Pk-yritys työnantajana 2001 | Yrittajat.fi
Etusivu > Suomen Yrittajat > Tutkimukset > Pk Yritys Hyva Tyonantaja

Etsi

Pk-yritys työnantajana 2001

SY-KESKUSTELUALOITTEITA

 

PK-YRITYS TYÖNANTAJANA
-Yrittäjien ja työntekijöiden mielipiteet

Esipuhe

Suomen Yrittäjät on käynnistänyt "Pk-yritys hyvä työnantaja" -hankkeen. Ensimmäinen vaihe hankkeessa on tutkimuksen tekeminen työsuhteen vakaudesta, palkoista ja työoloista pk-yrityksissä. Tutkimusta varten yrittäjien/työantajien mielipiteitä kysyttiin kauppa- ja teollisuusministeriön ja Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrin yhteydessä. Barometri perustuu runsaan 4000 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä työyhteisöstä. Työtekijöiden mielipiteitä työelämästä kysytään säännöllisesti Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa ja työministeriön työolobarometrissa. Työministeriön projektitutkija Pekka Ylöstalo on suorittanut työolotutkimusten yrityskoon mukaisen analysoinnin. Käsillä olevaa tutkimusta aikaisemmin yritysten koon mukaista tietoa työelämäkysymyksistä ei ainakaan näin systemaattisesti ole raportoitu. Hänelle ja Tilastokeskuksen suunnittelija Anna-Maija Lehdolle suuret kiitokset siitä, että työntekijöiden mielipiteet on pystytty analysoimaan yhdessä yrittäjien/työnantajien mielipiteiden kanssa.

Helsinki, 11. kesäkuuta 2001

Pasi Holm


Tiivistelmä

Useiden haastattelututkimusten mukaan työntekijöiden tavoitteet työssä ovat hyvä palkka, työn pysyvyys, työn mielenkiintoisuus ja työolot. Työntekijöiden mielipiteissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia 1990-luvun alun syvän laman jälkeen. Työn pysyvyys on noussut hyvän palkan ohi tärkeimmäksi tavoitteeksi. Työolot ovat muuttuneet henkisesti rasittavammiksi ja työ on muuttunut kiireisemmäksi.

Tutkimuksessa on tarkasteltu työsuhteen vakautta, palkkoja ja työoloja erikokoisissa yrityksissä sekä työntekijöiden mielipiteiden että yrittäjien/työnantajien mielipiteiden avulla. Työsuhteiden vakaus ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat pk-yrityksissä paremmat kuin suurissa yrityksissä. Kiirettä ja työuupumusta koetaan suurten yritysten työntekijöiden keskuudessa enemmän kuin pk-yrityksissä. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja työolot ovat suhteellisesti kaikkein parhaimmat alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä. Pk-yrityksissä työntekijöiden palkat ovat hieman matalammat ja koulutusmahdollisuudet heikommat kuin suurissa yrityksissä. Yritykseen sidottuja tulos- ja voittopalkkioita sekä työntekijän suoritteisiin perustuvia kannustinpalkkioita maksetaan pk-yrityksissä lähes yhtä paljon kuin metallialan suurissa yrityksissä.

Työsuhteet ovat hieman vakaampia pk-yrityksissä ja erityisesti alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä kuin suurissa yrityksissä. Irtisanottujen työntekijöiden osuus mikroyritysten työntekijöistä on 7 % vastaavan luvun ollessa 12 % suurissa yrityksissä. Mikroyritysten työntekijöistä noin 30 % on sitä mieltä, että työpaikalla esiintyy ennakoimattomia muutoksia. Vastaavaa mieltä on 37 % suurten yritysten työntekijöistä. Määräaikaisten, lomautettujen ja osa-aikaisten osuus työvoimasta ei oleellisesti vaihtele yrityksen koon mukaan.

Pk-yrityksissä palkkataso on noin 20 % pienempi kuin suurissa yrityksissä. Noin puolet pk-yritysten ja suurten yritysten palkkaeroista voidaan selittää yritysten sijainnilla ja työtehtävien erilaisuudella. Pk-yritykset toimivat suhteellisesti enemmän kasvukeskusten ulkopuolella ja pk-yrityksistä puuttuvat johtajien ja erityisasiantuntijoiden tehtävät.

Yrityksen tulokseen sidottuja tulos- ja voittopalkkioita sekä työntekijöiden suoritteisiin perustuvia kannustinpalkkioita hyödynnetään pk-yrityksissä yllättävän runsaasti. Pk-yritysten työntekijöistä noin 20 % saa tulos- ja voittopalkkioita ja noin 15 % kannustepalkkioita. Tulos- ja voittopalkkioiden osuus kokonaisansioista on pk-yrityksissä noin 4,5 % ja kannustepalkkioiden osuus 3 % kokonaisansioista. Suurissa metallialan yrityksissä noin 45 % saa tulos- ja voittopalkkioita. Niiden osuus kokonaisansioista on reilut 5 %.

Työn viihtyvyyteen vaikuttaa oleellisesti työpaikan yhteishenki ja työolot. Suurten yritysten työntekijöistä 34 % on sitä mieltä, että kiire haittaa paljon tai melko paljon, ja 43 % sitä mieltä, että kiire pilaa työilmapiiriä työpaikalla. Mikroyritysten työntekijöiden osalta vastaavat luvut ovat noin 25 % ja 40 %. Suurten yritysten työntekijöistä 54 % ja mikroyritysten työntekijöistä noin 34 % on sitä mieltä, että työuupumusta esiintyy työpaikoilla. Työpaikan avointa tiedotusta kiittelee noin 74 % mikroyritysten työntekijöistä ja 58 % suurten yritysten työntekijöistä.

Kiireinen työtahti ja työn henkinen rasittavuus on lisääntynyt suurissa yrityksissä viime vuosina nopeammin kuin pk-yrityksissä yleensä ja erityisesti mikroyrityksissä. Sekä esimiesten ja alaisten ristiriidat että työntekijöiden väliset ristiriidat ovat lisääntyneet nopeammin suurissa kuin pienissä yrityksissä.