Etusivu > Suomen Yrittajat > Yrittajien Edunvalvonta > Yrityslainsaadanto

Etsi

Yrityslainsäädäntöön liittyvät tavoitteet

Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että lainsäädäntöä kehitetään paremmin pienten ja keskisuurten yritysten tarpeita vastaavaksi. Suomen Yrittäjät vaikuttaa siihen, että hyvän sääntelyn periaatteita noudatetaan myös käytännössä.

Suomen Yrittäjien tavoitteita

Yrityksille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia tulee pienentää 25 prosenttia nykyisestä tasosta vuoteen 2025 mennessä. 70 prosenttia yrittäjistä kokee, että sääntelytaakka on vuosien varrella lisääntynyt, 68 prosenttia katsoo, etteivät hallituksen norminpurkutoimet ole olleet riittäviä (kesä 2017). 2/3 työllistäisi enemmän, jos pk-yrityksillä olisi vähemmän normeja (Yrittäjäilmapuntari 1/2018). Työllistämishalukkuus korostuu erityisesti jo työllistävissä yrityksissä. Jotta tavoite saavutettaisiin, tulee valmistelijoille taata tehokkaat työkalut: laajennetaan pikaisesti yksi yhdestä -työkalu eri ministeriöiden lainvalmistelun käyttöön ja jalkautetaan pk-yritystesti myös Suomeen.

Seuraavalla hallituskaudella yritysten sääntelykustannusten vähentämiseksi tarvitaan nykyistä kunnianhimoisempi tavoite. On otettava käyttöön yksi kahdesta -malli: jos uudella sääntelyllä aiheutetaan yrityksille yhden euron lisävelvoite, tulee toisaalta vähentää yritysten sääntelystä aiheutuvia kustannuksia kahdella eurolla. Pk-yritystesti tulisi ottaa osaksi kaikkea kansallista lainsäädäntövalmistelun ja EU-hankkeiden kansallista vaikutusarviointia. Jos vaikutusarvioinnin kautta on perusteltua, jätetään mikroyritykset sääntelyn ulkopuolelle.

EU-sääntelyn merkitys yritystoiminnalle tulee laajasti tunnistaa ja resursseja Suomen viralliseen vaikuttamiseen lisätä. EU-sääntelyllä on merkittävä vaikutus sekä pelkästään kotimaassa toimiville yrityksille (yli 50 prosenttia yrityksiin kohdistuvasta sääntelystä juontaa juurensa EU-lainsäädännöstä), että yrityksille, jotka ovat laajentaneet toimintaansa muualle sisämarkkinoilla (noin 25 prosenttia yrityksistä hyödyntää suoraan sisämarkkinoita). Huomion kiinnittäminen ainoastaan kotimaisen sääntelyn valmisteluun tai laatuun ei ole yritysten näkökulmasta katsottuna riittävää. Suomen virallinen EU-edunvalvonta ei ole tällä hetkellä kaikilta osin ammattimaista tai tasalaatuista. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan valtioneuvoston ohjausta sekä ministeriöiden osaamisen ja resurssien lisäämistä tai parempaa kohdentamista.

Yksityisten osakeyhtiöiden vähimmäispääomavaatimus poistettava. Yksityisten osakeyhtiöiden vähimmäispääoman poistamisella vapautettaisiin varovaisen arvion mukaan lähes 700 miljoonaa euroa muihin yritysten tarpeisiin. Nykyinen vähimmäispääomavaatimus ja siihen liittyvät hallinnolliset vaatimukset rajoittavat yritysten perustamista erityisesti palvelualoilla. Tämä Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite on toteutumassa tällä hallituskaudella.

Mikroyritykset rajattava tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle. Maltaa lukuun ottamatta kaikilla EU:n jäsenmailla on korkeammat tilintarkastusrajat kuin Suomella. Mikäli mikroyritykset rajattaisiin tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle, noin 30 000 yritystä olisi tilintarkastusvelvollisuuden piirissä. Tämä Suomen Yrittäjien tavoite on tällä hallituskaudella toteutumassa. Yritykset, jotka yhä pitävät tilintarkastusta tarpeellisena, voisivat jatkossakin valita tilintarkastajan, vaikka se ei olisi lakisääteistä.

Yrityssaatavien perintäkuluille enimmäismäärät. Saatavien perinnästä annettua lakia tulee muuttaa siten, että myös yrityssaatavien perintäkuluille säädetään enimmäismäärät. Perintäkulujen määrän tulisi olla kohtuullinen suhteessa saatavan suuruuteen. Lakimuutos säästäisi yritysten kustannuksia ja selkeyttäisi oikeustilaa. Selkeät säännöt palvelisivat myös velkojan oikeusturvaa.

Mahdollistetaan yrittäjän uusi alku ja poistetaan yrittämisen esteitä. Yrityksen perustaminen on Suomessa lähtökohtaisesti helppoa ja nopeaa. Jos yrittäjä on aikaisemmin epäonnistunut yritystoiminnassaan tai jatkamiskelpoinen yritys on tilapäisesti maksukyvytön tai vaarassa joutua maksukyvyttömäksi, on lainsäädännössämme ja järjestelmissämme useita esteitä perustaa uusi yritys tai jatkaa kannattavaa liiketoimintaa. Esteiden poistamisella tai lieventämisellä edesautetaan työpaikkojen säilymistä ja yrittäjän uudelleen työllistymistä sekä vähennetään yhteiskunnan kustannuksia. Esteet tulee kartoittaa laajasti ja poistaa seuraavalla hallituskaudella.

Kuluttajaoikeudellisen sääntelyn tulee olla elinkeinonharjoittajan näkökulmasta tasapainoista. Sekä EU:ssa että kotimaassa on valmisteilla lainsäädäntöä kuluttajien oikeuksien turvaamiseksi. Hankkeet koskevat viranomaisten toimivaltuuksien laajentamista, sanktiojärjestelmien tiukentamista, joukkokannemahdollisuuden laajentamista sekä virhevastuusääntelyn harmonisointia. Uusi sääntely ei saa johtaa siihen, etteivät pienemmät yritykset pysty liiallisen taakan alla toimimaan kuluttajamarkkinoilla.

Yritysten välisten sopimusten tulee olla oikeuksien ja velvollisuuksien osalta tasapainossa. Pienellä yrityksellä ei ole aina mahdollisuutta neuvotella suuremman sopimuskumppaninsa (julkisomisteinen yksikkö tai suuryritys) kanssa sopimusehtojen sisällöistä, ja tämän vuoksi ehdot voivat olla esimerkiksi maksuaikojen osalta kohtuuttomia. Lainsäädännöllä tulee taata, että ehdot ovat kaikille osapuolille kohtuulliset.

Yrityksiin kohdistuvat huijaukset on saatava kuriin. Tätä varten tulee laatia yrityksiin kohdistuvien petosten tilannekuva ja tarkastella lainsäädäntöä uudelleen. Yrityksiin kohdistuvat huijaukset ja petosrikollisuus on lisääntynyt 2000-luvulla merkittävästi (muu omaisuusrikollisuus on vähentynyt). Yksinyrittäjistä 2/3 on vuoden aikana joutunut vähintään kerran huijauksen kohteeksi. Pelkästään hakemistopalveluhuijauksista aiheutuu vuositasolla yrityksille yli 20 miljoonan euron lasku.

Ympäristölakien on mahdollistettava kannattava liiketoiminta, uudet investoinnit ja kohtuuhintainen rakentaminen. Turhia lupia on karsittava ja siirryttävä ennakkovalvonnasta jälkivalvontaan. Luvat ja maankäyttöratkaisut tulee saada kohtuullisessa ja ennakoitavissa olevassa ajassa. Käytössä tulee olla yhden luukun malli, jonka kautta yritys saa kaikki hankkeensa toteuttamiseksi vaadittavat luvat ja ratkaisut.

 

Näihin Suomen Yrittäjät on vaikuttanut

Sääntelyn järkeistäminen. Tämän hallituksen yksi kärkihanke on sääntelyn järkeistäminen SY:n toivomalla tavalla. Jokainen ministeriö on selvittänyt toimialansa turhat säännökset ja niistä on pyritty pääsemään eroon. Työ- ja elinkeinoministeriössä on otettu käyttöön yksi yhdestä -työkalu, joka mahdollistaa yrityksille sääntelystä aiheutuvien kustannusten arvioinnin ja vähentämisen. Sääntelyn laatuun on kiinnitetty huomiota perustamalla sääntelyn arviointineuvosto.

Perintälaki. Suomen Yrittäjien aloitteesta perintälakia muutettiin niin, että yrittäjä voi kieltää epäasialliset perintätoimet esimerkiksi huijaussopimusten osalta. Myös trattaperinnän pelisääntöjä on selkiytetty siten, että vain selviä ja riidattomia saatavia saa periä tratalla. Yrittäjälle ei voi aiheutua huijauslaskuista maksuhäiriömerkintöjä.

Vanhentumislaki. Vuonna 2015 muutettiin vanhentumislakia siten, että sopimukseen perustuva velka vanhentuisi lopullisesti 20 vuoden kuluttua erääntymisestä. Jos velkoja on luonnollinen henkilö, vanhentumisaika olisi 25 vuotta. Aikaisemmin lakiin ei sisältynyt säännöstä saatavan lopullisesta vanhentumisesta tilanteessa, jossa velkoja ei ole hakenut saatavasta ulosottoperustetta. Voimassa olevaa vanhentumislakia sovelletaan taannehtivasti siten, että vanhimmat saatavat vanhentuvat lopullisesti aikaisintaan 1.1.2020.

Ulosottokaari. Ulosottokaarta muutettiin Suomen Yrittäjien aloitteesta 2018 siten, että pitkään työttömänä ollut henkilö voi saada ulosotossa vapaakuukausia tai helpotuksia suojaosuuden määrään ryhtyessään yrittäjäksi. 

Yrittäjän velkajärjestely. Vuoden 2015 alusta alkaen myös yrittäjä on voinut päästä velkajärjestelyyn. Velkaongelmiin joutuneen toiminimiyrittäjän yksityiset ja elinkeinotoiminnan velat voidaan järjestellä ja kannattava yritystoiminta voi jatkua. Muutos tehtiin Suomen Yrittäjien aloitteesta.

Liiketoimintakielto. Lakia on muutettu siten, ettei yrittäjälle voida enää määrätä liiketoimintakieltoa sillä perusteella, että yrityksen julkiset maksut on jätetty maksamatta maksukyvyttömyyden vuoksi.

Kauppojen aukioloajat. Suomen Yrittäjien aloitteesta toteutettiin vuonna 2014 uudistus, joka antaa kauppakeskuksien pienyrittäjille mahdollisuuden pitää liikkeensä suljettuna yhtenä päivänä viikossa, itse valitsemanaan viikonpäivänä. Tämä yrittäjän turvaksi tehty säännös pidettiin voimassa myös, kun kauppojen aukioloajat kuluvalla hallituskaudella vapautettiin.

Yhden luukun lakihanke. Meillä on hyväksytty laki, joka mahdollistaa sen voimaan tultua ympäristöllisten lupien hakemisen yhden luukun kautta. Yritys asioi sähköisen järjestelmän välityksellä yhden viranomaisen kanssa riippumatta sijainnista, tarvittavien lupien lukumääristä ja eri lupaviranomaisista. Myös erilaisia selvitys- ja kuulemismenettelyjä karsitaan ja tehdään prosessista yrittäjäystävällinen.

Jätehuollon toimiala. Jätelakia on muutettu siten, että kunnallisilta toimijoilta siirtyy jätehuollon tehtäviä vapaille markkinoille. Lisäksi perustetaan sähköinen markkinapaikka, joka mahdollistaa toimialan aidon kilpailun. Muutos hyödyttää sekä jätehuollon yksityisiä yrityksiä että muita jätettä tuottavia yrityksiä. Kilpailun lisäännyttyä palveluiden odotetaan parantuvan ja hintojen määräytyvän markkinaehtoisesti.

Harhaanjohtava markkinointi ja identiteettivarkaudet. SY on verkostoitunut poliisin ja muiden valvovien viranomaisten kanssa, jotta voisimme tehokkaammin kitkeä epäasiallista toimintaa.