Sök

Pk-yritysbarometri 2/2019

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2019 Pk-yritysbarometri perustuu 6 100 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta.

Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Helsingissä 11.9.2019

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Pauli Heikkilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj

Ilona Lundström
osastopäällikkö
Työ- ja elinkeinoministeriö


TIIVISTELMÄ

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat vaimentuneet viime keväästä. Muutos pk-yritysten suhdanneodotuksissa on kevään 2019 barometriin verrattuna kuitenkin melko pieni. Kun kansantalouden kasvu hidastui, suhdannenäkymien saldoluku heikkeni arvoon 10. Laskua keväästä on neljä yksikköä ja vuoden takaisesta 17 yksikköä.

Odotusten heikkeneminen vastaa pitkälle yleistä käsitystä talouden kehityksestä. Talouskasvu on hidastunut Suomessa, ja kehitys on ollut samansuuntainen myös kaikilla keskeisillä markkina-alueillamme. Tällä hetkellä Suomen talouskasvu on lähinnä yksityisen kulutuksen varassa.

Pk-yrityksistä 27 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 17 prosenttia pelkää niiden heikkenevän. Toimialoittain tarkasteltuna suurin muutos tapahtui rakentamisessa, jonka saldoluku laski kuusi yksikköä tasolle viisi. Myös kaikilla muilla päätoimialoilla tapahtui negatiivinen muutos. Korkein saldoluku on palveluissa.

Liikevaihdon kasvu hiipuu ja investoinnit supistuvat

Odotukset liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia. Odotukset ovat laskeneet samaan aikaan kun yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet. Saldoluku laski edelleen kevään barometrissa kahdella yksiköllä ja sai arvon 24. Tämä on selvästi alle hyvän talouskehityksen pitkäaikaista keskiarvoa.

Kannattavuusodotukset ovat liikevaihto-odotusten tapaan heikentyneet. Talouden kasvusta huolimatta saldoluku laski edelleen keväästä, ja on nyt 11. Odotukset kannattavuudesta ovat enää kolmannes siitä, mitä ne ovat hyvän talouskasvun oloissa.

Vakavaraisuuden kasvua odottaa aiempaa harvempi pk-yritys. Näyttää siltä, että talouden kasvun hidastuminen on kääntänyt odotukset vakavaraisuuden paranemisesta laskuun. Saldoluku laski edellisestä barometrista kolmella yksiköllä ja on nyt 20.

Pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä jatkoivat laskuaan. Kaikkien muiden toimialojen paitsi teollisuuden investointien saldoluku painui negatiiviseksi. Kaupassa odotukset investointien lähiajan kehityksestä ovat heikoimmat, saldoluvun saadessa arvon miinus 13. Teollisuutta lukuun ottamatta kaikilla päätoimialoilla on siis enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät. Saldoluku päätyi taantuvan kehityksen seurauksena lukemaan miinus neljä.

Pk-yrityksiin syntyy vähemmän uutta työtä

Parin vuoden takainen taloudellisten olojen paraneminen ei näkynyt välittömästi yhtä suurena muutoksena pk-yritysten henkilöstöodotuksissa, koska yritykset olivat sinnitelleet heikon taloustilanteen yli ja pitäneet kiinni henkilöstöstään. Nyt talouskasvun hidastuminen ja epävarmuus tulevasta kehityksestä heikentävät odotuksia henkilökunnan määrän kehityksestä aiempaa voimakkaammin. Niinpä barometrin tulos henkilökunnan määrän kehityksestä on hieman negatiivisempi kuin odotukset yleisestä talouskehityksestä.

Odotusten saldoluku yhdeksän on selvästi alle normaalin pitkän aikavälin tason. Saldoluku laski keväästä kolme yksikköä. Edelleenkin suuri enemmistö, eli 70 prosenttia pk-yrityksistä aikoo säilyttää nykyisen henkilömääränsä.

Kasvua uusiutumisesta ja kansainvälistymisestä

Kansantalous tarvitsee innovatiivisia yrityksiä. Ilman niitä teknologian levittäytyminen hidastuu ja sitä kautta pidemmän aikavälin kasvu jää alhaisemmaksi. Innovatiivisilla yrityksillä on myönteisiä vaikutuksia koko kansantaloudelle. Kasvavat yritykset pystyvät luomaan enemmän työpaikkoja, ja Suomi tarvitsee lisää työnantajayrityksiä. Kasvu on tärkeää myös paremman kannattavuuden ja kilpailuaseman saavuttamiseksi. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on pysynyt puolitoista vuotta samana, mutta verrattuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen niiden määrä on laskenut. Huolestuttavaa on lisäksi se, että niiden yritysten, jotka eivät ilmoita tavoittelevansa kasvua, määrä on trendinomaisessa nousussa.

Yritykset hakevat menestystä ja kilpailuetua useasta lähteestä. 75 prosenttia yrityksistä on investoinut esimerkiksi tietotekniikkaan, ohjelmistoihin tai koneisiin ja laitteisiin viimeisen 12 kuukauden aikana. Miltei 60 prosenttia yrityksistä on kouluttanut henkilöstöään. Myönteistä on myös se, että lähes viidennes pk-yrityksistä on ottanut käyttöön uusia liiketoimintamalleja ja reilu neljännes uutta teknologiaa.

Kansainvälisyys on yhä useammalle pk-yritykselle arkipäivää, ja kasvua sekä menestystä haetaan ulkomaankaupasta. Jo kansainvälisille markkinoille lähteminen on pienelle yritykselle merkittävä päätös. Se vaatii uutta osaamista ja monesti tukea esimerkiksi rahoituskysymyksissä. Kansainvälisisillä markkinoilla menestyminen vaatii kovaa työtä, onnistunutta ajoitusta ja hyvää tuuriakin. Kansainvälisessä kilpailussa pärjäävät pk-yritykset ovat kuitenkin erittäin tärkeitä, sillä ne ovat keskimääräistä tuotavampia ja sitä kautta nopeammin kasvavia.

Pienille ja keskisuurille yrityksille kansainvälistyminen on merkittävä askel kohti uutta. Uusille markkina-alueille meneminen edellyttää halua ottaa riskejä sekä mahdollisuutta uusiin rahoitusjärjestelyihin. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan edelleenkin liian usein laskua vastaan ilman luottovakuutusta. Ostajan mahdollinen maksukyvyttömyys voi tällöin aiheuttaa suuria luottotappioita. Ilman luottovakuuksia on myynyt 49 prosenttia pk-yrityksistä. Määrä on hieman laskenut, mutta kehitystä pitäisi kiihdyttää.

Suomessa on yrityksille tarjolla kansainvälistymispalveluita useasta lähteestä. Järjestelyllä on omat etunsa, sillä usein yritysten tarpeet kansainvälistymisasioissa poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset tarvitsevat ja käyttävät kaikkia kansainvälistymispalveluita paljon. Palveluihin ollaan myös kokonaisuudessaan varsin tyytyväisiä.

Pikaluotot täyttävät pk-yritysten rahoituksen pullonkauloja

Pankkitoiminnan sääntely, normaalia vähäisempi luottojen kysyntä sekä yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisessa rahoituksessa. Barometrin mukaan harvemmalla kuin joka toisella yrityksellä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Suhteessa alkuvuoteen ulkoisen rahoituksen käyttö on hieman vähentynyt.

Pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana lähes saman verran kuin edellisen barometrin aikaan. Nyt 21 prosenttia vastaajista aikoo hakea rahoitusta, kun alkuvuonna 2019 osuus oli prosenttiyksikön suurempi.

Vaikka suurimpien muutosten yritysrahoituksen saatavuudessa pitäisi ainakin hetkellisesti olla takana, rahoituksen yleinen saatavuus näyttäisi hieman heikentyneen. Peräti 45 prosenttia barometrin vastaajista raportoi, että rahoittajien luottopolitiikan on kiristynyt.

Pankit ovat pk-yritysten keskeisin rahoituslähde, mutta yritysrahoitus on vähitellen monipuolistumassa. Haastavaksi tilanteen tekee se, että uusista rahoituslähteistä suosiotaan on lisännyt eniten pikaluottoyritykset. Tällaisia yritykset tarjoavat rahoitusta hyvin vaihtelevin ehdoin ja osalla korkotaso on erittäin korkea.

Pankkien riskiottokyvyn leikkaaminen sääntelyllä on pakottanut julkisen sektorin kantamaan enemmän riskiä. Osa tätä uutta järjestelmää ovat EU:n tarjoamat laina-, takaus- ja sijoitusvälineet. Barometrin tulosten mukaan ne ovat toistaiseksi hyvin tuntemattomia suomalaiselle pk-yrityksille. Kolme neljästä pk-yrityksestä ei tunne näitä välineitä ollenkaan ja alle viisi prosenttia ilmoittaa tuntevansa ne vähintäänkin melko hyvin. Hankalaksi tilanteen tekee se, että jopa kasvuhakuisimmissa ja siten potentiaalisimmin EU:n tarjoamia laina- takaus- ja sijoitusvälineet hyödyntävissä pk-yrityksissä näiden välineiden kohtuullinen tunnettuus jäi seitsemään prosenttiin.

Digitalisaatio etenee pk-yrityksissä hitaasti

Pk-yritysten digitaalisten palveluiden käytössä ja käyttöönottoaikomuksissa on tapahtunut vähäisiä muutoksia edelliseen barometriin nähden.

Pk-yritykset käyttävät liiketoiminnassaan yhä enemmän erilaisia digitaalisia palveluja, kuten ostamista verkossa. Barometrin mukaan 36 prosenttia tekee ostoja verkon kautta. Verkkokauppa on osana liiketoimintaa kuitenkin vain 14 prosentilla yrityksistä.

Digitaalisuuden hyödyt ovat nousseet hieman edelliseen barometriin nähden. Yritykset pitävät digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia eri liiketoiminnan osa-alueille pääosin merkittävinä tai kohtalaisen merkittävinä. Yrityskuvan vahvistaminen ja uusien asiakkaiden tavoittaminen on näistä keskeisempiä.

Työmarkkinajärjestelmässä on kehitettävää

Yrityksistä 15 prosenttia on sitä mieltä, että nykyinen sopimusjärjestelmä on täysin toimiva ja 49 prosenttia pitää järjestelmää riittävän toimivana. 29 prosentin mielestä järjestelmä ei toimi hyvin. Seitsemän prosenttia yrityksistä vastaa, että nykyinen sopimusjärjestelmä ei toimi lainkaan.

Tärkeä havainto on se, että voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ovat tyytymättömiä nykyiseen sopimusjärjestelmään. Niistä 12 prosenttia on sitä mieltä, että järjestelmä ei toimi lainkaan. 31 prosenttia mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivien yritysten näkemys on, että sopimusjärjestelmä ei toimi hyvin. Nämä kasvuyritykset ovat yhteiskunnan kannalta erityisen tärkeitä, sillä ne luovat työpaikkoja muita yrityksiä enemmän.

Lue tiedote/Läs nyhetsinfo:

»  Kasvu jatkuu, mutta investoinnit laahaavat
» Tillväxten fortsätter, men investeringarna släpar efter

» Pk-yritysbarometri syksy 2019 -raportti

» Valtakunnallinen kalvosarja  (pdf)
» Valtakunnalliset kalvot png-kuvina (pakattu zip)

» Pk-yritysbarometri syksy 2019 Suomen Yrittäjät/ekonomisti Petri Malinen (pdf)
» Pk-yritysbarometri kevät 2019 FINNVERA kalvot/liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä  (pdf)

 
» Alueraportit ja alueelliset kalvot   
» Seutukuntien kalvosarjat  
» Muut raportit ja kalvot
» Sammanfattning

» Aluekalvot ym. kalvot PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)