Yrittäjän työterveyshuolto
Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Suomen Yrittajien Tutkimukset

Etsi

Yrittäjän työterveyshuolto

Tiivistelmä

Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla tarkoitetaan toimintaa, jolla edistetään työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä yrittäjän terveyttä ja työ- ja toimintakykyä.

Yrittäjälle oman työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista. Tiedossa on ollut, että merkittävä osa yrittäjistä ei ole käyttänyt tätä mahdollisuutta hyväkseen. Sen sijaan taustalla olevia syitä ei ole selvitetty. Suomen Yrittäjät selvitti kyselyllä yrittäjien oman työterveyshuollon järjestämisastetta sekä yrittäjien näkemyksiä työterveyshuollosta ja sen vaikutuksista yrittäjän jaksamiseen ja yritystoiminnan tuottavuuteen. Kysely toteutettiin tammikuussa 2009. Kysely lähetettiin vajaalle 5200 Suomen Yrittäjien jäsenyritykselle. Kyselyyn vastasi 868 yrittäjää, joten vastausprosentiksi muodostui 17 prosenttia.

Työterveyshuollon järjestämisaste

Kyselyn tuloksien mukaan yrittäjistä 47 prosenttia on järjestänyt itselleen työterveyshuollon. Yksinyrittäjien aliedustus kyselyyn vastanneista huomioon ottaen voidaan todeta, että 36 prosenttia yrittäjistä on järjestänyt työterveyshuollon itselleen. Työterveyshuollon järjestämisaste vaihtelee yrityksen koon mukaan. Keskisuurissa yrityksissä yrittäjän työterveyshuolto on järjestetty kaikissa yrityksissä, kun pienissä yrityksissä vastaava luku on 88 prosenttia. Alle 10 hengen työantajamikroyrityksissä työterveyshuolto on järjestetty 59 prosentille yrittäjistä, kun yksinyrittäjillä työterveyshuolto on järjestetty ainoastaan 21 prosentille. Kyselyn tuloksien mukaan näyttääkin sille, että työnantajayrityksien yrittäjät järjestävät itselleen työterveyshuollon huomattavasti yksinyrittäjiä useammin.

Miesyrittäjät järjestävät itselleen työterveyshuollon naisyrittäjiä useammin. Miesyrittäjistä työterveyshuollon on järjestänyt itselleen 52 prosenttia, kun vastaava luku naisyrittäjillä on 39 prosenttia. Naisyrittäjien alhaisempaa työterveyshuollon järjestämisastetta selittää osaltaan se, että naisyrittäjät ovat miesyrittäjiä useammin yksinyrittäjiä.

Yrittäjän iällä on vaikutusta työterveyshuollon järjestämisasteeseen. Alle 40-vuotiaista yrittäjistä työterveyshuollon on järjestänyt itselleen 27 prosenttia, kun tätä vanhemmissa ikäluokissa noin puolet on järjestänyt itselleen työterveyshuollon. Alle viisi vuotta yrittäjänä toimineista oman työterveyshuollon on järjestänyt 28 prosenttia, ja järjestämisaste nousee mitä kauemmin yrittäjänä ollaan toimittu: 5–9 vuotta toimineista yrittäjistä 43 prosenttia, 10–19 vuotta toimineista yrittäjistä 52 prosenttia ja tätä pidempään toimineista yrittäjistä 62 prosenttia on järjestänyt itselleen työterveyshuollon. Kyselyn tuloksia selittänee pitkälti se, että nuoret yrittäjät kokevat itsensä terveeksi vanhempia yrittäjiä useammin. Yritystoiminnan alkuvuosina ei myöskään ole välttämättä mahdollista kiinnittää huomiota omaan jaksamiseen eikä työterveyshuollon järjestäminen ole taloudellisesti mahdollista.

Miksi yrittäjät eivät ole järjestäneet itselleen työterveyshuoltoa

Kyselyssä selvitettiin syitä siihen, miksi yrittäjät eivät ole järjestäneet itselleen työterveyshuoltoa. Yleisin syy työterveyshuollon puuttumiselle on tietämättömyys järjestämismahdollisuudesta – 35 prosenttia yrittäjistä ilmoittaa tietämättömyyden syyksi sille, että työterveyshuoltoa ei ole järjestetty. Yrittäjistä 25 prosenttia ei ole järjestänyt työterveyshuoltoa, koska kustannukset ovat liian suuret. Samoin 25 prosenttia yrittäjistä ei ole järjestänyt työterveyshuoltoa, koska he käyttävät säännöllisesti muita terveyspalveluita. Yrittäjistä 16 prosenttia ei ole järjestänyt itselleen työterveyshuoltoa sen vuoksi, että he kokevat olevansa terveitä ja hyväkuntoisia. Muun syyn työterveyshuollon järjestämättömyydelle nimeää 18 prosenttia yrittäjistä. Muuna syynä mainitaan useimmiten se, ettei yrittäjä ole jostain syystä ole saanut aikaiseksi työterveyshuollon järjestämistä. Samoin muuna syynä korostuu se, että yrittäjät eivät koe hyötyvänsä työterveyshuollosta mitään. Lisäksi jotkut yrittäjät toimivat yrittäjätoiminnan ohella myös työntekijöinä, joten he saavat työterveyshuollon työntekijänä.

Kyselyn tuloksien perusteella näyttäisi sille, että työterveyshuollon palveluita on mahdollista saada sopivana ajankohtana. Vain 6 prosenttia yrittäjistä katsoo, että ei ole järjestänyt työterveyshuoltoa sen vuoksi, että palveluita ei ole tarjolla sopivana ajankohtana. Lisäksi vain harvoissa tapauksissa työterveyshuoltoa ei ole järjestetty sen vuoksi, että saatavilla ei ole työterveyspalveluita tai että pelkkää lakisääteistä työterveyshuoltoa ei ole tarjolla. Kyselyn tuloksien perusteella voidaan todeta, että pienemmissä yrityksissä syynä työterveyshuollon järjestämättömyydelle on muita yrityksiä useammin se, että yrittäjä käyttää muita terveyspalveluita.

Yrittäjien työterveyshuollon tuottajat

Työterveyshuollon itselleen järjestäneistä yrittäjistä 33 prosenttia hankkii työterveyshuollon terveyskeskuksilta ja 10 prosenttia kunnallisilta liikelaitoksilta. Ainoastaan 4 prosenttia yrittäjistä on järjestänyt työterveyshuollon itse yksinään tai yhdessä toisten yritysten kanssa esimerkiksi yrityksen oman työterveysaseman kautta. Valtaosa yrittäjistä, 53 prosenttia, on järjestänyt työterveyshuollon itselleen yksityiseltä yritykseltä tai lääkärikeskukselta.

Verrattaessa erikokoisia yrityksiä kyselyn tuloksissa toisiinsa voidaan todeta, että mikroyrityksien yrittäjistä hieman useammat hankkivat työterveyshuollon terveyskeskuksista, kun työterveyshuoltopalveluiden järjestäminen itse on yleisempää pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Terveyskeskusten rooli työterveyshuoltopalveluiden tuottajana korostuu myös naisyrittäjien ja pidempään yrittäjinä toimineiden kohdalla.

Työterveyshuollon kustannukset ja korvaukset Kelalta

Kyselyssä selvitettiin työterveyshuollon kustannuksien suuruutta vuositasolla ennen Kelan korvauksia.1. Yrittäjät arvioivat työterveyshuollon keskimääräiseksi kustannukseksi vuodessa 312 euroa yrittäjää kohti. Mediaanina tarkasteltuna kustannus on 200 euroa. Yrittäjän työterveyshuollosta on hakenut korvausta Kelalta 62 prosenttia yrittäjistä. Yksinyrittäjien osalta vastaava luku on 52 prosenttia. Muiden yritysten välillä ei sen sijaan ole merkittävää eroa. Nuorista ja alle viisi vuotta yrittäjinä toimineista yrittäjistä korvausta on hakenut vajaat 50 prosenttia, kun muista yrittäjistä korvausta on hakenut yli 60 prosenttia.

Työterveyshuollon vaikutus yrittäjän jaksamiseen ja yritystoiminnan tuottavuuteen

Yksi kyselyn taustalla olevista tarpeista oli selvittää, kuinka työterveyshuolto vaikuttaa yrittäjän jaksamiseen ja yritystoiminnan tuottavuuteen. Jos yrittäjä ei koe työterveyshuollon vaikuttavan myönteisesti omaan jaksamiseensa ja/tai yritystoiminnan tuottavuuteen, on työterveyshuollon alhainen järjestämisaste hyvin ymmärrettävää.

Työterveyshuollon järjestäneistä yrittäjistä 9 prosenttia katsoo työterveyshuollon vaikuttaneen omaan jaksamiseensa paljon. Yrittäjistä 33 prosenttia katsoi työterveyshuollon vaikuttaneen jaksamiseen jonkin verran ja 31 prosenttia katsoi työterveyshuollon vaikuttaneen jaksamiseen vain vähän. Edelleen työterveyshuollon itselleen järjestäneistä yrittäjistä 27 prosenttia koki, ettei työterveyshuolto ole vaikuttanut lainkaan yrittäjän omaan jaksamiseen. Vertailussa eri toimialojen välillä voidaan todeta, että työterveyshuollon vaikutus yrittäjän omaan jaksamiseen on hieman korkeampaa teollisuuden toimialalla. Samoin yksinyrittäjät ja keskisuurien yritysten yrittäjät katsovat työterveyshuollon parantaneen jaksamista hieman muita yrittäjiä enemmän. Työterveyshuollon itselleen järjestäneistä yrittäjistä 5 prosenttia kokee, että työterveyshuollon järjestäminen on parantanut yritystoiminnan tuottavuutta paljon. Yrittäjistä 34 prosenttia katsoo, että työterveyshuollolla on jonkin verran vaikutusta yritystoiminnan tuottavuuteen. Yrittäjistä 29 prosenttia katsoo, että työterveyshuollolla on vain vähän vaikutuksia yritystoiminnan tuottavuuteen, ja 32 prosenttia yrittäjistä kokee, että työterveyshuolto ei vaikuta yritystoiminnan tuottavuuteen millään tavoin. Erikokoisia yrityksiä vertailtaessa voidaan todeta, että keskisuurissa yrityksissä arvioidaan muita useammin työterveyshuollolla olevan tuottavuutta parantavia vaikutuksia.

Mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään, sitä useammin yrittäjät arvioivat omalla työterveyshuollolla olevan positiivisia vaikutuksia jaksamiseen ja tuottavuuteenkin. Samoin pidempään yrittäjänä toimineet – varsinkin yli 20 vuotta yrittäjänä toimineet – näkevät muita useammin työterveyshuollon järjestämisen vaikuttavan positiivisesti yrittäjän jaksamiseen ja yritystoiminnan tuottavuuteen.

1. Kela korvaa työterveyshuollon aiheuttamista kustannuksista 50 – 60 % tietyin rajoituksin.

 

Tiivistelmän tuloksista ovat koonneet ekonomisti Harri Hietala ja lainopillinen asiamies Outi Tähtinen Suomen Yrittäjistä.
  

>> Kysely: Yrittäjän työterveyshuolto    
>> Lue tiedote: Vuorotteluvapaa ulotettava myös yrittäjiin 

 

Lisätietoja:

Suomen Yrittäjät
lainopillinen asiamies Outi Tähtinen, p. 050 324 7377, outi.tahtinen@yrittajat.fi 
työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, p. 040 588 0841, merja.hirvonen@yrittajat.fi