Sök

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Pk-yritysbarometri 1/2021

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2021 Pk-yritysbarometri perustuu 5 553 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta.

Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

 

Helsingissä 17.2.2021

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Pauli Heikkilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj

Ilona Lundström
osastopäällikkö
Työ- ja elinkeinoministeriö


TIIVISTELMÄ

Pk-yritykset lähtevät kuluvaan vuoteen hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa pandemian edelleen jatkuessa. Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat luottavaiset ja osittain normalisoituneet vaikean viime vuoden jälkeen.

Suhdannenäkymien saldoluku nousi syksystä 14 yksiköllä arvoon kolme. Viime helmikuun Pk-yritysbarometriin verrattuna laskua on kuusi yksikköä. Pk-yrityksistä 26 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 23 prosenttia arvioi niiden heikkenevän.

Liikevaihto kääntyy kasvuun, mutta epävarmuus estää investoinnit

Odotukset liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia: ne ovat nousseet samaan aikaan, kun yleiset suhdanneodotukset ovat vahvistuneet. Saldoluku nousi syksyn barometrista 15 yksikköä ja saa arvon 13.

Kannattavuusodotukset ovat liikevaihto-odotusten tapaan kohonneet lievästi: ne ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuoden 2015 alussa, jolloin Suomen talouskasvu laahasi jäljessä kilpailijamaiden kasvusta. Epävarmuus tulevasta on yhä suurta, vaikka saldoluku nousi syksystä yhdeksän yksikköä ja saa nyt arvon nolla. 

Vakavaraisuuden kasvua odottaa hieman aikaisempaa useampi pk-yritys. Poikkeuksellisen viime vuoden jälkeen odotukset vakavaraisuuden kehityksestä ovat lievästi kohonneet. Saldoluku nousi kohtuullisesti ja saa arvon kahdeksan. Nousua edellisestä barometristä on kuusi yksikköä.

Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät. Investointien arvon muutosodotusten saldoluku päätyi lukemaan miinus 13. Saldoluvun arvo ei muuttunut viime syksystä. Heikko tulos kertoo poikkeuksellisen suuresta epävarmuudesta talouskasvun ja toimintaympäristön tulevan kehityksen suhteen.

Pk-yritykset pyrkivät pitämään kiinni osaavasta työvoimasta

Vaikka pandemia runtelee ja tulevaisuuden näkymät ovat edelleen hyvin epäselvät, odotukset henkilökunnan määrän kehityksestä ovat kääntyneet lievästi positiivisiksi.

Suuri epävarmuus tulevasta näkyy kuitenkin tuloksessa: odotusten saldoluku on vain lievästi positiivinen saaden arvon kolme. Positiivista tilanteessa on se, että edelleenkin suuri enemmistö, eli 70 prosenttia pk-yrityksistä aikoo säilyttää nykyisen henkilöstömääränsä.

Kasvua uusiutumisesta ja kansainvälistymisestä

Negatiivisen shokin takia taloudessa tapahtuu ennalta arvaamattomia muutoksia, jotka vaativat uutta teknologiaa ja uutta tapaa toimia. Murrosvaiheessa syntyy usein uusia voittajia. Teknologisen kehityksen ja digitalisaation murrosvaiheeseen mukaan pääsy mahdollistaa menestymisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa.

Kansainvälisyys on usealle pk-yritykselle keino kasvaa ja vahvistaa osaamistaan. Monella toimialalla Suomen kotimarkkinat ovat suhteellisen rajalliset, joten kasvua on haettava ulkomailta. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan yleisimmin laskua vastaan ilman luottovakuutusta. Näin oli tehnyt 57 prosenttia pk-yrityksistä. Määrä on lähtenyt kasvamaan, mitä voidaan pitää huolestuttavana kehityssuuntana.

Yritysten pikaluottojen korkokatto jakaa mielipiteitä

Pankkitoiminnan sääntely ja pandemian seurauksena tapahtunut yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käytössä. Suhteessa syksyn barometriin ulkoisen rahoituksen käyttö on hieman vähentynyt. Rahoituksen yleinen saatavuus näyttäisi kuitenkin säilyneen kohtuullisella tasolla. Pandemian aikana Business Finlandin ja ELY-keskusten rooli pk-yritysten rahoittajana vahvistui.

Rahoituksen hakuaikomusten taustalla näkyy poikkeuksellisen tilanteen jatkuminen, suuri epävarmuus ja siitä seuraava investointiaktiviteetin vaimeus. Pk-yritykset aikovatkin hakea rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana saman verran, kuin syksyllä 2020. Pikaluottoyritysten yrityslainoissa korkotasoa ei ole samalla tavalla rajoitettu kuin kuluttajille annettavassa rahoituksessa. Pk-yrityksistä lähes puolet oli valmiit sääntelyyn, vaikka se käytännössä tarkoittaisi lainojen poistumista markkinoilta. Samaan aikaan yli kymmenen prosenttia yrityksistä vastusti sääntelyä. Erityisesti voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ovat sääntelyä vastaan.

Vaikeasta viime vuodesta huolimatta pk-yritysten maksuvaikeuksien määrän kasvu tasaantui ja kääntyi loppuvuonna laskuun. Tässä barometrissa 15 prosenttia yrityksistä raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana.

Suhdannetilanne vaatii sopeutustoimia samaan aikaan kun työvoimasta on pulaa

Vaikea taloustilanne heijastuu yritysten sopeuttamistarpeeseen. Nyt neljännes yrityksistä suunnittelee sopeuttamistoimia. Tarve on kasvanut vuoden takaisesta noin kymmenen prosenttiyksikköä. Sopeuttamistarve on lisääntynyt eniten voimakkaasti kasvuhakuisilla ja toisaalta toimintaansa lopettavilla yrityksillä.

Pandemian aikanakin työvoiman saatavuus on yhä yksi keskeisimmistä syistä siihen, miksi yritykset eivät palkkaa lisätyövoimaa. Rakentamisessa ja teollisuudessa työvoiman saatavuus koetaan toimialoittain katsottuna haasteellisimmaksi. Mitä kasvuhakuisempi yritys on, sitä enemmän työvoiman saatavuus koetaan kasvun esteeksi.

Moni pk-yritys tekee yhteistyötä oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa

Lähes 40 prosenttia kaikista pk-yrityksistä tekee yhteistyötä oppilaitosten tai tutkimuslaitosten tai molempien kanssa. Ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut korostuvat pk-yritysten yhteistyötahoina.

Yhteistyön tuloksena tietopohja ja osaaminen ovat vahvistuneet ja on saatu parempi näkemys tulevaisuuden kehitystrendeistä ja markkinoista. Lisäksi on otettu käyttöön uusia teknologioita, menetelmiä ja laitteita.

Pk-yritysten yhteistyöintensiteetti korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on samalla tasolla kuin kaksi vuotta sitten, jolloin asiaa viimeksi pk-barometrissä kysyttiin.

Pk-yritykset valmistautuvat pandemian jälkeiseen aikaan

Koronan aiheuttama kriisi muuttaa toimintaympäristöä pysyvästi. Se haastaa perinteiset tavat saavuttaa asiakkaita. Muutos jää osittain pysyväksi. Pärjätäkseen uudessa tilanteessa pk-yritysten tulee mukauttaa toimintaansa tapahtuneisiin muutoksiin.

Pk-yritykset ovat havainneet koronakriisistä johtuvat toimintaympäristön muutokset, ja yli puolet on valmistautunut tulevaan erilaisin toimin. Yrityksistä 37 prosenttia on kehittänyt uusia tuotteita ja palveluita. Toimintatapojaan on muokannut lähes kolmannes yrityksistä. Myös digitalisoituminen on ottanut suuren loikan eteenpäin.

Omistajanvaihdokset luovat jatkuvuutta

Liiketoiminnan siirtäminen yrityskaupalla, sukupolvenvaihdoksella tai yrityksen muulla omistajan vaihdoksella luo yritystoiminnalle mahdollisuuden jatkua. Kahden seuraavan vuoden aikana omistajanvaihdos on suunnitelmien mukaan edessä 12 prosentilla yrityksistä.

Pk-yrityksistä 11 prosenttia on kiinnostunut ostamaan yrityksen tai liiketoiminnan seuraavan kahden vuoden aikana.

 

Lue tiedote/Läs nyhetsinfo

»  Pk-yritysbarometri kertoo koronakeväästä: Valoa näkyvissä, mutta tilanne edelleen vaikea
»  SMF-företagsbarometern berättar om coronavåren: Det syns lite ljus i tunneln men situationen är fortfarande svår

» Pk-yritysbarometri kevät 2021 -raportti

» Valtakunnallinen kalvosarja (pdf)
» Valtakunnalliset kalvot jpg-kuvina (pakattu zip)

» Pk-yritysbarometri kevät 2021 Suomen Yrittäjät/pääekonomisti Mika Kuismanen (pdf)
» Pk-yritysbarometri kevät 2021 TEM/elinkeinoministeri Mika Lintilä (pdf)
» Pk-yritysbarometri kevät 2021 FINNVERA/liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä (pdf)

 » Alueraportit ja alueelliset kalvot   
» Seutukuntien kalvosarjat  
» Muut raportit ja kalvot
» Sammanfattning

» Aluekalvot ym. kalvot PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)