Hem > Suomen Yrittajat > Yrittajien Edunvalvonta > Sosiaaliturva

Sök

Yrittäjän sosiaaliturvan muutostarpeita

Yrittäjällä on nykyään oikeus lähes kaikkiin samoihin sosiaalietuuksiin (esimerkiksi sairaspäivärahat, työttömyysturvaetuudet, vanhempainpäivärahat jne.) kuin palkansaajallakin.

Sosiaaliturva-asemassa on kuitenkin edelleen eroja. Eräät niistä ovat sellaisia, joita ei voida poistaa yrittäjyyden luonteen vuoksi. Moniin epäkohtiin on kuitenkin perusteltua puuttua.

Yrittäjän sosiaaliturvastaan maksamien maksujen ja niillä saatavien etuuksien vastaavuus ei ole kaikilta osin kohdallaan. Alimmilla vakuutustasoilla yrittäjä ei saavuta minkäänlaista ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, vaan etuudet jäävät perusturvaetuuksien tasolle. Perusturvaetuudet rahoitetaan verovaroin. Osin sosiaaliturvan rahoitus on kytketty ansiotyön tekemiseen, niin että maksuvastuu palkansaajana tehdyssä työssä on pääasiassa työnantajalla ja pienemmässä määrin työntekijällä.

Yrittäjällä ansiosidonnaisen sosiaaliturvan rahoitus toteutuu pienin poikkeuksin niin, että yrittäjä vastaa itse maksuista kokonaisuudessaan. Maksurasitus voi olla erityisesti aloittavalle yksin- ja pienyrittäjälle usein kohtuuton, jos toiminnasta ei ole heti tuloa.

Yleisesti sosiaaliturvalainsäädännössä tulisi pyrkiä yhteen yhtenäiseen yrittäjä -käsitteeseen. Tämä helpottaisi kansalaisia tiedostamaan oma asemansa ja varautumaan itselleen parhaalla tavalla erilaisiin elämäntilanteisiin. Perusteltua olisi yhtenäistää yrittäjä-käsite yleisesti tunnetuimman rajauksen eli YEL-vakuuttamisvelvollisen henkilön pohjalta.

Ohessa listattuna tärkeimmät yrittäjän sosiaaliturvan muutostarpeet. Suomen Yrittäjät pyrkii korjaamaan näitä epäkohtia.


 
Eläkevakuutus

Yrittäjä rahoittaa lakisääteisen, pakollisen sosiaaliturvansa pääsääntöisesti itse. Alimmilla YEL-vakuutustasoilla yrittäjä ei kuitenkaan saavuta minkäänlaista ansiosidonnaista sosiaaliturvaa vaan etuudet jäävät perusturvaetuuksien tasolle. Yli 40 prosentilla yrittäjistä YEL-vakuutuksen vuosityötulo on alle 13 000 euroa. Alle 12 000 euron työtulolla jäävät kaikki sosiaalietuudet käytännössä parhaimmillaankin perusturvan tasolle.
 

Suomen Yrittäjien korjausehdotus:
Yrittäjän tulee saada maksamilleen vakuutusmaksuille vastinetta. Yrittäjän pakollisen sosiaalivakuuttamisen alaraja eli pakollisen eläkevakuutuksen alaraja tulee korottaa tasolle, jolla yrittäjä ei maksa vakuutusmaksuja turhaan.

 

Sairausvakuutus

 

Yrittäjällekin mahdollisuus pitää perhevapaata

Yrittäjien on itse vaikea hyödyntää järjestelmää omissa perhevapaissaan. Nykyjärjestelmää on niin jäykkä, että vain 54 prosenttia yrittäjistä on pystynyt pitämään lapsensa syntymän yhteydessä perhevapaata. Perhevapaat ovat kestoltaan lyhyitä. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien loppuvuonna 2016 tekemästä kyselystä.


Suomen Yrittäjien korjausehdotus:

Tarvitaan nykyistä joustavampi mahdollisuus yhdistää yrittäjyys ja lapsen hoitaminen vanhempainpäivärahalla.

 

 

Työttömyysturva

Myyntivoiton jaksotuksesta luovuttava

Yrittäjyyden päättyessä selvitetään työttömyysturvassa yritystoiminnan taloudellinen tilanne. Jos yrityksestä jää ns. myyntivoittoa, se jaksotetaan, eli jäsenen pitää elää jaksotusaika myyntivoitolla. Myyntivoiton jaksotus asettaa yrittäjät keskenään eriarvoiseen asemaan. Työttömyysturvalain mukaan jaksotettavaa myyntivoittoa voi syntyä paitsi yrityksen myynnistä myös myymättä jääneestä ja omaan käyttöön otetusta yritysomaisuudesta. Koska myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän ansiopäivärahan perusteena olevan työtulon perusteella, samansuuruinen myyntivoitto aiheuttaa eripituisen jaksotuksen riippuen siitä kuinka suuri yrittäjän ansiopäivärahan perusteena oleva työtulo on. Heikoimmassa asemassa ovat yrittäjät, joiden myyntivoitto on syntynyt esim. omaan käyttöön otetusta yritysomaisuudesta ja ansiopäivärahan perusteena oleva työtulo on pieni. Näissä tapauksissa jo suhteellisen pieni myyntivoitto aiheuttaa suhteettoman pitkän jaksotuksen. Lisäksi yrityksen omaisuus saattaa koostua esineistä ja kiinteistöistä, joilla ei ole minkäänlaista jälleenmyyntiarvoa tai markkinoita. Tällöin yrittäjä joutuu turvautumaan viimesijaiseen toimeentuloturvaan ja voi omistuksiensa vuoksi jäädä jopa sitä vaille.
 

Suomen Yrittäjien korjausehdotus:
Myyntivoiton jaksotuksesta työttömyysturvassa tulisi luopua, koska se asettaa kaikkein pienituloisimmat yrittäjät epätasa-arvoiseen asemaan muihin yrittäjiin nähden ja aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita yrittäjille, jotka eivät löydä yritysomaisuudelleen ostajaa. Mikäli jaksotuksesta ei luovuta kokonaan, pitäisi lyhentää maksimijaksotusaikaa nykyisestä 24 kuukaudesta merkittävästi.

 

Myyntivoiton jaksotuksen perusteena oleva työtulo

Työttömyysturvalain mukaan yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän työtulon perusteella. Perusturvassa työtulona pidetään henkilön yritystoimintaa koskevan eläkevakuutuksen perusteena olevaa työtuloa (YEL-, MyEL-, TyEL-työtuloa). Ansioturvassa työtulona sitä vastoin pidetään sitä työtuloa, jonka perusteella yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyskassassa, eli kassavakuutustasoa. Kassan vakuutustaso voi olla pienempi kuin YEL-vakuutustaso. Tästä seuraa se, että samalla YEL-vakuutustasolla olevilla yrittäjillä voi yrittäjäkassan jäsenelle tulla pidempi myyntivoiton jaksotusaika.
 

Suomen Yrittäjien korjausehdotus:
Mikäli myyntivoiton jaksotus säilytetään, tulee myyntivoiton jaksotuksen perusteena oleva työtulo myös ansiopäivärahassa olla YEL-/MyEL-/TyEL-vakuutuksen perusteena oleva työtulo kuten peruspäivärahassa, eikä henkilön kassavakuutustaso kuten tilanne on tällä hetkellä.

 

Yrittäjien työssäoloehto yhdenvertaiseksi palkansaajan kanssa

Palkansaajilla palkallinen sairausaika luetaan työssäoloehtoon. Yrittäjille sairausaikaa ei lueta työssäoloehtoon, vaikka hän on maksanut kaikki vakuutusmaksut sairausajalta.
 

Suomen Yrittäjien korjausehdotus:
Yrittäjien työssäoloehtoon tulee lukea kalenterikuukausi, jonka aikana henkilö on saanut työkyvyttömyysetuutta enintään puolet ajasta ja eläkemaksu on maksettu ko. ajalta.

 

Opintotuki

Opintotuen tarveharkinnassa ei oteta huomioon opintojen aloittamisvuonna ennen opintojen aloittamiskuukautta tai opintojen päättymisvuonna tutkinnon suorittamiskuukauden tai opintotukeen oikeuttavien opintojen päättymisen jälkeen saatuja tuloja siltä osin kuin opiskelijalle vapaa tulo ylittyisi niiden perusteella. Opiskelijan on esitettävä tulojen saantiajankohdasta selvitys. Vakiintuneen käytännön mukaan kuitenkin elinkeinotoiminnasta saadut tulot jaetaan tasan kalenterivuoden kahdelletoista kuukaudelle, vaikka yrittäjä esittäisi selvitystä (esim. tilitoimiston lausunto) siitä, että tulot on hankittu/saatu ennen opintojen alkamista/opintojen päättymisen jälkeen.
 

Suomen Yrittäjien korjausehdotus:
Yrittäjäopiskelijan osoittaessa elinkeinotoiminnan tulojensa saantiajankohdaksi opintojen ulkopuolisen ajankohdan, ei ko. tuloja tulee ottaa huomioon opintotuen tarveharkinnassa.

 

Viimesijainen toimeentulo

Todelliset tulot asumistuen perusteeksi

Asumistuki on Kelan maksama etuus pienituloisille ruokakunnille asumismenojen vähentämiseksi. Asumistuki on luonteeltaan viimesijainen toimeentulotuen muoto, jonka määrään vaikuttavat pääsääntöisesti kaikkien ruokakuntaan kuuluvien säännölliset kuukausitulot. Yrittäjän asumistuki määräytyy kuitenkin YEL- tai MYEL-työtulon perusteella. Koska kyse on viimesijaisesta toimeentulotuesta, tulee asumistuen arvioinnissa huomioida yrittäjän todelliset tulot, ei YEL-työtuloa.
 

Suomen Yrittäjien korjausehdotus:
Asumistuen myöntämisen perusteeksi on otettava yrittäjän todelliset kuukausitulot

 

Verotus

Yksityisen elinkeinonharjoittajan eli niin kutsutun toiminimiyrittäjän asema poikkeaa yhtiömuotoisten yritysten omistajayrittäjistä siinä, että yksityinen elinkeinonharjoittaja ei voi vähentää sairaan lapsen hoitajan palkkaa yrityksen verotuksessa. Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei myöskään voi järjestää itselleen liikunta- ja kulttuuriseteliä verovapaana etuutena, vaikka sama mahdollisuus on muilla yrittäjillä ja työntekijöillä.
 

Suomen Yrittäjien korjausehdotus:
Yksityiselle elinkeinonharjoittajalle on annettava oikeus vähentää sairaan lapsen hoitajan palkka yrityksen verotuksessa sekä mahdollisuus järjestää itselleen liikunta- ja kulttuuriseteli verovapaana etuutena.