Pk-yritysbarometri 1/2007 | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Tutkimukset > Pk Yritysbarometrit

Etsi

Pk-yritysbarometri 1/2007

 

 

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa sekä tämän kehitystä kuvaavaa Pk-yritysbarometria kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Lisäksi kun yritysten välillä on kiinnostavia eroja yritysten kasvuhakuisuuden, koon, iän tai toiminta-alueen suhteen, erilaiset näkemykset tuodaan esille raportissa.

Kevään 2007 Pk-yritysbarometri perustuu vajaan 3800 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-sektorin käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä.

Tässä raportissa käsitellään pk-yritysten toimintaympäristöä ja suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yrityksen kehittämistarpeita ja -esteitä. Kevään barometrin erityisteemana on yritysten kasvu ja kansainvälistyminen.

Helsingissä 11.4.2007
 

Jussi Järventaus Pauli Heikkilä
toimitusjohtaja toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät ry Finnvera Oyj


TIIVISTELMÄ TULOKSISTA

Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat säilyneet vahvoina

Pk-sektorin suhdanneodotukset ovat edelleen vahvat. Yrityksistä 52 prosenttia ennakoi suhdanteiden pysyvän ennallaan ja 41 prosenttia niiden yhä paranevan seuraavan vuoden aikana. Näkymät ovat pysytelleet valoisina kaikilla toimialoilla – tosin odotukset paranemisesta ovat laskeneet hieman rakentamisessa ja ovat hiukan korkeammat palveluissa. Näkemykset ovat muita positiivisemmat nuorissa, kasvuhakuisissa ja kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä.

Valoisat suhdanneodotukset näkyvät myös liiketaloudellisissa indikaattoreissa. Odotukset niin liikevaihdon kuin kannattavuuden ja vakavaraisuuden suhteen ovat edelleen vahvat. Liikevaihdon saldoluku on säilynyt korkealla tasolla. Palveluissa ja teollisuudessa muita aloja useammat odottavat liikevaihdon kasvua. Vakavaraisuuden saldoluku on jopa kaikkien aikojen korkein.

Pk-yritysten odotukset niin viennin kuin tuonninkin arvon kasvusta ovat lähes keskimääräisellä tasolla. Vientiodotusten lasku näyttäisi pysähtyneen ja tuontiodotukset ovat puolestaan hiukan nousseet. Viennin kasvun suhteen odotukset ovat nousseet kaupassa, mutta toisaalta ne ovat laskeneet voimakkaasti rakentamisessa. Kaupassa tuontiodotukset ovat muita aloja vahvemmat. Palveluissa tuontiodotukset ovat laskeneet.

Edelleen suotuisina jatkuvat suhdanneodotukset ja työllisten ikääntyminen pitävät yllä pk-yritysten rekrytointihaluja. Yritysten, joilla ei ole odotettavissa lainkaan tarvetta työllistää, osuus on matalalla 27 prosentin tasolla. Erityisesti rekrytointitarvetta näyttäisi olevan useissa teollisuus- ja rakennusyrityksissä. Toisaalta barometrin vastauksista käy kauttaaltaan ilmi, että rekrytointiongelmat ovat edelleen hiukan kasvussa – erityisesti kasvun esteenä.

Yrityksistä neljännes uskookin henkilöstönsä määrän olevan suurempi vuoden kuluttua. Kuusi prosenttia yrityksistä ennakoi henkilöstönsä olevan nykyistä pienempi. Henkilöstön kasvattamisen huippu on kuitenkin saatettu ohittaa tällä kertaa. Odotukset henkilöstön lisäyksestä ovat laskeneet kaupassa ja palveluissa hiukan. Teollisuudessa odotukset ovat kuitenkin nousseet ja ne ovat korkeammat kuin muilla aloilla.

Investointien arvon nousuodotukset ovat laskeneet syksystä viime kevään tapaan. Odotukset ovat laskeneet kaupassa ja palveluissa sekä erityisesti rakentamisessa, mutta teollisuudessa ne ovat säilyneet syksyisellä tasolla. Tuotekehityspanostusten kasvua ennakoivien määrä on lähes viidenneksen suurempi kuin laskua odottavien. Erityisesti panostusten kasvuun uskotaan teollisuudessa ja kasvuhakuisissa yrityksissä.

Tuotantokustannusten nousuun uskotaan erityisesti rakentamisessa. Saldoluku on muita aloja matalampi kaupassa. Palkkainflaatio odotukset eivät ole aivan yhtä korkeat kuin syksyllä. Välituotteiden inflaatio- odotukset ovat säilyneet syksyisellä tasolla. Lopputuotteiden hintojen nousun odotetaan sen sijaan kiihtyvän edelleen. Inflaatio-odotukset ovat matalimmat kaupassa ja korkeimmat rakentamisessa lukuun ottamatta palkkoja, joiden suhteen inflaatio-odotukset ovat korkeimmat teollisuudessa ja palveluissa.

Yrittäjäpolvenvaihdoksia suunnitteilla entistä tiheämmin lähivuosina

Sukupolven- ja omistajanvaihdoksia näyttäisi kevään barometrin perusteella tapahtuvan tulevina viitenä vuotena entistä tiheämmin. Osuus onkin säilynyt pitkään alle 20 prosentissa, mutta on nyt noussut 23 prosenttiin. Yleisimmin ongelmana pidetään jatkajan löytämistä ja arvon määritystä.

Pk-sektorilla nähdään, että erityisesti myynnissä ja markkinoinnissa on kehitettävää. Henkilöstön kehittäminen ja kouluttaminen koetaan toiseksi useimmin tärkeimmäksi kehittämistarpeeksi. Lisäksi tuotannon, tuotekehityksen ja laadun parantamisesta sekä verkostoitumisesta ja alihankinnan kehittämisestä kannetaan huolta. Rahoituksessa ja taloushallinnossa sekä viennissä ja kansainvälistymisessä nähdään olevan kehitettävää kasvuhakuisissa yrityksissä muita useammin.

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on nyt useammin kehittämisen pahin este kuin kireä kilpailutilanne. Muita useammin työvoimapula on este rakentamisessa. Matalamman koulutustason vaatimuksen kaupassa työvoimapula ei toimi esteenä yhtä usein. Sen sijaan kireä kilpailu koetaan alalla kehittämisen suurimmaksi esteeksi.

Suhdannetilanne on luonnollisestikin menettänyt merkitystään esteenä. Työvoimakustannuksia, muita Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri, kevät 2007 resurssitekijöitä kuin työvoima ja rahoitusvaikeuksia pidetään edellä mainittujen lisäksi tärkeimpinä kehittämisen esteinä. Rahoitusvaikeudet korostuvat voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten kohdalla. Rakennusalalla verotus koetaan muita useammin kehittämisen esteeksi.

Työvoimapulan ohella pk-yrityksissä työllistämisen pahimpina esteinä pidetään kysynnän epävarmuutta ja työn sivukuluja. Kysynnän epävarmuus koetaan esteeksi erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta pidetään ongelmana erityisesti rakentamisessa ja suuremmissa pk-yrityksissä. Sivukulut toimivat suurimpana työllistämisen esteenä muita useammin kaupassa sekä nuorissa ja kaikkein pienimmissä yrityksissä.

Pk-yrityksistä 9 prosenttia katsoo olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia. Kasvuhakuisuus on yleisempää teollisuudessa sekä nuoremmissa ja suuremmissa yrityksissä. Lähes kaksi kolmasosaa kasvuun pyrkivistä yrityksistä nimeää uusien tuotteiden kehittelyn yhdeksi tärkeimmistä kasvukeinoista. Yli puolet kasvuhakuisista pk-yrityksistä perustaa kasvustrategiansa myös myynnin ja markkinoinnin sekä verkostoitumiseen ja yhteistyön lisäämiseen. Viennin merkitys kasvukeinona on laskenut – erityisesti palveluissa.

Pk-yrityksistä 16 prosentilla ei ole lainkaan kasvutavoitteita. Yleisimpiä syitä kasvuhaluttomuuteen ovat, että nykyistä yrityskokoa pidetään sopivana ja että ei olla halukkaita ottamaan kasvun vaatimaa riskiä. Myös työvoimakustannukset ja työvoiman saatavuus nähdään kasvun esteinä. Työvoiman saatavuuden merkitys on edelleen noussut. Rahoitukseen liittyviä tekijöitä ei pidetä kasvun esteinä, mutta kireä kilpailutilanne on este noin viidennekselle yrityksistä. Rakennusalalla työvoiman puute on muita useammin este, kun taas kaupan alalla markkinoihin liittyvät tekijät.

Pk-sektori aikoo ottaa ulkoista rahoitusta kasvuun

Neljännes pk-yrityksistä aikoo ottaa seuraavan vuoden aikana uutta ulkoista rahoitusta. Ulkoisen rahoituksen suhteen aktiivisempia aiotaan olla teollisuudessa sekä voimakkaasti kasvuhakuisissa ja kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä. Ulkoista rahoitusta harkitsevista yrityksistä 86 prosenttia aikoo hankkia sitä pankeista. Finnveran puoleen aikoo kääntyä reilu neljännes.

Ulkoista rahoitusta harkitsevista 28 prosenttia aikoo hakea rahoitusta kasvun vaatimaksi käyttöpääomaksi sekä koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. Käyttöpääomaksi ottaminen korostuu kehittämishankkeiden ja yritysjärjestelyjen ohella kasvuhakuisissa yrityksissä. Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset aikovat lisäksi käyttää rahoitusta kansainvälistymiseen ja vientiin muita yrityksiä useammin. Vajaalla puolella harkitsevista ulkoinen rahoitus on tarkoitettu kone- ja laiteinvestointeihin. Neljännes aikoo ottaa rahoitusta rakennusinvestointeihin. Syksyä harvemmin rahoitusta aiotaan ottaa kasvun vaatimaksi käyttöpääomaksi ja yrityksen kehityshankkeisiin.

Alle kymmenen prosenttia pk-yrityksistä harkitsee kansainvälistymistä

Pk-yrityksistä 7–8 prosenttia harkitsee ostavansa muita yrityksiä seuraavan kolmen vuoden aikana. Vain noin prosentti harkitsee ostoja ulkomailta. Kasvuhakuisista yrityksistä viidennes suunnittelee tekevänsä kotimaisia ja 6 prosenttia ulkomaisiakin yritysostoja. Sopivien ostokohteiden kartoittamisessa aiotaan käyttää hyödyksi erityisesti yrityskollegoita ja asiakaskontakteja.

Yrityksistä noin 10 prosenttia harkitsee tytäryhtiön perustamista lähitulevaisuudessa. Ulkomaille perustamista suunnittelee 4 prosenttia. Teollisuudessa ulkomaille perustamista harkitsevia (7 prosenttia) on jopa hiukan enemmän kuin kotimaahan perustamista suunnittelevia. Sama on tilanne voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten kohdalla, joista 22 prosenttia harkitsee sijoittumista ulkomaille ja 19 prosenttia kotimaahan.

Kansainvälistymiseen pyrkivät pk-yritykset suuntaavat katseensa erityisesti Venäjälle ja vanhoihin EU-maihin niin viennin lisäämisen kuin uusien kohdemaiden osalta – kumpaankin noin 40 prosenttia kansainvälistymiseen nojautuvista kasvuhakuisista yrityksistä. Muu Eurooppa ja Baltia ovat noin 20 prosentin harkinnassa. Kiinaa ja Intiaa pitää mahdollisina uusina kohdemaina 14 prosenttia ja viennin lisäyskohteina 9 prosenttia.

Pk-yrityksistä 18 prosenttia on ainakin pyrkinyt kasvamaan kansainvälistymällä. Teollisuusyrityksistä yli kolmannes on yrittänyt kansainvälistyä. Voimakkaasti kasvuhakuisista 45 prosenttia on kansainvälistynyt. Kolmannes kansainvälistyvistä yrityksistä ei ole kohdannut odottamattomia ongelmia.

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri, kevät 2007 Yleisimmin ongelmia tulee myyntiorganisaation rakentamisessa tai myyntiagentuurin valitsemisessa sekä kysynnän suhteen – reilu kolmasosa ongelmia kohdanneista. Usein myös kohdemaan lainsäädäntö ja verotus, paikallisen työvoiman rekrytointi tai osaaminen sekä johtaminen tuottavat ongelmia. Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset kohtaavat ongelmia rahoituksen järjestämisessä muita useammin.

Immateriaalioikeuksia on 13 prosentilla pk-yrityksistä ja 4 prosentilla yrittäjistä. Teollisuuden ja voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä oikeuksia on noin 30 prosentilla. Immateriaalioikeuksia omistavista 27 prosenttia on kokenut ongelmia immateriaalioikeuksien hankinnassa. Näistä 56 prosentille ongelmia on aiheuttanut oikeuksien valvonta – erityisesti palveluissa. Hakemusprosessissa ongelmiin on törmännyt 37 prosenttia. Juridiikassa ongelmien kanssa on kamppaillut 30 prosenttia. Tiedonsaannin asiantuntijapalveluista on kokenut ongelmaksi reilut 20 prosenttia ja rahoituksen järjestämisen 15 prosenttia.

Ylivoimaisesti suurin innovaatiotoiminnan este on resurssien puute. Pk-yrityksissä ei ole sopivia henkilöitä tai aika ei riitä varsinaiseen innnovaatiotoimintaan. Yrittäjät kaipaisivat myös selkeää neuvontaketjua, joka tukisi aina patenttiin ja kaupallistamiseen saakka. Jossakin määrin ongelmaksi koetaan myös rahoitus – erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisissa yrityksissä. Suuremmissa pk-yrityksissä kaivattaisiin myös sopivia yhteistyötahoja tutkimus- ja oppilaitoksista.

Kasvun edistämiseksi yrittäjien näkemyksen mukaan tulisi ennen muuta kehittää yritysten verotusta ja madaltaa työllistämisen kynnystä. Tärkeimpinä tekijöinä pidetään myös yrittäjien osaamisen ja koulutuksen parantamista, byrokratian vähentämistä sekä osaavan työvoiman saatavuutta. Riskirahoituksen hinta ja saatavuus korostuvat teollisuudessa ja kasvuhakuisimmissa yrityksissä.


Pk-yritysbarometri Hae AdobeReader-ohjelma

Lue tiedotteet:
Suomen Yrittäjien Järventaus: Hallituksen panostettava yritysten kasvuun
Kansainvälistyminen kasvuhakuisimpien yritysten harkinnassa – suhdanneodotukset edelleen suotuisat
Valtakunnallinen kalvosarja
 
PDF-tiedosto PowerPoint-tiedosto

Alueraporttien yhteenveto:

 
>> Alueraportit, taulukkoliitteet ja alueelliset kalvot tästä linkistä!
>> Seutukuntien kalvosarjat tästä linkistä!
 




Liitteet

 

barometri1_07.pdf barokalvot_I_2007.pdf barokalvot_I_2007.ppt Alueraporttien_yhtveto.pdf