Pk-yritysbarometri 1 / 2009
Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Tutkimukset > Pk Yritysbarometrit

Etsi

Pk-yritysbarometri 1/2009

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa sekä valtakunnallisena raporttina että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta sekä toimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Kevään 2009 Pk-yritysbarometri perustuu 3 850 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista ja yritysten toimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Barometrin kyky ennakoida talouden suhdannekäänteitä on ollut varsin hyvä.

Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän 12 kuukauden aikana sekä yleistä elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitustilannetta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja -esteitä.

Erityisesti yritysten luottomarkkinoiden toimivuuteen kohdistuu nyt suurta mielenkiintoa. Kuinka kansainvälisen rahoituskriisin kääntyminen talouden syväksi taantumaksi vaikuttaa suomalaiseen yritystoimintaan? Tämä barometri osoittaa, että vaikutukset koskevat koko yrityskenttää, mutta erot toimialoittain ovat edelleen suuria.

Helsingissä 12 .3.2009

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät ry
Pauli Heikkilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj

 

Raportin ovat laatineet Suomen Yrittäjien
pääekonomisti Timo Lindholm, puhelin (09) 2292 2856
ekonomisti Harri Hietala, puhelin (09) 2292 2845


TIIVISTELMÄ TULOKSISTA

Nopea ja jyrkkä heikennys kansainvälisen talouden tilassa on pudottanut pk-yritysten suhdanneodotuksia merkittävästi. Muutos edelliseen, viime vuoden alkusyksyn barometriin nähden on selvä kaikilla osa-alueilla. Suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on nyt –25, kun se edellisessä barometrissa oli vielä +6.

Suurin pudotus tapahtui viime syksynä muutamassa kuukaudessa. Sen sijaan joulukuun pikakyselyyn verrattuna tämän barometrin tulokset ovat monilla osa-alueilla hyvin samankaltaiset. Tällä hetkellä lähes puolet pk-yrityksistä arvioi suhdannetilanteen pysyvän ennallaan oman yrityksen kannalta. Tilanteen kohenemista odottaa 13 prosenttia ja selvää heikennystä 38 prosenttia vastaajista. Pk-yritysten odotukset ovat siten lähestyneet nopeasti 1990-luvun alun lukemia. Barometrin tulokset ennakoivat kokonaistuotannon määrän alenevan tänä vuonna useita prosentteja.

Toimialoittain erot suhdannenäkymissä ovat korostuneet. Rakennusalalla tilanne on synkin, kun lähes puolet alan pk-yrityksistä arvioi suhdannetilanteen heikkenevän. Rakentamisen suhdanneodotusten saldoluku on siten selvästi alin (–41). Teollisuudessa tilanteen paranemista odottavien osuus puolittui viime syksystä 11 prosenttiin. Kun 44 prosenttia teollisuuden pk-yrityksistä odottaa suhdanteiden heikkenevän, painui toimialan saldoluku lukemaan –33. Palvelualoilla näkymät ovat paremmat, mutta sielläkin saldoluku kääntyi negatiiviseksi (–16). Kolmannes palveluyrityksistä näkee suhdanteiden heikkenevän tänä vuonna.

Liikevaihto ja kannattavuus alenevat

Pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat alentuneet pitkän ajan keskiarvotasolta lähelle 1990-luvun alun tasoa. Liikevaihdon saldoluvun 44 yksikön laskua viime syksystä on pidettävä merkittävänä. Suurin muutos tapahtui teollisuudessa, jossa liikevaihdon laskua odottavia on nyt 40 prosenttia. Osuus on yli kolme kertaa suurempi kuin viime syksynä. Ainoastaan palvelualojen liikevaihtoa ennakoiva saldoluku pysyi positiivisena.

Talouden tilan epävarmuudesta kertoo se, että suhteellisen pieni osa pk-yrityksistä uskoo liikevaihtonsa säilyvän ennallaan. Muutosten nopeus pk-yritysten taloudellisessa toimintaympäristössä nähdään nyt suureksi.

Kannattavuusodotukset alkoivat viime syksynä laskea pitkän vakaan jakson jälkeen. Nyt kannattavuutta peilaava saldoluku putosi tasolle –12. Tuntuvimmat muutokset tapahtuivat odotetusti rakennusalalla ja teollisuudessa. Myönteistä on kuitenkin se, että puolet rakennusalan pk-yrityksistä arvioi kannattavuuden säilyvän ennallaan.

Näkymät kannattavuuden kehityksessä vaihtelevat selvästi yritysten kokoluokittain. Pessimistisimmät odotukset ovat pk-sektorin suurimmilla yrityksillä, jotka työllistävät vähintään 50 henkeä ja joiden liikevaihto ylittää 5 miljoonaa euroa.

Kustannuspaineet hellittävät – palkkapaineet vähemmän

Odotukset pk-yritysten tuotantokustannuksista ovat alentuneet selvästi. Sama koskee näkemyksiä loppu- ja välituotteiden hintakehityksestä sekä palkoista. Kun vielä syksyllä puolet pk-yrityksistä odotti tuotantokustannustensa nousevan, on vastaava osuus nyt 30 prosenttia. Koko pk-sektorin kustannusodotusten salkoluku painui lukemaan +14, mikä on Pk-yritysbarometrin historiassa ennätyksellisen matala.

Eniten kustannuspaineet ovat vähentyneet rakentamisessa. Tällä alalla myös odotukset loppu- ja välituotteiden hintakehityksestä ovat selvästi muita toimialoja alemmat.

Suurimmat paineet kustannusten nousuun ovat kaupan alan yrityksillä. Tämä näkemys korostuu vielä niillä toimialan pk-yrityksillä, joilla vuotuinen liikevaihto ylittää 5 miljoonaa euroa. Täysin toisenlaiset odotukset ovat suurilla rakennusalan pk-yrityksillä: niistä 40 prosenttia arvioi tuotantokustannustensa alenevan tänä vuonna.

Vaikka tuotteiden hintapaineiden odotetaan laskevan, ovat muutokset palkkojen kehityksestä selvästi pienemmät. Palkkapaineet eivät näytä vähenevän samassa tahdissa kuin lopputuotteiden hintapaineet. Tämä näkemys on linjassa selvästi heikentyneiden kannattavuusodotusten kanssa.

Yrittäjyysilmapiiri on hyvä, mutta kysynnän puute rajoittaa kasvua

Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta pk-yritykset kokevat yrittäjyysilmapiirin säilyneen hyvänä. Kokonaisindeksi on nyt +6, mitä korkeampi se on ollut hyvin harvoin. Näkemykset ilmapiiristä ovat toimialoittain hyvin samankaltaiset. Keskisuuret sekä kasvuhakuiset pk-yritykset kokevat yrittäjyysilmapiirin paremmaksi kuin muut yritykset. Yritysten omat kokemukset ovat positiiviset, mutta julkisen vallan asenteet ja toimet arvioidaan selkeästi negatiivisiksi.

Vain 7 prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia. Niiden lisäksi joka kolmas yritys aikoo kasvattaa toimintaansa mahdollisuuksien mukaan. Kasvuhakuisuus on vähentynyt erityisesti teollisuudessa. Sen sijaan kaupan alalla on muita aloja vähemmän yrityksiä, joilla ei ole lainkaan kasvu-tavoitteita.

Teollisuudessa korostuvat kasvun hakemisessa uusien markkinoiden avaaminen sekä viennin lisääminen. Palvelualoilla puolestaan verkottuminen ja yhteistyön lisääminen ovat keskimääräistä useammin tärkeinä kasvun eväinä.

Työvoiman saatavuus on aiempaa pienempi kasvun este. Sitä vastoin kysynnän heikkous ja haluttomuus ottaa riskiä ovat nyt aiempaa yleisemmin kasvun esteinä. Sen lisäksi rahoitus ja kireä kilpailu ovat selvemmin kuin viime syksynä rajoite kasvulle. Heikko suhdannetila on myös pahin este pk-yritysten toiminnan yleisessä kehittämisessä.

Tiukentunutta rahoitusta käyttöpääomaksi

Joka neljäs pk-yritys aikoo tänä vuonna hankkia ulkoista rahoitusta. Osuus on hieman suurempi kuin viime syksynä. Varsinkin kaupan alalla ulkoisen rahoituksen odotetaan lisääntyvän.

Useimmiten ulkoista rahoitusta aiotaan hakea käyttöpääomaksi. Rakennus- ja sekä kone- ja laiteinvestointeihin rahoitusta hakevia yrityksiä on vähemmän kuin viime syksynä.

Neljä viidestä ulkoisen rahoituksen hankintaa suunnittelevista yrityksistä aikoo hakea sitä pankeista. Finnveran puoleen kääntyy kolmannes, ja tässä ryhmässä teollisuus on muita aloja selvemmin edustettu.

Runsaat 30 prosenttia pk-yrityksistä on ottanut ulkoista rahoitusta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Muita useammin ulkoiseen rahoitukseen turvautuivat luonnollisesti nuorissa (35 prosenttia) ja kasvuhakuisimmissa (48 prosenttia) yrityksissä.

Pk-yritysten näkemykset rahoituskriisin vaikutuksista ovat kaksijakoiset: 23 prosenttia ulkoista rahoitusta ottaneista ei havainnut kriisin vaikuttaneen heidän rahoitukseen, mutta toisaalta 27 prosenttia yrityksistä katsoi, että kriisillä on ollut erittäin suuria tai melko suuria vaikutuksia rahoitukseen.

Eniten rahoitustilanne on muuttunut keskisuurilla sekä kansainvälisillä markkinoilla toimivilla yrityksillä. Kaikista rahoituskriisin vaikutuksia kohdanneista 57 prosenttia toteaa rahoituksen marginaalien nousseen ja puolet on havainnut vakuusvaatimusten kiristyneen. Yleinen rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen on kohdannut 38 prosenttia yrityksistä, joiden toimintaan rahoituskriisillä on ollut vaikutusta. Toimialoittain tilanne vaihtelee siten, että palveluyritykset kokevat marginaalien nousseen ja muilla toimialoilla on korostunut vakuusvaatimusten kiristyminen.

Huomion arvoista on, että ulkoista rahoitusta ottaneista ja rahoituskriisin vaikutuksia kokeneista yrityksistä 18 prosentilla toiminta on vaikeutunut merkittävästi ja 43 prosentilla hieman.

Syvään suhdannekuoppaan sopeudutaan työaikajärjestelyin

Lähes puolet pk-yrityksistä sopeutuu aktiivisesti nykyiseen vaikeaan suhdannetilanteeseen. Yrityksistä 26 prosenttia on jo aloittanut sopeutumisen ja 20 prosenttia suunnittelee sopeutustoimia. Yleisimpiä sopeutustoimet ovat teollisuudessa. Sopeutuminen ja sen suunnittelu on sitä yleisempää, mitä suuremmasta ja kauemmin toimineesta yrityksestä on kyse.

Yleisin sopeutustoimi on lomautus. Siihen on turvautunut 34 prosenttia sopeutumisen aloittaneista. Yhtä suuri osa on käyttänyt muita työaikajärjestelyitä. Irtisanomisiin on joutunut menemään joka neljäs sopeuttaja, ja lähes 20 prosenttia sopeutumista suunnittelevista harkitsee niitä.

Irtisanomiset ovat sitä yleisempiä mitä suuremmilla markkinoilla pk-yritys toimii. Toimialoittain irtisanomiset ovat painottuneet teollisuuteen ja rakentamiseen, muut työaikajärjestelyt kauppaan ja palvelualoille.

Noin joka neljäs toimintaansa sopeuttava tai sitä suunnitteleva pyrkii laajentamaan liiketoimintaansa uusiin tuotteisiin ja 14 prosenttia etsii uusia markkina-alueita. Vain pari prosenttia on siirtänyt tai harkitsee tuotantonsa siirtämistä toiseen maahan.

 

>>Pk-yritysbarometri kevät 2009 -raportti

 

Lue tiedotteet: 

 
Pk-yrityksien odotukset pudonneet – pankkirahoitus vaikeutunut    
Finnveran kotimaan rahoituksen kysyntä kasvaa    

 

>>Valtakunnallinen kalvosarja 
     (PDF-tiedosto) 
>>Valtakunnallinen kalvosarja      
    (PowerPoint-tiedosto)

 

>> Alueraportit, aikasarjat ja alueelliset kalvot tästä linkistä!
>>Seutukuntien kalvosarjat tästä linkistä