Tutkimus

Seniorit pk-yrityksissä

31.12.2009

Tiivistelmä

Suomi on Euroopan nopeimmin harmaantuva maa. Ihmisiä poistuu työmarkkinoilta lähivuosina huomattavasti enemmän kuin mitä uusia työntekijöitä ja yrittäjiä aloittaa työelämän. Vuonna 2015 meillä tulee olemaan noin 1,5 miljoonaa henkilöä eläkkeellä.

Työvoiman saatavuuden turvaaminen tulee olemaan suuri haaste yrityksissä. Suomalaiset ovat työsidonnaisia ja moni vanhuuseläkeläinen saattaisi olla yhä valmis työskentelemään osa-aikaisesti tai muuten hänelle sopivasti muokatuissa tehtävissä.

Suomen Yrittäjät teki kyselyn kesäkuussa 2009 koskien vanhuuseläkkeellä olevien mahdollisuuksia työskennellä pk-yrityksissä. Kyselyllä tarkasteltiin niin nykytilannetta kuin tulevaisuuttakin. Kysely tehtiin osana Seniorikansalainen-hanketta.

Otokseen poimittiin satunnaisesti 1 000 vähintään 5 henkilöä työllistävää pk-yritystä jäsenrekisteristä. Kyselyyn vastasi 103 yrityksen edustaja reilussa viikossa. Vastaajajoukko edustaa hyvin koko kohdejoukkoa painottuen hieman teollisuuteen, pieniin ja vanhempiin yrityksiin.

Vastaajayrityksistä 5 prosenttia katsoo omaavansa paljon kokemusta seniorityövoiman hyödyntämisestä, kolmasosa vähän ja loput 62 prosenttia ei lainkaan.

Lähitulevaisuudessa, seuraavan viiden vuoden aikana, vastaajayrityksistä jää vanhuuseläkkeelle 0–12 henkilöä yrityksestä riippuen. Mediaanina tarkasteltuna eläkkeelle jää 1 henkilö. Tämä tarkoittaa prosenttiosuutena 6 prosenttia. Vastaajissa on kuitenkin myös yrityksiä, joiden 5-6 työntekijästä kaikki ovat eläköitymässä ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Vanhuuseläkkeelle siirtyvien henkilöiden mukana koetaan yrityksestä lähtevän merkittävästi tietoa ja osaamista pois. Vastaajayrityksistä tätä mieltä on 56 prosenttia. Yrityksistä 19 prosentissa arvioidaan, että eläkkeelle lähtevien mukana ei siirry merkittävästi osaamista pois yrityksestä. Loput vastaajista eivät ole kartoittaneet tilannetta eivätkä osaa sanoa siitä.

Vastaajayrityksistä 17 prosenttiin on jo palkattu vanhuuseläkkeellä olevia töihin. Peräti 71 prosenttia ei ole vielä palkannut mutta on halukas tulevaisuudessa hyödyntämään myös eläkeläisiä työvoimana. Vain 12 prosenttia ei usko vanhuuseläkkeellä olevista olevan työvoimaksi yritykseen. Tällöin yrityksen tarve on usein sen luonteista (esim. fyysisesti rasittavaa), että vanhuuseläkkeellä olevista ei uskota olevan työvoimaksi, tai sitten yrityksessä vaaditaan tulevaisuudessa osaamista, jota ei iäkkäämmiltä uskota löytyvän.

Vastaajayritykset palkkaisivat mieluiten vanhuuseläkkeellä olevan henkilön tämän suorasta omasta yhteydenotosta – 37 prosenttia. Toiseksi eniten kannatusta mieluisimpana palkkaamistapana saa oman luettelon hyödyntäminen – 34 prosenttia. Kolmanneksi mieluisin tapa, 19 prosenttia vastaajista, palkata seniorityöntekijä on tutun työnantajan suosituksen kautta. Ulkopuoliset palvelut saavat vain pientä kannatusta mieluisimpina tapoina palkata: työvoimahallinto 5 prosenttia, työvoimavuokrausyritykset 3 prosenttia ja työvoimarekrytointiyritykset 2 prosenttia.

Vastaajayrityksistä 64 prosentissa on valmius pitää yllä luetteloa vanhuuseläkkeelle jäävistä työntekijöistä, joilla kiinnostusta eläkkeellä olo aikaiseen työskentelyyn. Vain 10 prosenttia katsoo, ettei tähän ole valmiutta/tarvetta.

Palkattavalta seniorityöntekijältä edellytettäisiin ennen kaikkea tehtävään soveltuvaa ammattitaitoa/osaamista – 83 prosenttia. Toiseksi yleisimmin odotetaan työterveyttä – 52 prosenttia. Kolmasosa edellyttäisi ennen kaikkea joustavuutta työaikoja kohtaan, kun vastaajat ovat saaneet nimetä korkeintaan kaksi ominaisuutta. Neljänneksi eniten odotetaan joustavuutta työtehtäviä kohtaan – 27 prosenttia. Muina edellytettävinä ominaisuuksina tulevat esiin aito kiinnostus, innostus ja aktiivisuus.

Muistion kyselyn tuloksista on laatinut ekonomisti Harri Hietala, Suomen Yrittäjät.

>> Lue muistio: Seniorit pk-yrityksissä