Etusivu > Suomen Yrittajat > Yrittajien Edunvalvonta > Suomen Yrittajien Kannanotot > Aikuiskoulutustuen käyttäminen työttömien opiskelun tukena

Etsi

Näillä keinoin työllisyysaste 75 prosenttiin

Suomen Yrittäjiltä esitys hallituksen kevään 2018 kehysriiheen

Tilannekuva

Suomen talous on tällä hetkellä hyvässä kasvussa, mikä heijastuu myös työllisyyskehityksessä. Samalla on havaittavissa, että työvoimapula rajoittaa kasvua yli puolella yrityksiä, Suomi lähestyy rakenteellisen työttömyyden tasoa ja Suomen julkisen talouden ongelmat jatkuvat lähivuosina. Talouden virkoamisen johdosta velkasuhde voi väliaikaisesti parantua, mutta tähän ei missään nimessä saa tuudittautua.

Tässä tilanteessa on olennaista tehdä toimia, jotka turvaavat kasvun jatkuvuuden, vahvistavat työllisyyttä ja suomalaista osaamista sekä tasapainottavat julkista taloutta. Työllisyysaste pitää nostaa tulevalla vaalikaudella vähintään 75 prosenttiin. Se vaatii työmarkkinauudistuksia. Pikkutemput eivät riitä. Julkisen talouden tilanteen vuoksi julkisia menoja pitää vähentää ja välttää merkittäviä verohelpotuksia.

Suomen Yrittäjät esittää seuraavia toimenpiteitä hallituksen harkintaan kevään 2018 kehysriiheen:

Talous- ja työmarkkinapolitiikka

Sääntelyn keventäminen

Osaamisen ja innovaatioiden vahvistaminen


Talous- ja työmarkkinapolitiikka

Julkisia menoja karsittava

Julkisen talouden sopeuttamista tulee jatkaa määrätietoisemmin. Reaalitaloudellisen tilanteen paraneminen ei ole peruste luopua julkisen talouden tervehdyttämisestä. Olisi vastuutonta talouspolitiikkaa, jos hyvän taloudellisen kehityksen vallitessa rakenteita ei muuteta.

Se, että suhdannetilanteen paranemisen seurauksena julkisen talouden alijäämä voi jopa kääntyä hetkellisesti ylijäämäiseksi, ei saisi johtaa haluttomuuteen tehdä reformeja. Ikääntymisestä johtuvat menopaineet ovat tulevaisuudessa merkittävät.

Hallituksen tulisi päättää vielä noin 200 miljoonaan euron lisäleikkauksista kohdistuen menoihin, joiden taloudellinen vaikutus on rajallinen tai jopa negatiivinen. Tällaisia kohteita on mm. hallinnossa ja julkisen vallan toiminnassa sektoreilla, joita markkinat hoitavat tehokkaammin.

Henkilöperusteista irtisanomista helpotettava

Työsopimuslaki edellyttää, että työsopimuksen irtisanomiselle on oltava asialliset ja painavat perusteet. Kynnys irtisanomiselle on käytännössä erittäin korkea. Liian tiukaksi asetettu yksilöperuste vaikuttaa haitallisesti varsinkin pienimpien yritysten palkkaushalukkuuteen. Epäonnistuneen rekrytoinnin seuraukset ovat yritykselle sitä vahingollisemmat, mitä pienemmästä yrityksestä on kysymys.

Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä on muutettava mikroyritysten osalta niin, että sopimuksen päättämiseen riittäisi asiallinen syy tai hyväksyttävä peruste. Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisella olisi merkittävä työllisyysvaikutus.

Paikallisen sopimisen kiellot poistettava

Työsopimuslaki (13:8), työaikalaki (40a §), vuosilomalaki (31 §) ja opinto-vapaalaki (13 §) sisältävät paikallisen sopimisen kiellot yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville yrityksille. Kiellot merkitsevät sitä, että jos työehtosopimusosapuolet ovat sallineet paikallisen sopimisen tietyistä laissa säädetyistä asioista, sopiminen on mahdollista vain työnantajaliittojen jäsenille.

Kiellot on poistettava, jotta järjestäytymättömät yritykset pääsevät tasa-arvoiseen asemaan järjestäytyneiden yritysten kanssa. Kieltojen poistamisella poistetaan samalla lähes 50 sopimista estävää normia.

Paikallista sopimista edistettävä lainsäädäntömuutoksilla

Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on vahvistettava lainsäädäntömuutoksilla työllisyyden ja kasvun turvaamiseksi. Työpaikan osapuolille on annettava tilaa yhdessä sopien löytää järkeviä ratkaisuja työn tekemiseen, palkkaukseen ja työaikojen sekä erilaisten vapaiden järjestelemiseen niin, että se on järkevintä työntekijöiden tarpeiden sekä yrityksen tuotannon ja toiminnan tehokkuuden kannalta. Tämä lisää tuottavuutta.

Uudistusten ainespuut ovat hallitusohjelmassa. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville yrityksille on annettava käyttöön samat joustot, joita järjestäytyneet yritykset voivat hyödyntää. Lainsäädäntö ei saa syrjiä myöskään järjestäytymättömiä työntekijöitä. Sopiminen ei voi käytännössä toimia, jos vain ammattiliittoon kuuluvat työntekijät saavat osallistua sopimiseen ja työntekijöiden edustajan valintaan. Sopiminen on työpaikan yhteinen asia eikä osaa työntekijöistä voida syrjiä sen ulkopuolelle.

Työaikalakia uudistettava

Työaikalain uudistamisessa olennaisin asia on paikallisen sopimisen edistäminen tavalla, joka asettaa järjestäytymättömät yritykset samaan asemaan järjestäytyneiden kanssa tavalla, joka ei syrji myöskään järjestäytymättömiä työntekijöitä. Työaikalainsäädäntöön esitetty luottamusmiespakkoa merkitsevä malli, joka edellyttäisi työntekijöiltä järjestäytymistä, ei tuo työaikasääntelyä nykyaikaan ja on perusoikeudellisesti ongelmallinen.

Paikallisen sopimisen osalta työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän mietinnön toteuttaminen merkitsisi sitä, että lainsäädäntöön lukittaisiin pitkälle tulevaisuuteen malli, joka sulkisi osan työntekijöistä kokonaan sopimisen ulkopuolelle. Tämä vaikeuttaisi työpaikkatason sopimista. Noin 60 prosenttia työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon ja järjestäytyminen on ollut laskussa. Alle 30-vuotiaista palkansaajista ja työttömistä vain joka kolmas kuuluu liittoon. Alle 10 työntekijän yrityksissä lähes puolet työntekijöistä (44 %) ei kuulu ammattiliittoon.

Jos laissa velvoitettaisiin noudattamaan luottamusmiesjärjestelmää, se merkitsisi yleissitovuuden laajentamista. Tämä jäykistäisi työmarkkinoita entisestään.

Paikallisen sopimisen edistäminen on tehtävä tavalla, joka ei edellytä työntekijän järjestäytymistä liittoon, mutta toisaalta antaa työntekijälle oikeuden järjestäytyä. Perustuslaki turvaa yhdistymisvapauden, johon kuuluu sekä oikeus kuulua yhdistykseen, mutta olla myös kuulumatta. Laki tuntee työntekijöiden edustajan eli luottamusvaltuutetun, jonka valintaan voivat osallistua kaikki työntekijät. Luottamusvaltuutetulla on myös luottamusmiestä vastaava korotettu irtisanomissuoja.

Vuosilomalakiin kokonaisuudistus

Voimassa oleva vuosilomalaki on varsin monimutkainen johtuen osittain vanhasta, ansaintakynnyksiin perustuvasta loman ansainnasta sekä erityisesti erilaisista vuosilomapalkan laskentasäännöistä ja vuosiloman pitämistä koskevista säännöistä.

Käynnissä olevan vuosiloman uudistamisen tavoitteena tulee olla vuosilomasääntelyn kokonaisuudistus, jolla yksinkertaistetaan sääntelyä ja helpotetaan lain soveltamista. Vuosilomalain uudistukset tulee toteuttaa työnantajayritysten kannalta kustannusneutraalisti, eivätkä ne saa lisätä työllistämiskynnystä tai alentaa työllisyyttä.

Yt-lain alarajaa nostettava

Yhteistoimintalakia sovelletaan, jos työntekijöitä on vähintään 20. Laki lisää työnantajan hallinnollista taakkaa muodollistamalla tarpeettomasti yhteistyötä työpaikoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin mukaan pienissä yrityksissä yhteistyö ja tiedonkulku työntekijöiden ja työnantajan välillä ovat kunnossa. Työpaikan yhteistyön määrämuotoisuudelle ei ole hyväksyttävää perustetta.

Pienet alle 50 työntekijän yritykset tulisi jättää määrämuotoisen yhteistoiminnan soveltamisen ulkopuolelle ja ulottaa yt-laki koskemaan ainoastaan vähintään 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Yrittäjän perheenjäsenen sosiaaliturvaa kohennettava

Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet, jotka työllistyvät yrityksessä. He ovat muun työ- ja sosiaalivakuutuslainsäädännön silmissä työntekijöitä ja usein vakuuttavat itsensä palkansaajien työttömyyskassassa. Kun heidän työnsä yrityksessä päättyy, he eivät usein pääse yrittäjästatuksen vuoksi ansiosidonnaiselle työttömyysetuudelle, koska ovat tietämättään väärinvakuutettuna palkansaajakassassa.

Yrittäjän käsite tulee muuttaa työttömyysturvassa vastaamaan yrittäjän eläkelain määritelmää. Ongelma koskee ainakin noin 22000 yrittäjän ei-omistavaa perheenjäsentä. Lisäksi lukuisat yrittäjät eivät tällä hetkellä uskalla rekrytoida työtöntä perheenjäsentään sosiaaliturvan menettämisen pelossa.

Omistajavaihdoksia edistettäväisen sopimisen kiellot poistettava

Pienten ja keskisuurten yritysten yritysmarkkinat eivät toimi hyvin. Haaste on suuri työpaikkojen säilymiseen ja alueellisen elinvoiman kannalta: Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa omistajanvaihdostilanteeseen tulee noin 60 000 yritystä, joissa työskentelee noin 250 000 henkilöä. Toteutumaton omistajanvaihdos vaarantaa moninkertaisesti työpaikkoja välillisten vaikutusten vuoksi. Kyse on myös yritystoiminnan uudistumisesta ja sitä kautta kasvusta. On tarpeen toteuttaa mm. seuraavat toimet:

  • Luovutusvoittoverotuksessa otetaan käyttöön sama maksuperiaate kuin muussakin henkilöverotuksessa: maksut ja verot toteutuvat samana vuonna.

Yrityksen työntekijöille, jotka siirtyvät yrityksensä omistajiksi, tehdään mahdolliseksi hankkia yritysosakkeita muita sijoittajia alemmalla arvostuksella ilman veroseuraamuksia.


Sääntelyn keventäminen

Yksi yhdestä -hanke laajennettava

Yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen vauhdittaa investointeja ja tuotannon kasvua sekä parantaa työvoiman tuottavuutta. Tästä syystä on tärkeää arvioida kattavasti sääntelyn vaikutuksia pienille ja keskisuurille yrityksille. 2017 toteutettu ”yksi yhdestä” -pilotti tulee laajentaa kaikkiin ministeriöihin ja asiakokonaisuuksiin, mukaan lukein työoikeudelliset hankkeet. Tavoitteena on, etteivät yrityksille sääntelystä aiheutuvat kustannukset nouse.

Yrityksille sääntelystä aiheutuvat kustannukset ovat miljardiluokkaa. Yritysten sääntelykustannusten vähentämiseksi tarvitaan pitkällä tähtäimellä nykyistä kunnianhimoisempi tavoite: yhden uuden kustannuksen ilmaantuessa tulee poistaa kaksi olemassa olevaa kustannusta aiheuttavaa velvoitetta, yksi kahdesta -malli.

Usein sääntelystä aiheutuvat kustannukset ja hallinnollinen taakka kohdistuvat suhteellisesti raskaimmin pienyrityksiin. Kansallisessa lainsäädännön valmistelussa tulisi ottaa käyttöön pk-yritystesti osaksi kaikkea lainsäädäntövalmistelua. Lisäksi tulee asettaa määrällinen sääntelykustannusten vähentämistavoite.

Osakeyhtiöiden vähimmäispääoma poistettava

Yksityisten osakeyhtiöiden vähimmäispääoman poistamisella vapautettaisiin noin 700 miljoonaa euroa muihin yritysten tarpeisiin. Nykyinen vähimmäispääomavaatimus ja siihen liittyvät hallinnolliset vaatimukset rajoittavat yritysten perustamista erityisesti palvelualoilla.

Tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvoja nostettava

Tilintarkastusvelvollisuuden alarajaa tulee nostaa. Suomella on EU:n jäsenmaista toiseksi matalimmat rajat Maltan jälkeen. Mikäli mikroyritykset rajattaisiin tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle, 30 000 yritystä olisi tilintarkastusvelvollisuuden piirissä.

Julkisuudessa on esitetty, että tilintarkastusvelvoitteen keventäminen nostaisi harmaata taloutta. Tällä hetkellä kaikista yrityksistämme noin 80 prosenttia on lakisääteisen velvollisuuden ulkopuolella, mikä ei tue harmaan talouden kasvun lisääntymistä koskevaa väitettä. Yritykset, jotka yhä pitävät tilintarkastusta tarpeellisena, voisivat jatkossakin valita tilintarkastajan, vaikka se ei olisi lakisääteistä.

Rajojen nostaminen olisi linjassa tilintarkastusdirektiiviin ja tilinpäätösdirektiiviin perustuvien pien- ja mikroyrityksiin kohdistuvien muiden helpotusten kanssa.

Yrityssaatavien perintäkuluille enimmäismäärät

Saatavien perinnästä annettua lakia tulee muuttaa siten, että myös yrityssaatavien perintäkuluille säädetään enimmäismäärät. Perintäkulujen määrän tulisi olla kohtuullinen suhteessa saatavan suuruuteen. Lakimuutos säästäisi yritysten kustannuksia ja selkeyttäisi oikeustilaa. Selkeät säännöt palvelisivat myös velkojan oikeusturvaa.

Pakollisesta velkakonversiosta luovuttava

Valtiovarainministeriön työryhmä on esittänyt, että yrityksen velkasaneerauksessa pitäisi voida muuttaa saneerausvelkoja velallisyhtiön osakkeiksi. Velallinen voisi järjestelyssä menettää vastustuksesta huolimatta 90 prosenttia osakkeistaan velkojalle, myös pienemmissä yrityksissä. Valtioneuvoston teettämän vertailun valossa pakollista pk-yritysten velkakonversiota ei ole Saksaa lukuun ottamatta muissakaan verrokkimaissa. Pakolliseen konversioon tähtäävää valmistelua ei tule kansallisesti aloittaa.

Yrittäjän uutta alkua helpotettava

Euroopan komissio ehdotti vuonna 2016 direktiiviä yritysten varhaisen vaiheen uudelleenjärjestelyjä ja yrittäjien vapautumista velkavastuusta. Aloitteen tavoitteet ovat yrittäjille myönteisiä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa tilapäisiin talousvaikeuksiin puututaan, sitä todennäköisempää on pelastaa yritystoiminta ja työpaikat, mutta myös kasvattaa velkojan perintäastetta.

Jos rehellisesti toiminut yrittäjä menee konkurssiin, lainsäädännössämme ja käytännöissämme on useita esteitä uuden yritystoiminnan perustamiseksi. Esteitä on esimerkiksi verotuksessa, maksukyvyttömyysmenettelyissä, sosiaaliturvassa ja luottotietolaissa. Vastuuministeriössä tulee käynnistää selvitykset, miten yrittäjän uuden alun esteet voitaisiin poistaa.

Sakon muuntorangaistus rikoslakiin

Myymälävarkauksien ja näpistysten määrät ovat viime vuosina kasvaneet. Varkaushävikin kokonaiskustannukset kaupoille ovat noin 550 miljoonaa euroa vuodessa. Osa myymälävarkaista jää ilman seuraamuksia tekemistään rikoksista. Kun näpistykseen syyllistynyt jättää poliisin määräämän sakon maksamatta, on rikos ollut mahdollista toteuttaa ilman seuraamuksia. Yleinen oikeustaju edellyttää, että lainsäätäjä korjaa asian pikaisesti.

On perusteltua palauttaa poliisin rangaistusmääräysmenettelyyn liittyvä sakon muuntorangaistus rikoslakiin. Näpistyksissä ei ole kyse pelkästään tappiosta kauppiaalle, vaan hävikin maksavat rehelliset asiakkaat korkeampina hintoina. Muutos edistäisi myös yleistä lainkuuliaisuutta.


Osaamisen ja innovaatioiden vahvistaminen

Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoitusinstrumentit toiminimiyrittäjille

Yksityiset elinkeinonharjoittajat eli niin kutsutut toiminimiyrittäjät on suljettu Business Finlandin tutkimus- , tuotekehitys- ja innovaatiorahoituksen ulkopuolelle. Tämä asettaa yrittäjät eriarvoiseen asemaan elinkeinotoiminnan juridisen muodon tähden. Kasvu- ja innovaatiohakuiset yksityiset elinkeinonharjoittajat eivät ole oikeutettuja innovaatiosetelirahoitukseen.

Esitämme, että Business Finlandin TKI-rahoitusinstrumenttien myöntämisperusteita muutetaan sitten, että ne ovat elinkeinotoiminnan oikeudellisen muodon suhteen neutraaleita.

Perusasteen opintojen varassa olevien osaamispalveluihin panostettava

Lisäbudjetissa on kohdennettava rahoitusta perusasteen varassa olevien nuorten ja aikuisten osaamispalveluihin. Nuorten osalta resurssit kohdennetaan Ohjaamo-toiminnan yläikärajan nostamiseen 29-vuotiaista 35-vuotiaisiin. Yli 35-vuotiaille lisärahoitusta pitää kohdentaa ammatillisen koulutukseen. Lisärahoituksen tarve on 10 miljoonaa euroa.

Työelämän muutostilanteissa tarvitaan nykyistä joustavampia osaamisen päivittämisen mahdollistavia sosiaaliturvan muotoja. Aikuiskoulutustuen käyttö rajautuu liiaksi koskemaan työsuhteen aikaista opiskelua. Lisäksi sitä käyttävät eniten jo valmiiksi korkeasti koulutetut. Tarvitaan selvitys aikuiskoulutustuen käyttötarkoituksen laajentamisesta yksilön työuran eri tilanteisiin soveltuvaksi koulutustilin kaltaiseksi sosiaaliturvan muodoksi. 

Kansallisen digipolitiikan hallintomalli valmisteluun

Tarvitsemme strategisen kokonaisnäkemyksen siitä, mitä digitaalisen yhteiskunnan poliittinen johtaminen edellyttää. Strategian tueksi on aloitettava kansallisen digipolitiikan hallintomallin valmistelu. Malli tarjoaisi perinteiset ministeriö- ja virastorajat ylittävän yhteiskehityksen alustan, joka hyödynnettäisiin digitaalisen yhteiskunnan julkisten palvelu- ja toimintamallien rakentamiseen. Malli vastaisi perinteisten hallinnonalojen sisällä tapahtuvien yksityisen ja julkisen sektorin digitalisaatiota edistävien digipoliittisten hankkeiden koordinoinnista.