Sök

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Johtaminen

Markku Kanerva kertoo onnistuneen joukkueen rakentamisesta: "Mädät omenat kannattaa blokata pois"

Markku "Rive" Kanerva pitää konfliktitilanteita merkittävinä oppimismahdollisuuksina. Hän avasi valmentavan johtamisen teesejään Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä.

Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Jyväskylässä tänään perjantaina puhunut Markku Kanerva on parhaillaan uuden haasteen edessä. Onnistuneen EM-kisaprojektin jälkeen Suomen maajoukkue taistelee voitoista jalkapallon MM-kisojen karsintapeleissä.

Uransa aikana Kanerva on joutunut lukuisien kovien paikkojen eteen kentän laidalla ja kentän ulkopuolella. Mikä on ollut tähän astisen uran suurin opetus tai oivallus?

– Jos yksi pitäisi valita, se olisi oikeanlaisen positiivisen ja kehitystä ylläpitävän ympäristön luominen. Ympäristön, jossa kunnioitetaan erilaisia yksilöitä ja hyödynnetään heidän vahvuuksiaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Jos se sakkaa, on vaikea saada viestejä perille ja vuorovaikutusta toimimaan.

Tärkeässä roolissa on ollut Huuhkajien pelaajien tunteminen paitsi ammattilaisina, myös ihmisinä.

– On tärkeää, että tuntee myös persoonan ja mitkä asiat kyseistä ihmistä motivoivat. Välillä täytyy mennä elämän sisään, koska perhe-elämäkin vaikuttaa oleellisesti pelaajan henkiseen tilaan ja kykyyn ottaa vastaan uusia asioita. Valmentajan on hyvä tietää, jos pelaajalla on ollut ikäviä vastoinkäymisiä. Näitäkin tapauksia on ollut matkan varrella. Esimerkiksi läheisen menehtyminen on tällainen.

Kaiken takana on luottamus

Valmentaminen edellyttää Kanervan mukaan aktiivista vuorovaikutusta. Pelien jälkeen pelaajille järjestetään palautekeskustelu, jossa käydään läpi pelin anti.

– Tapahtumamme jälkeen analysoin pelaamamme ottelut ja koostan niistä pelaaja- ja joukkuekohtaiset palauteklipit. Näitä käytetään seuraavassa tapahtumassamme henkilökohtaisissa palautekeskusteluissamme ja joukkueen taktisissa palavereissa. Koska itse en ehdi käydä jokaisen pelaajan kanssa palautekeskusteluja läpi tapahtumamme aikana, jaan vastuuta myös apuvalmentajilleni pelaajakohtaisten palautteiden läpikäynnissä.

Yhdessä tällaisessa keskustelussa on yleensä 5-6 pelaajaa yhtä valmentajaa tai apuvalmentajaa kohden.

Tapaamiset ja keskustelut ovat oleellisessa roolissa myös luottamuksen rakentamisessa.

– Luottamus on äärimmäisen oleellinen hyvälle vuorovaikutukselle. Luottamus syntyy yhteisten toimintatapojen noudattamisesta. Pelaajilla on tietyt roolit ja he toimivat niiden mukaan.

Parikymmentä vuotta päätoimisena valmentajan työskennellyttä Kanervaa on kiitelty muun muassa siitä, että hän löytää jokaisen pelaajan parhaat ominaisuudet ja pystyy hyödyntämään niitä oikeissa tilanteissa. Työ tehdään yhdessä pelaajan kanssa ja myös näin rakennetaan luottamusta.

– Mietimme yhdessä pelitapoja ja sitä, miten kunkin pelaajan roolissa voi tuoda parhaiten omia ominaisuuksiaan esille, jotta auttaa koko joukkueen pelaamista. Kun pystyn luottamaan siihen, että kaverit hoitavat hommansa, se on hienoa. Jos en toimisi yhteisten periaatteiden mukaan, se voi puolestaan nakertaa luottamusta minua kohtaan.

Opettajan uran opit käytössä

Kanerva on työskennellyt ennen valmennusuraansa opettajana. Hän aloitti opettajan työnsä sijaisena. Hyvin edennyt pesti johti opettajakoulutuslaitokseen ja alan töihin. Nämä opit ovat käytössä edelleen.

– Tiedän tavat, miten motivoidaan ja rohkaistaan ja millainen palaute tehokkainta kullekin pelaajalle. Ryhmädynamiikan kehittäminen, palautteen antaminen ja ilmapiirin luominen ovat tärkeitä molemmissa ammateissa. Kun oppii tuntemaan pelaajan niin tietää, mikä hänet sytyttää ja miten pelaajan saa vastaanottamaan palautetta parhaiten.

Valmentavassa johtamisessa hän korostaa ilmapiirin luomista. Siinä keskiössä on palautteen antaminen. Kanerva mainitsee niin sanotut fiilispelaajat, jotka syttyvät esimerkiksi pelitallenteista, joissa pelaaja laittaa itseään likoon ja taistelee joukkueensa puolesta.

– Tällaisille pelaajille korostan tunnepuoleen keskittyvää palautetta ja hänen hyvää esimerkkiään joukkueelle. Silloin saan pelaajan innostumaan ja vastaanottavammaksi. Sen jälkeen voidaan mennä teknisiin suorituksiin, kun kanavat on ensin saatu auki.

Toisen ryhmän muodostavat pelaajat, jotka innostuvat datasta ja tilastoista.

– Heille on merkityksellistä, kuinka paljon pelissä oli esimerkiksi voitettuja kaksinkamppailuja ja mikä pelaajan syöttöprosentti oli. Tällaisille pelaajille on turha korostaa fiilistä.

Henkisen valmennuksen rooli kasvaa

Vuorovaikutustilanteet ovat oleellisia joukkueen avoimen ja rehellisen toimintakulttuurin luomisessa.

– Vuorovaikutustilanteeseen pitää olla valmis. Pelaajien on saata tuoda omia tunteitaan ja ajatuksiaan esille. Helposti tällaiset tilanteet menevät valmentajan yksisuuntaiseksi monologiksi, jolloin dialogi katoaa.

Henkinen valmennus on yhä tärkeämpi osa huippu-urheilua. Kanerva nostaa sen tärkeään rooliin jokaisessa joukkueen yhteisessä kohtaamisessa.

– Pelaajat aistivat, millä tavalla valmentaja esittää asiat. Olemme keskustelleet pelaajien kanssa, onko meillä tarvetta henkisen puolen valmentajalle. Joillakin maajoukkueilla sellainen on. Itse olen saanut henkisestä valmennuksesta sparrausta tavoitteiden asettamiseen ja ryhmädynamiikan kehittämiseen. Psykologinen puoli on läsnä kaikessa toiminnassani. Viime kädessä korvien väli ratkaisee. Jos ajatellaan Huuhkajien tarinaa, itseluottamuksen lisääminen on ollut tärkeässä roolissa.

Kanerva nostaa hyvän tiimihengen rakentamisen yhdeksi Huuhkajien menestyksen avaimista. Vastuu siitä on kaikilla joukkueen jäsenillä.

– Oleellista on, miten kohtaamme toinen toisemme ja millaista vuorovaikutus keskenämme on. Tarkoituksena on pyrkiä tuomaan positiivisuutta esiin.

– Tietyissä rooleissa vaaditaan myös itsekkyyttä. Se sallitaan, mutta sellainen ei saa rajoittaa joukkuehenkeä. Jos huomaan, että jonkin pelaajan käyttäytyminen tai toiminta kentällä tai joukkueen sisällä on liian hajottavaa, silloin pitää miettiä, kuinka tärkeä kyseinen pelaaja on joukkueelle. Mädät omenat kannattaa blokata pois, vaikka kyseessä olisi kuinka taitava yksilö.

”Konflikti voi olla askel kehittymiselle”

Konfliktit käsitellään jalkapallojoukkueessa pitkälti samalla tavalla kuin työelämässä. Kanerva painottaa virheistä oppimisen merkitystä.

– Välillä on hyvä ryhmädynamiikan kehittymisen kannalta, että tulee konflikteja. Se voi olla askel kehittymiselle. Sosiaalinen ympäristö alkaa elää, heilutetaan vähän venettä. Jos näen, että joukkueessa kytee konflikti, sitä ei saa jättää hautomaan vaan siihen pitää puuttua nopeasti. Jos asia lakaistaan maton alle, voi olla että tilanne kärjistyy ja ratkaisun löytäminen on todella hankalaa.

Konfliktin syynä voi olla esimerkiksi se, että pelaajien keskinäiset välit ovat huonot. Se voi olla peräisin esimerkiksi taustasta kilpailevista joukkueista.

– Tykkään haasteista ja siitä, miten saan kaverit toimimaan yhdessä. Konfliktit voivat tulla toki sitäkin kautta, että menestystä ei vain tule. Jalkapallossa on normaalia, että välillä usko alkaa hiipua. Se voi olla riski myös valmentajalle, koska pelaajat saattavat viestiä ylätasolle, että valmentaja on vaihdettava. Jos valmentaja menettää pukukopin ja pelaajat, hän on heikoilla.

Voitot ja häviöt kuuluvat kaikkeen urheiluun. Häviämiseen täytyy osata suhtautua oikealla tavalla.

– Pitää aistia joukkueen henkinen tila, mitä on fiksua ottaa esille ja millä tavalla. Välillä pelin aikana joukkuetta pitää herätellä hieman äänekkäämmin. Toisaalta joskus on hyvä rauhoittaa joukkuetta. Kokemus on antanut työkaluja tilanteen lukemiseen ja psykologisen silmän käyttämiseen yksilö- ja joukkuetasolla.

– Koen tappiot erinomaisina oppimistilanteita. Olisi tyhmää olla ottamatta opiksi virheistä. Ne tarjoavat mahdollisuuden uuden oppimiselle. Jotkut valmentajat eivät halua puhua huonosta pelistä. Itse en ajattele näin. Analysoimalla huonot pelit saa nuotteja siihen, mihin suuntaan peliä pitää kehittää.

Vastapaino työlle

Kiireisen arjen ulkopuolella Kanerva huolehtii jaksamisestaan liikunnalla. Suosikkilajeja ovat golf ja padel. Viime aikoina vaivannut polvi on haitannut lenkkeilyä, mutta ulkoilu kuuluu kiinteästi vapaa-aikaan.

– Omasta jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää. Sen laiminlyönti alkaa näkyä toiminnassa ja pelaajatkin aistivat sen. Pyrin lukemaan, mutta viime aikoina se on jäänyt kiireiden takia vähemmälle. Suosin johtamista käsitteleviä teoksia ja elämäkertoja.

– Perhe on luonnollisesti tärkeä. Välillä pitää muistuttaa itseään, että annan heille tarpeeksi aikaa. Välillä täytyy pysähtyä ja miettiä, mistä asioista nautin ja mitkä asiat tuovat mielihyvää.

Kalenteri on tärkeä työväline. Kun joukkue kohtaa, valmentaja pyrkii olemaan terävimmillään.

– Valmentaja on esimerkki alaisille. Minun on oltava hyvässä iskussa.

Markku Kanervan haastattelu tehtiin ennen yrittäjäpäivien esiintymistä.

Kuva: Tero Takalo-Eskola

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi