Työolot pk-yrityksissä | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Tutkimukset > Muut Tutkimukset

Etsi

Työolot pk-yrityksissä

 

TIIVISTELMÄ

 

Useiden haastattelututkimusten mukaan työntekijöiden tavoitteet työssä ovat hyvä palkka, työn pysyvyys, työn mielenkiintoisuus ja työolot. Työntekijöiden mielipiteissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia 1990-luvun syvän laman jälkeen. Työn pysyvyys on noussut hyvän palkan ohi työntekijöiden tärkeimmäksi tavoitteeksi.

Laman jälkeen vuodesta 1994 työntekijöiden määrä on lisääntynyt noin 240.000 työntekijällä. Työntekijöiden määrä on pääasiallisesti lisääntynyt yksityisellä sektorilla ja ennen kaikkea alle 250 henkilöä työllistävissä pk-yrityksissä. Vuodesta 1994 vuoteen 2000 pk-yritysten osuus yksityisen sektorin työntekijöistä on noussut 4 %-yksikköä. Vuonna 2000 pk-yritykset työllistivät 61 % yksityisen sektorin työntekijöistä.

Laman jälkeen epätyypillisten työsuhteiden osuus Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kaikista sekä julkisen että yksityisen sektorin työsuhteista on noussut seitsemän prosenttiyksikköä ollen vuonna 2000 noin 24 %. Tämä johtuu erityisesti määräaikaisen osa-aikatyön lisääntymisestä yksityisellä palvelusektorilla. Kaiken kaikkiaan yksityisellä sektorilla oli noin 6 %-yksikköä vähemmän epätyypillisiä työsuhteita kuin julkisella sektorilla. Palkansaajien kannalta epätyypilliset työt ovat ongelmallisia. Epätyypillinen työ tarjoaa usein vähemmän kehitys- ja koulutustoimenpiteitä, heikomman urakehityksen ja epävarmemman tulevaisuuden.

Laman jälkeen työolot ovat muuttuneet henkisesti rasittavammiksi ja työ on muuttunut kiireisemmäksi. Noin 40 % työntekijöistä on sitä mieltä, että työn henkinen rasittavuus on lisääntynyt viime vuosina ja lähes 50 % on sitä mieltä, että kiireellinen työtahti on lisääntynyt. Työntekijöiden mielestä työolot ovat kuitenkin myös parantuneet monissa asioissa. Ympäristökysymyksissä, tasa-arvossa, esimiesten johtamistavassa ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksissa on tapahtunut parannusta.

Tutkimuksessa pyritään vertaamaan työoloja eri kokoisissa yrityksissä. Aineistopuutteiden vuoksi joudutaan valitettavasti vertaamaan toisiinsa eri kokoisia työpaikkoja. Työpaikan koko ja yrityksen koko eivät ole kuitenkaan sama asia. Suurella yrityksellä voi olla useita pieniä työpaikkoja. Pk-yrityksissä työskenteli vuonna 2000 61 % yksityisen sektorin työntekijöistä. Pienissä ja keskisuurissa työpaikoissa, joissa työntekijöiden lukumäärä on alle 200 henkilöä, työskenteli vuonna 2000 noin 83 % palkansaajista.

Epätyypillisiä työsuhteita on noin kaksi kertaa enemmän pienissä työpaikoissa kuin suurissa. Pienissä työpaikoissa jatkuva osa-aikatyö ja määräaikainen osa-aikatyö on suhteellisesti yleisempää kuin suurissa työpaikoissa. Määräaikainen kokoaikatyö ei ole oleellisesti riippuvaista työpaikan koosta.

Vuoden 2001 taloustaantuman seurauksena työsuhteiden pysyvyys heikkeni; tosin vähemmän kuin kasvun hidastumisesta olisi voinut ennakoida. Lomautuksia ja irtisanomisia oli hieman enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lomautukset ovat jakautuneet verraten tasaisesti eri kokoisiin työpaikkoihin. Irtisanomisia sen sijaan on tapahtunut enemmän suurilla kuin pienillä työpaikoilla.

Työn viihtyvyyteen vaikuttaa oleellisesti työpaikan yhteishenki ja työolot. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet työtehtäviin, työtahtiin ja töiden jakoon ovat paremmat alle 10 henkilön mikrotyöpaikoilla kuin suuremmilla työpaikoilla. Pienillä työpaikoilla, joissa työntekijöitä on 10 – 49, henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työtehtäviin ja työtahtiin ovat paremmat kun taas vaikutusmahdollisuudet töiden jakoon ovat huonommat kuin suurilla yli 200 henkilön työpaikoilla. Keskisuurten ja suurten työpaikkojen välillä ei ole selviä eroja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksissa. Kiireellinen työtahti on lisääntynyt reilulla 40 %:lla ja työn henkinen rasittavuus reilulla 30 %:lla mikrotyöpaikkojen työntekijöistä. Suurten työpaikkojen osalta vastaavat luvut ovat noin 50 % ja 45 %.

Ilahduttavaa on myös havaita työolojen yleistä paranemista viime vuosina. Noin neljännes työntekijöistä arvioi vaikutusmahdollisuutensa ja mahdollisuutensa käyttää kykyjään lisääntyneen. Pienillä työpaikoilla tämäkin kehitys on ollut yleisempää kuin suurilla työpaikoilla.

Suomalaisilla työpaikoilla on viime vuoden aikana järjestetty koulutusta ja kehitetty osaamista ja ammattitaitoa varsin runsaasti. Suurista työpaikoista 80 % on vuoden aikana kehittänyt ainakin jossain määrin henkilöstönsä osaamista ja ammattitaitoa. Koulutus- ja kehitystoimenpiteet lisääntyvät työpaikkakoon kasvaessa.

Tutkimuksen mukaan henkilöstön koulutusmahdollisuuksien parantaminen on haaste pienille ja keskisuurille työpaikoille ja pk-yrityksille. Tämän tutkimuksen tekijät ja heidän taustajärjestönsä pyrkivät ennakkoluulottomasti kehittämään ja parantamaan työntekijöiden kouluttautumismahdollisuuksia pk-yrityksissä. SY, SAK ja TM ovat kiinnittäneet huomiota myös työllisyyden paranemiseen pk-yrityksissä 1990-luvun syvän laman jälkeen ja tiedostavat niiden työllistämispotentiaalin myös tulevaisuudessa. Samalla kiinnitetään huomiota epätyypillisten työsuhteiden lisääntymiseen. On tarkoituksenmukaista luoda edellytyksiä sille, että epätyypillisiä työsuhteita pk-yrityksissä voitaisiin vähentää ottaen kuitenkin huomioon työllisyysnäkökulmat.

Tutkimus "Työolot pk-yrityksissä"