Etusivu > Suomen Yrittajat > Yrittajien Edunvalvonta > Suomen Yrittajien Kannanotot > Aikuiskoulutustuen käyttäminen työttömien opiskelun tukena

Etsi

Yrittäjien esityksiä budjettiriiheen

Suomen Yrittäjiltä esitys hallituksen kesän 2018 budjettiriiheen

Yleistä

Reaalitalouden hyvä vire on kasvattanut verotuloja ja julkisen talouden tilanne on parantunut, mutta on yhä alijäämäinen. Samalla väestön ikääntyminen lisää julkisia menoja ja kiihtyvällä tahdilla tulevaisuudessa. Tämän hetkinen talouskasvu on siis suhdanneluonteista ja siten ohimenevää. Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät talouden tuotantokapasiteettia tulevaisuudessa.

Vaikka kansantalouden tilanne on parantunut, julkisia menoja lisäävien tai merkittävästi veroja alentavien finanssipoliittisten päätösten aika ei ole nyt. Julkisen talouden haasteista johtuen hallituksen tulisi tehdä ensi vuodeksi lievästi kiristävä budjetti, joka luo pohjaa tulevalle kasvulle.

Yrittäjien tavoitteena on jo pitkään ollut julkisten palvelujen tehokkuuden ja laadun parantaminen. Tästä hyötyisi koko kansakunta. Tällä hetkellä yksityisen sektorin toimintaa tai markkinoille pääsyä on rajoitettu tai jopa kokonaan estetty joillakin aloilla. Esimerkiksi julkisen sektorin infra-hankkeissa ja niiden ylläpidossa olisi tehostamista, samoin kuntien ruokahuollossa tai vapaa-ajan palveluissa.

Hallituksella on mahdollisuus karsia ja kohdentaa uudelleen julkisia menoja siten, että päästäisiin noin 100–200 miljoonaa ylijäämäiseen ehdotukseen. Hallituksella on tietoa julkisista menoista, joiden taloudellinen vaikutus on rajallinen tai jopa negatiivinen. Näitä ovat esimerkiksi kilpailua vääristävät yritys- ja energiatuet, joiden uudistaminen voitaisiin aloittaa jo nyt. Laajempi yritystukireformi jää seuraavalle hallitukselle. Lisäksi hallintokustannuksia tulisi tarkastella kriittisesti.

Seuraavassa esitellään Suomen Yrittäjien ehdotukset budjettiriiheen. Lista lisäisi menoja lievästi, mutta jos yllä esitetyt leikkaukset toteutetaan, se tehostaa ja leikkaa valtion menoja.

Yrittäjien ehdotukset

Yrittäjän perheenjäsenen asema työttömyysturvassa parannettava

Kehysriihipäätös ei ratkaise yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvan ongelmaa: yrityksestä ei-omistava yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva ja perheyrityksessä työskentelevä katsotaan kaikessa muussa lainsäädännössä työntekijäksi, mutta työttömyysturvassa yrittäjäksi.

Jotta hänet voitaisiin katsoa työttömäksi ja hänellä olisi oikeus työttömyysetuuteen, hänen työnsä tulisi päättyä työttömyysturvalain yrittäjiä koskevissa pykälissä määritellyllä tavalla. Pääsääntönä on koko yritystoiminnan lopettaminen. Yrittäjästatus työttömyysturvassa tarkoittaa myös sitä, että tosiasiallisesti ilman työtä olevalla henkilöllä ei ole oikeutta työttömien työllistämistä edistäviin palveluihin.

Selvitysten perusteella perheyrityksissä työskentelee noin 22 000 yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvaa perheenjäsentä, joilla ei ole omistusta yrityksestä. Asia tulisi ratkaista siten, että ei-omistavat perheenjäsenet poistetaan työttömyysturvalain yrittäjä-käsitteen alta ja heitä kohdeltaisiin kaikessa lainsäädännössä samalla statuksella. Muutoksesta aiheutuvat kustannusvaikutukset olisivat äärimmilläänkin työttömyysturvan kokonaiskustannuksiin nähden minimaaliset ja parhaimmillaan sekä työttömyysturvan että valtiontalouden näkökulmasta positiiviset.

Tarvitaan selvitys uutta alkua vaikeuttavista lainsäädännön esteistä

Lainsäädännössä ja käytännöissä on useita esteitä yritystoiminnan jatkamiseksi, jos yritys on tehnyt konkurssin. Esteitä on esimerkiksi verotuksessa, maksukyvyttömyysmenettelyissä ja luottotieto-sääntelyssä. Kokonaisselvitystä yrittäjän uuden alun ongelmista ja esteistä ei ole Suomessa tehty. Tällä hallituskaudella tulisi vielä käynnistää poikkihallinnollinen selvitys siitä, miten yrittäjän uuden alun esteitä voitaisiin poistaa. Selvitys toimisi pohjana lainsäädäntöuudistuksille, joita tulisi tehdä seuraavalla hallituskaudella.

Liikunta ja kulttuuriseteli myös toiminimiyrittäjille

Yritysmuoto asettaa yrittäjät eriarvoiseen asemaan hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tukemisessa. Osakeyhtiössä tai henkilöyhtiössä työtä tekevä yrittäjä voi maksaa itselleen rahapalkkaa ja luontoisetua. Halutessaan hän saa omaehtoisen kulttuuri- ja liikuntatoiminnan rajatusti verovapaasti kuten muutkin yrityksen työntekijät. Yrittäjä on palkansaajiensa kanssa samalla viivalla.

Liikkeen- tai ammatinharjoittaja (toiminimiyrittäjä) ei voi olla itsensä työntekijä ja palkansaaja. Siksi omaehtoisen liikunta- ja kulttuuritoiminnan kustannuksetkaan eivät ole verovapaita. Toiminimiyrittäjä vastaa itse yrityksensä toiminnasta, jolloin hyvinvoinnin ja jaksamisen merkitys korostuu. Liikunta- ja kulttuurisetelin mahdollistaminen toiminimi-yrittäjille tukisi yrittäjien hyvinvointia ja työkykyä.

Pk-yrityksille rahoituksen neuvontapalvelut

Pankkien sääntely on vähentänyt niiden mahdollisuuksia rahoittaa pk-yrityksiä. Markkinatyhjiöön on syntynyt paljon uusia markkinatoimijoita. Rahoituslähteiden monipuolistuminen on parantanut rahoituksen saatavuutta, mutta vaatii rahoitusosaamista. Sitä on pk-yrityksissä vähän. Käytännössä pk-yrityksen rahoituksen järjestäminen edellyttää rahoituskonsultointipalvelujen hankkimista.

Rahoituskonsultointipalvelujen käyttö nostaa pk-yrityksen kasvussa olleita rahoituskustannuksia. Lisäksi palvelujen saatavuudessa ja laadussa on suuria eroja. Olisi perusteltua järjestää pk-yrityksille rahoituspalvelujen hankintaan neuvontapalveluja. Tämä voidaan tehdä jo olemassa olevan verkoston kautta suuntaamalla henkilöresursseja.

Rahoitusta perusasteen varassa olevien osaamispalveluihin

Hallituksen kehysriihessä sovittujen yritysten osaavan työvoiman saatavuutta helpottavien toimenpiteiden lisäksi tulee suunnata rahoitusta vailla toisen asteen tutkintoa olevien yli 25-vuotiaiden (yli 500 000 henkilöä) ohjaus- ja osaamispalveluihin. Heidän työllistymisensä vaatii merkittävää osaamistason lisäystä (yleensä toisen asteen tutkinto). Tämä on tehtävissä suuntaamalla erillismääräraha vailla tutkintoa olevien yli 25-vuotiaiden ammatilliseen tutkinto- tai tutkinnon osa -tavoitteiseen koulutukseen sekä kehittämällä Ohjaamo-palveluita koskemaan koko työikäistä väestöä.

Innovaatioseteli vakinaistettava

Vuodesta 2016 Tekesin (nyt Business Finlandin) kasvuhakuisille pk-yrityksille myöntämä innovaatioseteli (5000 euroa + alv) on osoittautunut hyväksi tavaksi edistää yritysten kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Hallitus on päättänyt jatkaa innovaatiosetelikokeilua 2019 loppuun. Yritystukia purettaessa tulee huolehtia TKI-rahoitusmahdollisuuksien riittävyydestä sekä kattavasta kohdennuksesta erikokoisille ja eri kasvuvaiheessa oleville yrityksille. Tämän vuoksi on tärkeää vakinaistaa innovaatioseteli, kasvattaa siihen varattua määrärahaa ja ottaa sen piiriin osakeyhtiömuotoisten yritysten lisäksi myös kasvuhakuiset toiminimiyrittäjät.

Hankintaneuvonnan jatkorahoitus turvattava

Julkiset hankinnat ovat merkittävä elinkeino- ja yrittäjäpoliittinen kysymys. Uutta hankintalakia on jalkautettu hankintaneuvonnalla eri puolilla maata. Neuvonta on kohdistunut julkisiin toimijoihin ja yrityksiin. Työtä on yhä paljon. Siksi on tärkeää turvata hankintaneuvonnan rahoitus lähivuosina.

Sote-uudistuksen onnistumisen varmistettava

Tarvitaan useita kohdennettuja toimenpiteitä varmistamaan sote- ja maakuntauudistuksen onnistuminen sekä turvaamaan monipuolinen elinkeinorakenne siirtymäkauden aikana ja valinnanvapauden käynnistyessä. Uusien toimijoiden tuleminen sote-alalle, erityisesti sote-keskuksiksi, vaatii yritykseltä ja yrittäjältä alkuvaiheessa huomattavia taloudellisia satsauksia. Rahoituksen saatavuus on turvattava tekemällä sote-toimialasta Finnveran erityinen painopistealue. Lisäksi TEM:n on esimerkiksi ELY-keskusten kautta suunnattava kehittämispalveluita ja rahoitusta sote-alalle.

KKV:n ja Luovan resurssit on turvattava siten, että ne pystyvät valvomaan tasapuolisia kilpailuolosuhteita tehokkaasti. Tämä on erityisen tärkeää, kun valinnanvapauspilotit ja valinnanvapaus käynnistyvät. Sote-keskusten kilpailuvalvonnan lisäksi asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti luovat tarpeen uusille keinoille. On erityisen tärkeää valvoa neutraalin palveluohjauksen toteutumista. 

Resurssien lisäksi tarvitaan lainsäädäntötoimia, jotka turvaavat kilpailua ja valinnanvapauden edellyttämää monituottajamallia. Tällainen olisi pientä toimijaa alihankintasuhteen kohtuuttomilta ehdoilta suojaava säännös, jota TEM sote-alan kilpailulainsäädännön yhteydessä on valmistellut. 

Business Finlandin resursointi turvattava

Hallitus käynnisti suuren määrän Team Finland -kasvuohjelmia, joiden budjetti oli yhteensä 43 miljoonaa euroa. Business Finlandin perustamisen jälkeen Finpron ohjelmat on yhdistetty Tekes-ohjelmiin. On epäselvää, mitkä ohjelmat jatkuvat tai miten yritykset pääsevät näihin mukaan. Olisi lyhytnäköistä, jos hallituskauden loppuessa ohjelmat ajetaan alas ja syntyneet verkostot hajoavat. Hallituksen tulisi kohdentaa rahoitusta kasvuohjelmien jatkoon. Yleisemmin hallituksen tulisi pitkällä aikavälillä turvata T&K-panostusten osuuden nostaminen.

Omistajavaihdoshankkeen rahoitus varmistettava

Suomessa on kymmeniä tuhansia yrittäjiä joko lähestymässä eläkeikää tai etsimässä uutta omistajaa. Jos omistajavaihdos epäonnistuu, voidaan menettää merkittävä määrä työpaikkoja. Omistajavaihdoshankkeen rahoitus on tärkeää varmistaa aiempien päätösten mukaisesti lähivuosille.