Suomi 2000 yrittäjyysyhteiskuntaan tavoiteohjelma | Yrittajat.fi
Etusivu > Suomen Yrittajat > Suomen Yrittajien Tutkimukset

Etsi

Suomi 2000 yrittäjyysyhteiskuntaan tavoiteohjelma

 

 

Suomi 2000 yrittäjyysyhteiskuntaan tavoiteohjelma

 


Yrittäjyysyhteiskunta Suomen tavoitteeksi

Suomen Yrittäjät on valmistellut yrittäjien tavoitteet maamme lähivuosien elinkeinopolitiikalle. Suomi 2000 yrittäjyysyhteiskuntaan tavoiteohjelman lähtökohtana on seuraavat kolme asiakokonaisuutta:

  • Yrityksille allokoidut hallinnolliset ja passiiviset kustannukset on saatava oleellisesti pienemmiksi, sillä tänä päivänä julkinen sektori vie resursseja selvästi enemmän kuin keskeisissä kilpailijamaissamme. Sen seurauksena meillä on kilpailijamaitamme raskaampi verotaakka ja raskaammat rasitteet yritys-toiminnalle.
  • Toisena lähtökohtana maamme elinkeinopolitiikkaa hahmotettaessa on se, että Suomi tarvitsee kansainvälisesti merkittävät taloudelliset veturit.
  • Kolmantena ja tärkeimpänä lähtökohtana on monimuotoisen ja runsaan pk-sektorin säilyttäminen ja edelleenkehittäminen.


Nämä kolme lähtökohtaa nivoutuvat toinen toisiinsa, jolloin kokonaisuus on monimuotoisempi eikä eri lähtökohtia voi erottaa toisistaan.


Suomalainen yhteiskunta hidas uusiutumaan

Poikkeuksellisen rajun laman tuomat ongelmat ovat pakottaneet Suomen kansantaloutta vakauttaviin ratkaisuihin. Tässä on onnistuttu. Suomella on takanaan useita ripeän kasvun vuosia. Lähtökohdat paremmalla huomiselle ovat siten hyvät. Voimakas kasvu ei ole kuitenkaan poistanut kaikkia Suomen talousongelmia eikä edes ripeä elpyminen ole tuonut talouteen riittävää dynamiikkaa.

Suomalainen yhteiskunta on hidas uusiutumaan: todellisia työttömiä on edelleen yli puoli miljoonaa, talous on voimakkaasti velkaantunut, sosiaaliturva passivoi ja yrittäjyys on suhteellisen vähäistä esimerkiksi EU-maihin ja Yhdysvaltoihin verrattuna.

Ohjelmassa on kolme keskeistä tavoitetta. Ensiksi: Hallinnolliset ja passiiviset kustannukset on painettava kilpailijamaita pienemmiksi eli julkishallintoa on tehostettava ja supistettava, passiivisten määrää on pienennettävä ja työ tehtävä kannattavaksi. Toiseksi: Suomen talouden vetureita ovat vastaisuudessakin globaaleilla markkinoilla pärjäävät isot kärkiyritykset. Kolmanneksi: Tarvitaan dynaaminen ja vahva pk-sektori, nykyistä enemmän yrityksiä, elinkeinorakenteeseen monipuolisuutta ja riittävästi keskikokoisiksi ja suuriksi nousevia pk-yrityksiä.

Pk-sektorin kehityksen esteitä ovat byrokratia, suuret yrittäjäriskit verrattuna yleisen perusturvan tasoon Suomessa, ongelmat pääomanmuodostuksessa, suuryritysajattelu ja yksipuolinen elinkeinorakenne. Myös päättäjien ymmärtämättömyys ja riskinotto-kyvyttömyys ovat esteitä. Niinikään innovaatioiden heikko toteutuminen ja pienet kotimarkkinat hidastavat pk-sektorin kasvua. Myös vahvoja edunsaajaorganisaatioita pidetään kehityksen esteenä.

Pk-sektori merkittävä työllistäjä jo nyt vauhti ei kuitenkaan riitä

Viime vuosina suurten yritysten kehitys on ollut varsin tyydyttävää. Työllistäjinä pienyritysten suhteellinen osuus on kuitenkin kasvanut. Erityisesti alle 10 hengen yritysten merkitys talouskasvun, työpaikkojen ja hyvinvoinnin luomisessa on kohonnut, mikä edelleen jatkuu. Myönteisestä trendistä huolimatta kasvuhakuisia ja -kykyisiä yrityksiä on Suomessa edelleen muita maita vähemmän, etenkin palvelualoilla. Myös yrittäjien osuus työvoimasta on selvästi jäljessä muista maista.

Suurten yritysten kansainvälistymisstrategiat johtavat vääjäämättä siihen, etteivät ne lisää Suomessa merkittävästi työvoimaa. Vaikean työttömyyden korjaaminen edellyttää voimakkaan pk-sektorin syntymistä. Monet tekijät siirtävät myös painopisteen teollisuudesta palveluihin Kaikkineen voidaan todeta, että Suomessa tarvitaan 2000-luvulla erityisesti pk-yritysten kasvua auttavia suotuisia olosuhteita ja vakaata kasvupohjaa.

Yrittäjyysyhteiskunnan hyvät tunnusmerkit Suomen tavoite

Menestyville ja kilpailukykyisille yhteiskunnille on tunnusomaista mm. kilpailijamaita pienemmät hallinnolliset ja passiiviset kustannukset. Taloudessa on teknologisesti kilpailukykyisiä vetureita ja kansantaloudet ovat terveitä. Pk-sektori on määrältään runsasta ja toimintatavoiltaan dynaamista ja uutta kasvua luovaa.

Yrittäjyyttä tavoittelevassa yhteiskunnassa yrittäjyys lähtee ihmisten mielistä. Se on oleellinen osa kouluopetusta. Yrittäminen on tavoiteltua toimintaa. Se myös kiinnostaa korkeasti koulutettuja entistä useamman hakeutuessa yrittäjäksi. Virkamiesten taustalta löytyy vahvaa yrittäjäkokemusta. Suomella on vahva pienyrittäjyyttä auttava edustus Euroopan unionissa ja paikallistasolla.

Yrittäjyyteen kuuluu voiton tavoittelu ja siihen liittyvä riski. Yrittäjävoitto on tämän riskin vastapaino. Yrittäjyyteen kuulumattomat rehellisen kilpailun, lain ja hyvien tapojen vastaiset epäterveet vääristymät ja toimintamuodot kitketään.

Yrittäjän sosiaalisen turvallisuuden tunne on yhtäläinen muiden kansalaisten kanssa. Yrittäjä ei kohtaa kateutta menestymisensä hetkinä ja tietää myös, ettei putoa kokonaan tyhjän päälle, jos liiketoiminnassa tulee epäonnistumisia.

Kansalaismielipiteen on havaittava yrittäjyyden merkitys suomalaisen hyvinvoinnin tärkeänä osatekijänä ja ylläpidettävä avointa keskustelua yritystoiminnan edistämiseksi. Keskustelun on heijastuttava lopulta aiempaa yrittäjämyönteisimpinä hallitusohjelmina. Yrittäjät ovat myös mukana työmarkkinoiden kehittämisessä niiltä osin kuin näin ei vielä ole laita.

Valtion talous tasapainotettava, veroremontti tarpeen

Tavoitteena tulee olla, että 2000-luvulla Suomesta kehittyy todellinen yrittäjyysyhteiskunta. Yrittäjyyden edistämisessä tarvitaan uusia toimenpiteitä, jotka edistävät sekä yritysten perustamista että jo toiminnassa olevien yritysten mahdollisuuksia vahvistua ja kehittyä. Erityisiä haasteita liittyy pk-yritysten kasvuun: tarvitaan lisää yrityksiä ja lisää sellaisia yrityksiä, jotka työllistävät. Tässä on pyrittävä EU:n keskimääräiselle tasolle.

Suomi 2000 ohjelmassa esitetään mm. verokannustimia yritysten vakavaraisuuden lisäämiseksi, lisää joustavuutta työelämään ja selvityksen tekemistä vakinaisen asunnon käytön kieltämisestä yrityslainan vakuutena. Pk-yritysten kasvun edistämiseksi on kehitettävä pääomasijoitustoimintaa ja riskinottoa. Yritysten markkinointiosaamiseen on sijoitettava. Myös sosiaaliturvaan on saatava lisää kannustavuutta.

Suomi 2000 ohjelma nostaa valtion talouden tasapainottamisen toimenpidelistan kärkeen ja nimeää sen tulevan hallituskauden keskeiseksi tavoitteeksi. Kokonaisveroaste on painettava EU:n keskiarvotasolle. OECD:n viimeisimmän tilaston mukaan veroasteet ovat Suomessa 48,2; EU:ssa 42,4 ja OECD-maissa 37,7. Yrittäjäjärjestö esittää työn verotuksen keventämistä tuloverotusta ja työn sivukuluja alentamalla. Vero-ohjelman toteuttaminen vaatii edelleen julkisten menojen leikkausta siitä huolimatta, että talous kasvaa ja työttömyyden hoitomenot alenevat. Pääomaverotuksen verokanta on pidettävä 28 prosentissa ja eri yhtiömuotojen verotus muutettava neutraaliksi.

Yrittäjyyteen kuuluu riskinotto, mutta myös perusturvallisuus

Yrittäjyyden perusolemukseen kuuluu voiton tavoittelu ja siihen liittyvä yrittäjäriski. Yrittäjäjärjestön mukaan tämä ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että yritystoiminnan epäonnistuessa yrittäjän sosiaaliturva jää puutteelliseksi. Näitä turvajärjestelmiä on suomalaisessa yhteiskunnassa vahvistettava. Yrittäjäkäsitteiden yhdenmukaistamisen tavoitteena on selkeyttää mm. sosiaalilainsäädännön vaikeaselkoisuutta ja vähentää tulkintamahdollisuuksia yrittäjän kannalta.

Yritysten hallinnollisia velvoitteita on perusteltua lähteä keventämään KTM:n työryhmän ehdotusten pohjalta. Tavoitteena on yksinkertaistaa työnantajamaksuja ja yhdistää yrityksiltä kerättävien tilinpäätöstietojen antaminen eri viranomaistahoille.

Nykyinen työelämän säännöstö on kehitetty suurten yritysten lähtökohdista Pienten yritysten työllistäessä kuitenkin nyt jo yli 60 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta on perusteltua lisätä säännöstöjen joustavuutta ja saada ne vastaamaan muuttuneita markkinaolosuhteita ja pienten yritysten tarpeita. Tavoitteena on siten myös madaltaa pienten yritysten työllistämiskynnystä.

Kasvaakseen ja kehittyäkseen yritykset tarvitsevat kilpailukykyisiä rahoitusmuotoja. Riskisijoitustoiminnan kehittäminen edellyttää erityistä pk-yritysten reittausjärjestelmää. Julkisia pääomia tulee ohjata riskisijoitukseen ja myös siten edistää yksityisten sijoittajien kiinnostusta pk-sektoriin.

On myös tärkeää turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti. Vastuu ammatillisesta koulutuksesta on annettava opetusministeriölle, jonka tulee ennakoida koulutustarpeiden määrää ja laatua yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.

Yrittäjäkunta ikääntyy ja omistajanvaihdos tulee entistä useammalle yrittäjälle ajankohtaiseksi lähivuosina. Suomen Yrittäjät esittää perustettavaksi omistajanvaihdosten helpottamiseksi markkinapaikan, jossa yritysten myyjät ja ostajat kohtaavat.

Suomi 2000 ohjelmassa otetaan kantaa myös julkisen sektorin rooliin ja vaaditaan julkisen elinkeinotoiminnan lähtökohtien selvittämistä. Erityisesti kiinnitetään huomiota julkisen sektorin lisääntyneeseen kilpailuun yksityisten yritysten täyttämillä markkinoilla.

Muutos kohti yrittäjyysyhteiskuntaa nykyiseen verrattuna ei ole kaikkiaan niin suuri kuin voisi ensisilmäyksellä kuvitella; pienyrittäjän menestystä vain arvostetaan eikä kadehdita. Yrittäjyysyhteiskunnassa pk-sektori saa samanlaista arvostusta kuin nyt suuri Nokia tai huippu-urheilijoidemme saavutukset. Sellaisessa yhteiskunnassa on yrittäjän hyvää elää ja siitä syystä muiden kansalaisten.