Suomi tarvitsee välttämättä työllisyysreformeja | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Suomen Yrittajat > Yrittajien Edunvalvonta > Suomen Yrittajien Kannanotot

Etsi

Suomi tarvitsee välttämättä työllisyysreformeja

Suomen pahin ongelma on alhainen työllisyysaste, joka pitäisi saada nostetuksi 80 prosenttiin. Edes hallituksen tavoittelemaan 72 prosentin työllisyysasteeseen on kuitenkin mahdotonta päästä ilman rakenteiden uudistamista.

Elokuun 2017 kausitasoitettu työttömyysaste oli 8,6 prosenttia eli noin 233 000 henkilöä. Rakenteellisen työttömyyden piirissä arvioidaan olevan noin 200 000 henkilöä.  Näiden väliin jää vain noin 30 000 henkilöä. Ilman rakenteellisia työmarkkinoiden uudistuksia työttömyysastetta ei siten kyetä enää olennaisesti alentamaan.

Suomen talouskasvu on nyt laaja-alaista ja koskee kaikkia toimialoja, vaikka kasvu on tarttunut eri tavalla eri toimialoihin ja yrityksiin toimialojen sisällä. Tässä on perussyy myös sille, miksi tarvitaan nykyistä selvästi enemmän yrityskohtaisuutta työehtojen määrittelyyn. Keskitetty sopiminen, jota myös liittojen välinen sopiminen pohjimmiltaan on, ei anna yrityksille eikä työpaikoille riittäviä toimintamahdollisuuksia kovassa kansainvälisessä kilpailussa puhumattakaan tulevista talousshokeista.

Yrityskohtaisuutta ja työpaikkasopimista on pakko edistää ja lisätä. Työllistämistä on helpotettava työlainsäädännön muutoksilla. Pienten yritysten halukkuus palkata lisääntyisi, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin. Kilpailijamaista löytyy hyviä malleja tarvittaville reformeille.

Pienten ja keskisuurten yritysten näkymät ovat tuoreimman Pk-yritysbarometrin mukaan kasvusta huolimatta vaatimattomat. Kasvuhakuisten yritysten osuus on kääntynyt laskuun, mikä on vakava signaali.

Suomessa on 62 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla. Määrä on onneksi ollut nousussa.

Suomen työmarkkinarakenteet eivät ole kyenneet elämään ajassa. Perusrakenteet pohjautuvat vuosikymmenten taakse. Vaikka lähes kaikki työlait on kirjoitettu uudelleen 1990- ja 2000-luvuilla, ne heijastelevat edelleen lähes 50 vuoden takaista yhteiskuntaa.

Näyttää siltä, että työlainsäädännön ja erityisesti työmarkkinarakenteiden uudistaminen on erittäin vaikeaa. Tästä tuorein esimerkki on työaikalain kokonaisuudistusta koskeva mietintö, joka jäi täysin erimieliseksi siitä huolimatta, että merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ehdotukseen ei edes sisälly.

Suomessa on myös edelleen Maailman talousfoorumin kilpailukykyvertailun mukaan maailman jäykin palkanmuodostus, mikä sopii erittäin huonosti avoimeen talouteen.

Kasvu, johon Suomi on keskeisiä kilpailijamaita myöhemmin päässyt mukaan, on suhdanneluonteista eikä se ole seurausta Suomessa tehdyistä rakenneuudistuksista. Ne ovat edelleen tekemättä. Maailmantalous on arvaamaton eikä Suomessa voida siihen vaikuttaa. Työmarkkinoiden rakenteisiin sen sijaan voidaan vaikuttaa omin päätöksin.

Uudistusten aika on nyt. On pakko siirtyä kauniista sanoista väkeviin tekoihin. Satavuotias Suomi tarvitsee välttämättä työllisyyttä vahvistavia reformeja. Niiden toteuttaminen edellyttää poliittista rohkeutta. Palkintona on parempi työllisyys ja kestävämpi yhteiskunta, joka kykenee huolehtimaan kansalaisistaan.