Pk-yritysbarometri 1/2013 | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Tutkimukset > Pk Yritysbarometrit

Etsi

Pk-yritysbarometri 1/2013

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina.

Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Kevään 2013 Pk-yritysbarometri perustuu yli 4000 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, työllistämisen esteitä, sopeutustoimia ja rahoitustilannetta.

Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty yrittäjien suosituksia valtiotaloudentasapainottamiseksi, yritysten maksuvaikeuksia sekä suuryritysten tehostamistoimien vaikutuksia pk-yrityksiin.

Helsingissä 11.2.2013

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

 

Pauli Heikkilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj

 

Markku Wallin
osastopäällikkö
Työ- ja elinkeinoministeriö

 
TIIVISTELMÄ

Pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat hieman aiempaa toiveikkaampia. Vaikka Euroopan talouskehitys on heikkoa ja kotimaista finanssipolitiikkaa on kiristetty pääosin veronkorotuksin, on suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku nyt +5. Nousua kahteen edelliseen barometriin verrattuna on viisi yksikköä.
 
Joka neljäs pk-yritys arvioi suhdanteiden paranevan kuluvan vuoden aikana ja 21 prosenttia pelkää niiden edelleen heikkenevän. Kahdessa edellisessä barometrissä parempia suhdanteita ennakoivia oli viisi prosenttiyksikköä vähemmän. Näyttöä parantuneesta tilanteesta ei ole vielä kertynyt, koska 26 prosenttia vastaajista piti nykytilannetta vuodentakaista parempana ja 25 prosenttia nykyistä heikompana.
 
Kannattavuus nousee, investoinnit eivät
 
Kannattavuutta koskevissa odotuksissa tapahtui loiva käänne parempaan kahden vuoden alamäen jälkeen. Nyt 32 prosenttia vastaajista arvioi yrityksensä kannattavuuden kohenevan, kun syksyllä vastaava luku oli 25 prosenttia. Tuorein saldoluku +9 on kuitenkin edelleen matala, joten monissa pk-yrityksissä kassa on tiukalla tänäkin vuonna.
 
Investointien alamäki pk-yrityksissä jatkuu. Saldoluku on nyt –7, ja ilman palvelualojen yritysten suurta osuutta vastaajakunnassa se olisi vielä alempi. Muilla toimialoilla lähes 30 prosenttia yrityksistä ilmoittaa vähentävänsä investointejaan tänä vuonna. Tätä heikommat investointiodotukset ovat barometrissa olleet vain vuonna 2009.
 
Investoinneille on useita jarruja. Lähiajan kysyntänäkymät ovat vaisut, yritysten kannattavuus tavallista heikompi ja maksuhäiriöisten yritysten määrä lähes 50 prosenttia suurempi kuin nousukaudella ennen finanssikriisiä.
 
Työpaikat pidetään, vienti yleistyy hitaasti
 
Pk-yritykset pystyvät tänäkin vuonna ylläpitämään työllisyyttä tai jopa hieman lisäämään sitä. Henkilöstöodotusten saldoluku nousi viime syksystä kahdella yksiköllä lukemaan +8. Palvelualojen työllisyysnäkymät ovat edelleen hieman paremmat kuin muilla toimialoilla. Korkein saldoluku yritysten kokoluokittain tarkasteltuna löytyy 5–9 hengen yrityksistä. Niistä 23 prosenttia aikoo lisätä henkilöstön määrää.
 
Runsas neljännes barometriin vastanneista yrityksistä harjoittaa vientiä joko suoraan tai osana toisen kotimaisen yrityksen tuotekokonaisuutta. Viennin yleistyminen pk-yrityksissä näyttää barometrien mukaan olevan hidas ja vaativa prosessi.
 
Yksinomaan kansainvälisillä markkinoilla raportoi toimivansa vain 8 prosenttia vastaajista. Teollisuuden pk-yritysten keskuudessa vastaava osuus on 22 prosenttia. Kokonaisuudessaan pk-yritysten vientiodotukset ovat hyvin varovaiset.
 
Kasvuhakuisuudessa ja työllistämisessä on jarruja
 
Epävarmojen talousnäkymien oloissa yritysten kasvuhakuisuus on edelleen lievästi laskenut. Suurta muutosta ei kuitenkaan ole nähtävissä, ja kasvuhalukkuus on selvästi korkeampi kuin talouskriisin ollessa syvimmillään vuonna 2009.
 
Toimialoittain taloustilanteen pitkittynyt epävarmuus näkyy ensisijaisesti kotimarkkina-aloilla kasvuhakuisuuden hiipumisena. Sen sijaan teollisuuden näkymät ovat hieman parantuneet. Muutosta selittänee teollisuuden poikkeuksellisen synkät odotukset edellisessä barometrissä, mutta ehkä myös arviot heikoimman suhdannevaiheen jäämisestä taakse.
 
Pitkään jatkunut taloudellinen epävarmuus on pitänyt suurena niiden pk-yritysten osuuden, joilla ei ole tarvetta työllistää. Näitä yrityksistä on 29 prosenttia barometrin vastaajista. Työllistämistarpeet ovat vähentyneet erityisesti rakentamisessa. Muilla toimialoilla tilanne on hieman helpottunut vuoden takaiseen verrattuna.
 
Yleisimmät työllistämisen esteet ovat kysynnän epävarmuus, työn sivukulut ja työvoiman saatavuus. Kysynnän epävakauden merkitys on säilynyt suurena, mutta ongelmat työvoiman saatavuudessa ovat hieman hellittäneet.
 
Kaupassa palkkataso on muita toimialoja merkittävämpi työllistämisen este. Rakennusalalla työvoiman saatavuus on parantunut selvästi vuoden takaisesta. Palveluissa vaikeus sopivan työvoiman saatavuudessa on selkeä este työllistämiselle.
 
Rahoitusta saa mutta tiukemmin ehdoin
 
Joka toisella pk-yrityksellä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Osuus on neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Teollisuudessa ja kaupan alalla lainaraha on nyt hieman yleisempää kuin vuosi sitten. Pidemmällä ajalla tarkasteltuna ulkoisen rahoituksen yleisyys on pysynyt vakaana noin 50 prosentissa.
 
Vaikka maksuhäiriöisten yritysten lukumäärän on noussut huomattavasti finanssikriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna, on ulkoista rahoitusta ottaneiden pk-yritysten osuus pysynyt lähes ennallaan. Barometrin vastaajista 28 prosenttia on hankkinut rahoitusta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Viime keväänä vastaava osuus oli samat 28 prosenttia ja viime syksynä 26 prosenttia.
 
Rahoituksen käyttötarkoituksista käyttöpääoma nousee edelleen muiden vaihtoehtojen edelle. Rahoituksen haku laajennus- tai korvausinvestointeihin on vieläkin tavanomaista vähäisempää.
 
Muutokset pk-yritysten rahoitusrakenteessa ovat hitaita, vaikka tarve sen monipuolistumiselle on jo tiukentuvan pankkisäätelyn takia selvä. Pankkilaina on tänäkin vuonna ylivoimaisesti yleisin rahoitusmuoto, kun 78 prosenttia rahoituksen hakemista suunnittelevista mainitsee sen yhtenä vaihtoehtona.
 
Runsaat 35 prosenttia rahoitusta ottaneista yrityksistä vastasi, että luottopolitiikka on kiristynyt erittäin paljon tai melko paljon. Huomion arvoista on, että yhtä suuri osa totesi politiikan muuttuneen viimeisten 12 kuukauden aikana erittäin vähän tai ei lainkaan.
 
Tilanne rahoitusmarkkinoilla on pk-yritysten näkökulmasta samankaltainen kuin vuosien 2010 ja 2009 alussa. Joka kolmas rahoitusta ottanut pk-yritys kokee, että tilanne on heijastunut rahoitusehtoihin erittäin paljon tai melko paljon. Kolme vuotta sitten vastaava osuus oli 32 prosenttia ja neljä vuotta sitten 37 prosenttia.
 
Yleisimmin koettu muutos rahoitusehdoissa on lainamarginaalin kasvu. Lähes kaksi kolmasosaa rahoitusta ottaneista yrityksistä piti tätä merkittävänä muutoksena. Toiseksi yleisin muutos on vakuusvaatimusten kiristyminen, jonka nimesi 56 prosenttia. Vuosien 2009 ja 2010 alussa nämä osuudet olivat 50 ja 62 prosenttia.
 
Rahoituksen saatavuuden vaikeutumiseen oli nyt törmännyt 31 prosenttia rahoitusta ottaneista. Finanssikriisin alkuvaiheissa osuus oli 36–38 prosenttia. Muista aloista erottuivat palveluyritykset, joista joka kolmas raportoi rahoituksen saatavuuden vaikeutuneen. Tämä johtunee ainakin siitä, että vakuuskelpoisen omaisuuden määrä on pienillä palvelualan yrityksillä vähäinen.
 
Maksuvaikeudet ja sopeutustoimet yleisiä
 
Kassatilanne on pysynyt tiukkana monissa pk-yrityksissä ja maksuvaikeudet ovat edelleen kasvussa. Viimeisten kolmen kuukauden aikana maksuvaikeuksia kokeneiden osuus on noussut syksyn barometrista kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin. Osuus on pysynyt 14–19 prosentin haarukassa jo reilun kolmen vuoden ajan. Huolestuttavaa on se, että maksuvaikeuksia kokeneiden osuus on jälleen noussut vuoden ajan.
 
Suurin muutos huonompaan suuntaan tapahtui pienissä pk-yrityksissä. Mikroyrityksistä jo lähes joka viidennellä on maksuvaikeuksia. Työllisyyden ja talouskasvun näkökulmasta on valitettavaa, että voimakkaasti kasvuhakuisilla yrityksillä maksuvaikeuksia on hieman enemmän kuin muilla pk-yrityksillä.
 
Olosuhteiden heikkeneminen on johtanut siihen, että yhä useampi yritys on joutunut tekemään sopeuttamistoimia. Nyt lähes kolmannes pk-yrityksistä on joutunut sopeuttamaan toimintaansa suhdannetilanteen vuoksi. Sopeuttamistoimien toteutus on sitä yleisempää mitä suurempiin pk-yrityksiin mennään. Samoin mitä laajemmilla markkinoilla yritys toimii, sitä yleisempää sopeuttaminen on.
 
Pk-yritysten onneksi suuryritysten sopeutustoimiin kuuluu myös ydinliiketoimintaan keskittyminen ja muiden toimintojen ulkoistaminen. Tällainen sopeutus voi tarjota pk-yritykselle mahdollisuuden vahvistaa omaa toimintaansa.
 
Kysyttäessä, miten pk-yritykset ovat kokeneet suuryritysten sopeutustoimet omassa toiminnassaan, näkyi sama kahtiajako. Yrityksistä 52 prosenttia ilmoitti suuryritysten sopeuttamistoimilla olleen ainakin jonkin verran kielteisiä vaikutuksia.
 
Vientiä harjoittavista pk-yrityksistä 16 prosenttia koki kielteiset vaikutukset merkittäviksi ja 27 prosenttia jonkin verran merkittäviksi. Tässä joukossa ainoastaan 35 prosenttia ei havainnut kielteisiä vaikutuksia olleen.
 
Valtiontaloutta on tasapainotettava säästöillä
 
Hallituksen tavoitteena on kääntää valtion velan suhde BKT:hen laskuun vaalikauden aikana. Vuoden 2012 heikko talouskehitys on kuitenkin vaikeuttanut tavoitteen saavuttamista. Lisätoimet budjettivajeen pienentämiseksi ja sitä kautta velkasuhteen taittamiseksi ovat siten välttämättömiä.
 
Pk-yrityksistä selkeä enemmistö, 58 prosenttia, kannattaa menosäästöjä ensisijaisena keinona valtiontalouden tasapainottamisessa. Hallituksen omaksumaa linjaa, verojen ja säästöjen yhtäaikaista käyttöä, kannatti vastaajista 39 prosenttia. Pelkän veroruuvin kiristämisen näki parhaaksi vaihtoehdoksi vain 3 prosenttia pk-yrityksistä.
 
Vastausten perusteella yrittäjien kanta on se, että valtiotalouden ongelmana ei näyttäisi olevan verotulojen vähäisyys vaan menojen jatkuva kasvu.
 

Lue tiedote/Läs nyhetsinfo:

» Yrittäjät haluavat säästöjä, ei enää veronkorotuksia
» Företagarna vill ha besparingar och inte fler skattehöjningar


» Pk-yritysbarometri kevät 2013 -raportti  

» Sammanfattning på svenska 

» Valtakunnallinen kalvosarja (PDF-tiedosto) 
» Valtakunnallinen kalvosarja PowerPoint-muodossa Sylvissä (edellyttää kirjautumista)    
» Pk-yritysbarometri kevät 2013 Finnvera kalvosarja  (PDF-tiedosto)
» Finnveran  kalvosarja PowerPoint-muodossa Sylvissä (edellyttää kirjautumista)
 
» Alueraportit ja alueelliset kalvot   
» Seutukuntien kalvosarjat  
» Muut raportit ja kalvot