutta myös julkisten rahoittajien suhtautuminen on yritysten mukaan muuttunut negatiivisemmaksi.

Yrittäjyysilmapiiri-indeksin osatekijöistä ainoastaan kansalaisten suhtautuminen saa enää positiivisen arvion. Julkisen vallan asenteet ja toimet arvioidaan selkeästi negatiiviseen sävyyn erityisesti valtakunnan tasolla, mutta myös paikallis- ja aluetasolla.

Yrittäjyyteen vaikuttavia paikallisen tason tekijöitä mittaava elinkeinoilmastoindeksi sen sijaan kääntyi hieman paremmaksi. Neljästätoista osatekijästä laskettu kokonaisindeksi nousi vuodessa yhden yksikön, saaden nyt arvon 12. Parhaan arvion vastaajat antavat sijaintipaikkakunnalleen asuinympäristöstä, tietoliikenneyhteyksistä ja liikenneyhteyksistä. Heikoimman arvion saavat sijaintikunnan ja yritysten välinen yhteistyö sekä elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan.

Kasvuhakuisuus on säilynyt ja kehittämistarpeet ovat lisääntyneet

Talouden pitkittyneestä heikkoudesta huolimatta lähes joka kymmenes pk-yritys ilmoittaa edelleen olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja 37 prosenttia kasvaa mahdollisuuksiensa mukaan. Kasvuhalukkuus on selvästi korkeampi kuin finanssikriisin aikaan vuonna 2009. Asemansa säilyttämiseen pyrkiviä on kolmasosa vastaajista. Vaisut talousnäkymät eivät siten ole romuttaneet pk-yritysten kasvuhalukkuutta, vaikka aikaisempaa useampi yritys pyrkii vain säilyttämään asemansa.

Yritysten toimintaedellytykset muuttuvat kiihtyvällä tahdilla jatkuvien yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Tästä syystä pk-yritysten on kehityttävä pärjätäkseen kilpailussa. Onkin positiivista havaita, että entistä useampi yritys on tunnistanut tämän. Peräti 90 prosenttia yrityksistä kokee, että heillä on kehitettävää omassa toiminnassaan.

Suurin kehittämistarve pk-yrityksissä on edelleen myynnin ja markkinoinnin alueella. Seuraavaksi eniten tarpeita on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Toimialoittaan tarkasteltuna teollisuudessa kansainvälistyminen ja vienti ovat muista toimialoista poiketen keskeisiä kehittämisen kohteita. Myynnin ja markkinoinnin kehittämisen tärkeys korostuu kaupassa ja palveluissa, verkottuminen puolestaan rakentamisessa.

Käyttöpääomaa tarvitaan, mutta luottoehdot ovat tiukentuneet

Pk-yritykset aikovat seuraavien 12 kuukauden aikana hakea rahoitusta hieman laajemmin edellisen barometrin tuloksiin verrattuna. Nyt 24 prosenttia vastaajista aikoo hakea rahoitusta, kun alkuvuonna osuus oli kolme prosenttiyksikköä alempi.

Rahoitusaikomusten taustalla ei kuitenkaan ole odotus talouden eikä investointien noususta. Rahoitusta aiotaan hakea lähinnä käyttöpääomaksi. Niistä yrityksistä, jotka aikovat hakea rahoitusta, ilmoittaa 27 prosenttia tarvitsevansa sitä nimenomaan käyttöpääomaksi. Hienoista positiivista kehitystä on kuitenkin nähtävissä, sillä edellisessä barometrissa vastaava osuus oli 35 prosenttia.

Kone- ja laiteinvestointeihin rahoitusta aikoo hakea vajaa kuudennes ulkoisen rahoituksen lisäystä suunnittelevista. Tältä osin aikomukset ovat selvästi vähentyneet keväästä. Teollisuudessa rahoitussuunnitelmissa alkuvuodesta näkynyt positiivinen vire on sulanut pois.

Barometrissa kysyttiin myös yritysten arvioita rahoittajien luottopolitiikan muutoksista sekä siitä, miten nämä muutokset ovat näkyneet rahoitusehdoissa. Edelleen kolme neljästä barometrin vastaajasta raportoi, että luottopolitiikka on viimeisen vuoden aikana muuttunut ainakin jonkin verran ja että rahoitusmarkkinoiden ongelmat ovat heijastuneet yritysten rahoitusehtoihin. Nämä vastaajat nimeävät merkittävimmiksi muutoksiksi marginaalien nousun, vakuusvaatimusten kiristymisen ja yrityksen oman rahoitusosuuden kasvun.

Investointien ja siten tulevien vuosien kasvun kannalta huolestuttavaa on laina-aikojen lyheneminen. Vaikka se ei näytä tämän barometrin tulosten perusteella olevan vielä merkittävimpien ongelmien joukossa, kehitys on kuitenkin huolestuttavaa. Se on lähes kaksi kertaa yleisempää kuin keväällä.

Yrittäjyyttä edistettävä joustavoittamalla työmarkkinoita

Yritystukien pk-yrityksiin kohdentamisen ohella työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen ja työelämän monimuotoistuminen nousivat keskeisiksi keinoiksi edistää yrittäjyyttä lähivuosina.

Lisäksi kotimarkkinoiden kilpailun esteiden purkaminen sekä yrittäjän joustavan kouluttautumisen ja oppimismahdollisuuksien edistäminen nähtiin keskeisiksi keinoiksi yrittäjyyden lisäämiseksi

Toimialoittain tai kasvuhakuisuuden mukaan tarkasteltuna tärkeimmissä edistämiskeinoissa ei ole merkittäviä eroja, vaan vaihtoehtojen tärkeysjärjestys on lähes sama.

Yritystukien kohdentaminen pk-yrityksiin korostui nuorten yritysten vastauksissa. Sen sijaan näille yrityksille työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen ja työelämän monimuotoistuminen ei ollut aivan yhtä tärkeää kuin kauemman markkinoilla toimineille yrityksille.

Yritysten kokoluokittain tarkasteltuna työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen ja työelämän monimuotoistuminen oli luonnollisesti sitä suositumpi vaihtoehto, mitä suuremmasta yrityksestä on kysymys.

Lue tiedote/Läs nyhetsinfo:

» Pk-yritysten epävarmuus on kasvanut, mutta työpaikoista pidetään kiinni
» Heikko taloustilanne ei ole lannistanut kasvuhalukkuutta – rahoitus ei ole kasvun este
» Osäkerheten bland SME-företagen har ökat men man håller fast vid arbetsplatserna
» Den svaga ekonomiska situationen har inte kuvat tillväxtviljan – finansieringen utgör inte ett hinder för tillväxt

» Pk-yritysbarometri syksy 2014 -raportti

» Sammanfattning på svenska

» Valtakunnallinen kalvosarja (PDF-tiedosto)   
» Valtakunnallinen kalvosarja PowerPoint -tiedostona Sylvissä (edellyttää kirjautumista) 
» Pk-yritysbarometri syksy 2014 Finnvera kalvosarja  (PDF-tiedosto)
» Finnveran  kalvosarja PowerPoint -tiedostona Sylvissä (edellyttää kirjautumista)
 
» Alueraportit ja alueelliset kalvot   
» Aluekalvot PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)
» Seutukuntien kalvosarjat  
» Seutukuntien kalvotsarjat PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)
» Muut raportit ja kalvot