Tutkimus

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

1.5.2009

Tiivistelmä

Yrittäjien lomat

Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta. Otokseen poimittiin satunnaisesti reilun 6 000 yrityksen sähköpostiosoitteet. Kyselyyn vastasi 910 yrittäjää, jotka edustivat hyvin pk-yrityskenttää toimialan, henkilöstömäärän ja alueellisen sijainnin mukaan.

Yrittäjistä 7,5 prosenttia ei pidä varsinaista kesälomaa lainkaan. Viidennes pitää lomaa korkeintaan viikon. Neljännes vastaajista viettää kesälomaa viikosta kahteen viikkoa. Reilu kolmannes pitää lomaa kahdesta neljään viikkoa. Yli neljä viikkoa kesälomalla on 15 prosenttia yrittäjistä. Hieman viime vuosia useammat pitävät vähintään parin viikon kesäloman. Yrittäjien, jotka pitävät kesälomaa, lomanpituus on keskimäärin 14,4 päivää. Mediaanina tarkasteltuna 12 päivää eli tasan kaksi viikkoa.

Kesäloma jää lyhyemmäksi majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, jossa reilu viidesosa ei pidä kesälomaa lainkaan ja reilulla viidesosalla loma jää alle viikon mittaiseksi. Viikosta kahteen lomaa pitää vajaa viidesosa. Kaupassa (10 prosenttia) on toiseksi eniten niitä, jotka eivät pidä lomaa lainkaan. Keskimääräistä lyhemmäksi kesäloma jää myös rakentamisessa. Edellisvuosia useammin teollisuudessa sekä kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä pidetään pidempiäkin lomia.

Toivottavin loman pituus olisi keskiarvona mitattuna 26,4 päivää. Mediaanina tarkasteltuna 24 päivää eli tasan neljä viikkoa. Siten yrittäjät keskimäärin näyttäisivät voivan viettää puolet toivomastaan kesälomasta.

Keskimäärin yrittäjät viettävät muuta lomaa 10,6 päivää – mediaanina tarkasteltuna 7 päivää eli hieman päälle viikon. Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa lyhyttä kesälomaa kompensoidaan hieman keskimääräistä pidemmällä muulla lomalla. Yrittäjien toiveena olisi, että muuta kuin kesälomaa ehdittäisiin viettää keskimäärin 14,1 päivää – mediaanina 12 päivää.

Pk-yritysten kesätyöntekijät

Pk-yrityksistä reilu viidesosa (21 %) tarjoaa kesätyöpaikkoja. Tämä on alhaisempi osuus kuin parina edellisenä vuonna, jolloin osuus on ollut noin neljäsosa. Keskimäärin näihin yrityksiin otetaan 2,3 kesätyöntekijää – vuosi sitten 2,9 kesätyöntekijää – mediaanin ollessa kaksi. Siten paria viime vuotta harvempaan pk-yritykseen näytettäisiin otettavan hieman vähemmän kesätyöntekijöitä kuin vuosi sitten. Kun tämä muunnetaan edustamaan koko yrityskantaa, pk-yrityksiin palkataan arviolta noin 75 000 kesätyöntekijää, kun parina edellisenä vuonna määrä on ollut noin 100 000.

Yleisintä kesätyöntekijöiden palkkaaminen on sesonkia elävään majoitus- ja ravitsemustoimintaan – reilut kaksi kolmasosaa yrityksistä. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa kesätyöntekijöitä palkataan 44 prosenttiin yrityksistä. Teollisuuden pk-yrityksistä kolmasosaan palkataan kesätyöntekijöitä. Kaupassa, rakentamisessa sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa kesätyöntekijöitä palkataan 35–37 prosenttiin yrityksistä. Varsinkin teollisuudessa, rakentamisessa ja kaupassa kesätyöntekijöitä palkkaavien yritysten osuus on laskenut oltuaan 45–55 prosenttia vuosi sitten.

Pk-yrityksistä 44 prosentissa kesätyöntekijöiden sopimuksen pituus on keskimäärin noin kaksi kuukautta. Vajaassa viidesosassa keskimääräinen pituus on kolme kuukautta ja neljäsosassa noin kuukauden. Reilussa 5 prosentissa keskimääräinen pituus jää alle kuukauteen, mutta toisaalta noin 5 prosentissa pk-yrityksistä pituus ylittää kolme kuukautta. Kesätyöntekijöiden työsopimukset näyttäisivät olevan suunnilleen samanpituisia kuin parina edellisenäkin vuonna.

Muistion kyselyn tuloksista on laatinut ekonomisti Harri Hietala, Suomen Yrittäjät.

>> Lue muistio: Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä