Suomen Yrittäjien näkemyksiä suhdanteeseen liittyvästä elvyttämisestä | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Tutkimukset > Muut Tutkimukset

Etsi

Suomen Yrittäjien näkemyksiä suhdanteeseen liittyvästä elvyttämisestä

Yritysten, mukaan luettuna pk-yritysten, suhdannenäkemys on heikentynyt erittäin voimakkaasti syksyn aikana. Vain kuluttajille suunnatuissa palveluissa ja kaupassa pl. eräät kestokulutushyödykkeet odotukset ovat säilyneet kohtuullisina. Suomen Yrittäjät on kartoittanut suhdannenäkemystä ja rahoitustilannetta loka- ja joulukuussa.

Kansantalouden tilinpidon luvut vuoden kolmannelta neljännekseltä (heinä–lokakuulta) yllättivät osin negatiivisesti. Vienti oli laskenut odotettuakin enemmän (-2,7 % vuodentakaisesta). Lisäksi kulutus oli kasvanut heikommin kuin saattoi ennakoida (1,4 %). Rakennusinvestoinnit olivat odotetusti supistuneet, mutta koneinvestointien kasvu piti investoinnit vielä nousussa (4,2 %). Bruttokansantuotteen kasvuksi muodostui näin 1,3 prosenttia vuodentakaisesta – 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Kun yritysten odotukset ja mm. tilaukset ovat heikentyneet voimakkaasti loka–marraskuussa, voidaan pitää selvänä, että Suomikin ajautuu taantumaan viimeistään ensi vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana. Tämän vuoden viimeinen neljännes voi vielä säilyä niukasti positiivisena. Ensi vuonna kansantuotteen kasvu jää negatiiviseksi – tämän hetken arvioiden mukaan reilut puoli prosenttia.

Reaalitalouden jarrutus tulee näkymään työttömyyden kasvuna ensi vuoden loppupuoliskolla ja vuoden 2010 alussa. Työttömien määrä voi jo ensi vuonna kasvaa reilulla 30 000 henkilöllä. Tämä tarkoittaisi yli 7,5 prosenttia työttömyysastetta, joka voi kohota edelleen noin prosenttiyksiköllä vuonna 2010.

Konkurssien määrä on ollut reilut 2 200 vuosina 2005–2007. Yrityssaneerauksia on ollut noin 300 vuodessa. Tänä vuonna konkurssien määrä nousee reiluun 2 500. Ensi vuonna konkurssien määrän voi ennakoida nousevan edelleen – vähintään 3 500 konkurssiin.

Tässä tilanteessa vaaditaan valtiolta elvyttäviä toimia, joilla kansainvälisen taantuman vaikutuksia Suomeen voidaan lievittää. Julkisen ja valtion talouden tila antaa tähän mahdollisuuden. Suomen valtion velka on tänä vuonna alle 30 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä on vanhojen EU-maiden alhaisimpia.

Hallitus on jo varsinaisessa budjettiesityksessä vuodelle 2009 esittänyt noin 1,2 mrd. euron kevennyksiä ansiotuloverotukseen ja ruuan ALV:hen. Lisäksi esityksessä ja sen täydennyksessä on aikaistettu ja lisätty joitakin menoja elvytyksen nimissä. Päätösperäiset menolisäykset jäävät kuitenkin muutamaan sataantuhanteen euroon.

Hallitukselta vaaditaan selkeästi elvyttävää vuoden ensimmäistä lisäbudjettia, jolla kansainvälisen kriisin vaikutuksia Suomeen voidaan lievittää. Toimilla täytyy pyrkiä työllisyyden ja terveen yritystoiminnan turvaamiseen mahdollisimman tehokkaasti. Toimien tulisi vaikuttaa mahdollisimman nopeasti, ja pysyviä menolisäyksiä täytyy pyrkiä välttämään. Yksittäisten panostuskohteiden täytyy olla merkittäviä niin, että niillä on selkeitä luottamusta lisääviä ja reaalisia vaikutuksia.

Rahoituksen saatavuus ja yritysten maksuvalmius

Terveiden yritysten rahoituksen saanti täytyy pystyä turvaamaan nykyisessä tilanteessakin. Suurten yritysten rahoituskysyntä on suuntautunut pankkeihin, kun yritystodistusmarkkinat ja kansainväliset rahoitusmarkkinat ovat hiljentyneet. Näyttää siltä on, että tämä kysyntä syrjäyttää pienempien toimijoiden, aloittavien yritysten ja riskillisempien kasvuyritysten rahoituksen saantia enenevässä määrin.

Hallitus on jo tehnyt esityksiä rahoituksen turvaamiseksi. Pankeille ollaan tarjoamassa mahdollisuutta varainhankinnan takauksiin 50 mrd. euron arvosta ja pääomitukseen 4 mrd. eurolla. Finnveran valtuuksia myöntää takauksia, luottoja ja korontakauksia ollaan nostamassa noin 5 mrd. eurolla. Tämän lisäksi ollaan mm. tekemässä pääomasijoituksia Teollisuussijoitukseen ja Averaan.

Nämä toimet turvaavat rahoituksen periaatteellisen tarjonnan tällä hetkellä. Hallituksen täytyy kuitenkin seurata tilannetta ja olla valmis tarvittaessa lisäämään vielä valtuuksia. Tällä hetkellä on kuitenkin tarpeen selvittää tarkemmin ne tekijät, jotka toimivat rahoituksen myöntämisen esteinä. Ainakin Finnveran korkotukien ja tappiokorvausten määrärahaa täytyy nostaa, jotta kasvaneet valtuudet voidaan hyödyntää. Pankkien ja hallituksen välillä on syytä käydä keskustelu, jossa mahdolliset esteet selvitetään. Kun mahdolliset esteet on poistettu, pankeilta on syytä odottaa rahoituksen saantia tasapuolisesti ja riittävästi riskiä kantaen kaikille asiakkaille.

Jos pankkien luottotappioihin varautuminen ja vakavaraisuusvaatimukset toimivat esteinä rahoituksen lisäämiselle, julkisten rahoituslaitosten (Finnvera) täytyy hoitaa luototusta siinäkin tilanteessa, että pankki pidättyy rahoituksesta. Hallituksen täytyy myös harkita yritystodistusten ostamista. Yritystodistustenkin osalta tulee harkita valtion toimimista takaajana. Nämä toimet loisivat tilaa pk-yritysten ja muiden pienempien asiakkaiden rahoitukselle.

Käyttöpääoman hetkelliset ongelmat lisääntyvät nopeasti heikkenevässä tilanteessa. Osaltaan vaikeuksia voidaan lievittää huolehtimalla siitä, että julkisen sektorin maksut suoritetaan 10 päivän sisällä laskun saapumisesta.

Yritysten tukemiseen tulee harkita myös veropoliittisia keinoja. Eräs väline on vapaiden poisto-oikeuksien salliminen verotuksessa. Tällöin yritykset voisivat vähentää hankintojensa poistot määrävuosina itse haluamallaan tavalla. Kyse on veronmaksun jaksotukseen liittyvästä huojennuksesta. Näin turvataan toisaalta yritysten likviditeettiä ja toisaalta kannustetaan investointeihin. Poistot vähentävät yrityksen omaa pääomaa ja voivat myös kiristää yrityksen kokonaisverotaakkaa nettovarallisuuden pienentyessä. Tukitoimena suunnattaviin vapaisiin poistoihin tulisikin siksi liittää säännös, jonka mukaan vähennykset eivät pienennä yrityksen nettovarallisuutta ennenaikaisesti eivätkä nosta yrityksen kansaneläkemaksua.

Yritysten rahoitustilannetta ja maksuvalmiutta tulee tukea myös aluepoliittisin keinoin. On turvattava yritysten neuvonta- ja tukipalveluiden riittävyys taloudellisen tilanteen heikentyessä. Jo olemassa palveluiden rinnalle on tarvittaessa kehitettävä uusia julkisesti rahoitettuja neuvontapalveluja maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten neuvonnan järjestämiseksi.

Yritysten asemaa voidaan parantaa myös rakennerahasto-ohjelmien yrityslähtöisemmällä ohjauksella. Käynnissä olevan ohjelmakauden jäljellä olevista resursseista mahdollisimman suuri osa tulee ohjata avoimen sektorin investointi- ja kehittämishankkeisiin. Äkillisten rakennemuutosalueiden tukea kohdennettaessa tulee huomioida myös pk-sektorin yritysten asema ja tarpeet.

Julkinen kulutus ja investoinnit

Laskusuhdanne on tähän mennessä vaikuttanut erityisesti rakentamisessa ja vientiteollisuudessa, joissa kysyntä on laskenut voimakkaasti. Tämä on näkynyt nopeana lomautusneuvottelujen kasvuna.

Kysynnän laskeminen tekee edulliseksi niin kustannusten kuin työllisyyden kannalta lisätä julkisia rakennusinvestointeja, joihin on muutoinkin tarve tulevina vuosina. Julkisissa rakennuksissa on runsaasti korjaustarpeita mm. homeongelmista johtuen. Lisäksi ainakin kasvukeskuksissa on puutetta vuokra-asunnoista. Myös näiltä osin tulee selvittää mahdolliset rahoitukselliset esteet – erityisrahoituksen tarve ja korkotukilainojen ehdot. Yksityiseenkin korjaus- ja uudisrakentamiseen voidaan kannustaa laajentamalla kotitalousvähennystä. Taloyhtiöitä valtion tulee kannustaa 10 prosentin määräaikaisella korjausavustuksella mm. energiatehokkuutta lisääviin korjauksiin.

Perusväylänpidossa on syntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana vajetta, joka joudutaan paikkaamaan tulevina vuosina, jotta turvalliset ja toimivat liikenneyhteydet kyetään turvaamaan. Väylien kunnossapitoa on mahdollista ainakin hieman lisätä tässä tilanteessa, vaikka useita väyläinvestointeja onkin käynnissä.

Lisäksi energian tuotannossa ja energiaverkoissa on investointitarpeita, joita voidaan tässä tilanteessa aikaistaa. Muillekin toimialoille elvytystä voidaan suunnata erilaisten julkisten hankintojen aikaistamisella ja lisäämisellä.

Työllisyyden turvaaminen

Suomen Yrittäjien esittämä ns. joustoturvates-malli edesauttaisi yrityksiä pitämään työvoimaansa erityisesti nykyisen kaltaisissa tilanteissa. Lisäksi malli antaisi mahdollisuudet paikallisesti sovittavien parhaiden käytäntöjen kautta työssäjaksamisen ja tuottavuuden myönteiseen kehitykseen. Mallin edellyttämien muutosten valmistelua työlainsäädäntöön on vietävä määrätietoisesti eteenpäin.

Lisäksi kiireellisenä on valmisteltava lainmuutokset, jotka antavat yrityksille nykyistä paremmat mahdollisuudet sopia työntekijöidensä kanssa työehtosopimuksissa määrättyjen ehtojen sivuuttamisesta silloin, kun se osoittautuu välttämättömäksi yrityksen tarjoamien työntekomahdollisuuksien säilyttämiseksi. Tällainen nopeasti toteutettava, tarkasti rajattu muutos on tarpeen laskusuhdanteen oloissa.

Erittäin tärkeää on myös vahvistaa yritysten yleistä luottamusta työmarkkinoiden toimintaan ja madaltaa samalla työllistämisen kynnystä. Perusteltua olisi ottaa keinovalikoimaan 1990-luvulla käytössä ollut sääntely, jonka mukaan määräaikainen työsopimus voidaan tehdä myös kysyntätilanteen ollessa epävarma. Tällä turvattaisiin työttömyysjaksojen jääminen mahdollisimman lyhyiksi.

Lisää työllistämismahdollisuuksia toisi myös yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkatukikokeilun laajentaminen nykyisestä 164 kunnasta koko maahan. Tässä yhteydessä myös kokeilun ehtoja tulisi lieventää niin, että määräaikaisten työsopimusten tekeminen olisi kokeilun piirissä mahdollista edellä kuvatuin kevennetyin ehdoin. Työllistämiseen kannustaisi myös muu työn sivukulujen karsiminen.

Aktiivinen työvoimapolitiikka ja koulutus

Työttömyyden kasvu tulee merkitsemään työttömyysmenojen kasvua. Työttömyys jaksoista tulee kuitenkin pyrkiä tekemään mahdollisimman lyhyitä. Työ- ja elinkeinotoimistojen tulee aktiivisesti hakea mahdollisuuksia tarjota uusia työpaikkoja seudun muista yrityksistä ja samalla tarjota mahdollisuutta täydentävään ammatilliseen työvoimakoulutukseen. Tämäkään kriisi ei kosketa kaikkia yrityksiä samalla tavalla, vaan on runsaasti yrityksiä, joissa tarvitaan lisähenkilöstöä ja uusia työntekijöitä eläköityvien tilalle.

Niille, joille ei heti löydy työpaikkaa, täytyy kyetä tarjoamaan mahdollisuutta osaamisen kehittämiseen mm. oppisopimuskoulutuksen avulla. Tarvittaessa tulee olla valmius esimerkiksi korottaa koulutuksen yksikköhintaa koulutusedellytysten edistämiseksi. Lähes kaikilla toimialoilla ja sektoreilla tullaan törmäämään pulaan osaavasta työvoimasta heti uuden taloudellisen nousun käynnistyttyä.

Työtilanteen keveneminen yrityksissä merkitsee mahdollisuutta keskittyä yritystoiminnan ja työntekijöiden kehittämiseen. Hallituksen tulee varautua lisäämään mm. yhteishankintakoulutuksen rahoitusta. Samalla yrityksiin tulee jakaa tietoa mahdollisuudesta kasvattaa työntekijöiden osaamispääomaa tässä tilanteessa.

Maksukyvyttömyystilanteiden menettelyt

Hallituksen toiminnan painopisteen on oltava elvytyksessä, jolla voidaan ehkäistä terveiden yritysten joutuminen konkurssiin. Tarvitaan kuitenkin myös sellaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan maksuvaikeuksiin joutuneille yrittäjille ja yrityksille mahdollisuus saneerausmenettelyyn. Konkurssiin joutuneille yrittäjille on puolestaan tarjottava uusi mahdollisuus yritystoimintaan mahdollisimman pian konkurssin jälkeen. On eliminoitava tarpeettomat konkurssit ja estettävä konkurssin tehneiden yrittäjien syrjäytyminen.

Maksuvaikeuksiin joutuneiden yrittäjien aseman turvaaminen edellyttää valmiutta muuttaa lainsäädäntöä. Ilmeisin muutostarve kohdistuu velkajärjestelylakiin. Lakia on syytä muuttaa siten, että maksuohjelmien kestoa lyhennetään ja yrittäjät voivat hyödyntää menettelyä eräissä muissakin suhteissa nykyistä tehokkaammin.

Maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten asemaa on valmistauduttava tukemaan myös muilla kuin lainsäädännöllisillä keinoilla. Tarvittaessa on luotava erityisiä verkostoja ja menettelyitä yritysten tervehdyttämisen ja toiminnan alasajamisen tueksi.

>> Pk-yritysten suhdannenäkemys joulukuu 2008 

Lue uutinen:

Taantumaa torjuttava elvyttävällä lisäbudjetilla:
Yritysrahoitus turvattava ja työllistämiskynnystä madallettava