Etusivu > Talousvaikutukset

Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrityksen ja kuluttajan väliset sopimukset

Sitovatko varausmaksut, kun kuluttaja peruuttaa tilauksen/palvelun koronaviruksen vuoksi? Onko yrittäjällä mahdollisuus saada vahingonkorvausta kuluttajalta, joka peruuttaa tilauksen tai palvelun?

Tilanteeseen sovelletaan kuluttajansuojalakia ja sen mukaisia periaatteita. Jos kuluttaja peruuttaa tilauksen, myyjällä ei ole oikeutta pysyä sopimuksessa ja vaatia kauppahinnan maksamista.

Myyjällä on kuitenkin oikeus vahingonkorvaukseen. Tavaran kaupassa vahingonkorvauksesta on säännös kuluttajansuojalain 5 luvun 28 §:ssä. Säännöksestä ilmenevää periaatetta voidaan soveltaa myös muissa kuin tavaraa koskevissa kuluttajasopimuksissa. Säännöksen mukaan kuluttajan peruutettua tilauksen myyjällä on oikeus korvaukseen niistä erityisistä kustannuksista, joita hänelle on aiheutunut sopimuksen tekemisestä ja täyttämisestä ja jotka todennäköisesti jäävät hyödyttömiksi sekä kaupan purkamisen tai peruutuksen vuoksi aiheutuvista erityisistä kustannuksista.

Muusta vahingosta myyjällä on oikeus saada korvaus, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tavaran hinta, sopimuksen purkamisen tai peruutuksen ajankohta, sopimuksen täyttämiseksi suoritetut toimenpiteet sekä muut seikat.

Sopimus, jonka mukaan myyjä pidättää itselleen oikeuden ennalta määrättyyn korvaukseen peruutuksen tai purun vuoksi, on pätevä, jos sopimuksen mukainen korvaus on kohtuullinen.

Myyjällä ei kuitenkaan ole oikeutta saada vahingonkorvausta eikä pitää saamaansa varausmaksua, jos tilauksen peruuttaminen johtuu lain säännöksestä, yleisen liikenteen tai maksuliikenteen keskeytyksestä taikka muusta samankaltaisesta esteestä, jota ostaja ei kohtuudella voi välttää eikä voittaa. Pelkästään koronavirusepidemiaa ei voida pitää tällaisena esteenä, vaan tilauksen peruuttamisen ja esteen välillä on oltava selvä syy-yhteys. Näin voi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa kuluttaja peruuttaa parturikäynnin siksi, että on sairastunut koronavirukseen.

Lisätietoa kuluttajaoikeudellista asioista koronaviruksen näkökulmasta Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilla

Voiko yrittäjä peruuttaa kuluttajan kanssa tekemänsä sopimuksen?

Lähtökohta on, että sopimukset sitovat. Näin ollen yrittäjä ei voi ilman hyväksyttävää syytä peruuttaa kuluttajan kanssa tekemäänsä sopimusta. Jos peruutus ja/tai palvelutarjonnan rajoitus johtuu koronavirusepidemian kaltaisesta ylivoimaisesta esteestä, kuluttajalla ei ole yleensä oikeutta saada vahingonkorvausta ylimääräisistä tai hyödyttömäksi käyneistä kuluista, joita tilanteesta saattaa aiheutua.

Esimerkiksi jos yrittäjä on sairastunut eikä kukaan muu voi toteuttaa sopimusta (esimerkiksi, jos kyseessä on yksinyrittäjä), yrittäjä voi vedota ylivoimaiseen esteeseen, jolloin hän vapautuu suoritusvelvollisuudesta esteen ajan. Pääsääntö tällaisessa tilanteessa kuitenkin on, että yleensä kuluttajalle tulee palauttaa hänen palvelusta maksamansa hinta.

On tärkeää on, että sopijaosapuolet informoivat toisiaan näissä tilanteissa.

Lisätietoa kuluttajaoikeudellista asioista koronaviruksen näkökulmasta on Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivulla.

Tartuntojen leviämisen ehkäisemiseen tähtäävät toimet

Voinko kerätä asiakkaiden yhteystiedot mahdollisen tartunnanjäljityksen helpottamiseksi?

Joillakin alueilla on annettu ohjeistuksia, jonka mukaan yrittäjän tulisi kerätä asiakkaidensa yhteystiedot mahdollista tartunnanjäljitystä varten. Lain tasoista velvoitetta yhteistietojen keräämiseen ei ole, vaan kyseessä on suositus, ja yhteystietojen antaminen perustuu   vapaaehtoisuuteen.

Mikäli yhteystietoja ryhdytään annettujen ohjeistuksien mukaisesti keräämään, tulee ottaa huomioon, että kyse on henkilötietojen käsittelystä, jossa on noudatettava tietosuojalainsäädäntöä. Henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön. Henkilötietoja ovat esimerkiksi nimi ja puhelinnumero.

Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta löydät lisätietoa siitä, mitä on otettava huomioon henkilötietojen käsittelyssä: https://tietosuoja.fi/organisaatiot

Tartuntojen leviämisen ehkäisemiseen tähtäävät toimet

Voinko kerätä asiakkaiden yhteystiedot mahdollisen tartunnanjäljityksen helpottamiseksi?

Joillakin alueilla on annettu ohjeistuksia, jonka mukaan yrittäjän tulisi kerätä asiakkaidensa yhteystiedot mahdollista tartunnanjäljitystä varten. Lain tasoista velvoitetta yhteistietojen keräämiseen ei ole, vaan kyseessä on suositus, ja yhteystietojen antaminen perustuu   vapaaehtoisuuteen.

Mikäli yhteystietoja ryhdytään annettujen ohjeistuksien mukaisesti keräämään, tulee ottaa huomioon, että kyse on henkilötietojen käsittelystä, jossa on noudatettava tietosuojalainsäädäntöä. Henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön. Henkilötietoja ovat esimerkiksi nimi ja puhelinnumero.

Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta löydät lisätietoa siitä, mitä on otettava huomioon henkilötietojen käsittelyssä.

Tartuntatautilain asiakas- ja toimitilojen käyttöä koskevat rajoitussäännökset

Tartuntatautilain väliaikaisten pykälien mukaan viranomainen voi asettaa alueellisia rajoituksia elinkeino- ja harrastustoimintaan silloin, kun se on välttämätöntä epidemian leviämisen estämiseksi. Tartuntatautilain väliaikaiset pykälät ovat voimassa 31.12.2021 asti. Tartuntatautilain mukaiset rajoitukset on porrastettu siten, että velvoitteita ja rajoituksia voidaan tiukentaa, jos aiemmat toimet eivät ole riittäviä. 

Elinkeinoharjoittajien toimintaan vaikuttavat erityisesti seuraavat tartuntatautilain pykälät: 

58 c §:n mukaan toimijoiden on otettava huomioon laissa säädetyt hygieniavaatimukset kaikissa yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa sisätiloissa sekä tietyissä rajatuissa ulkotiloissa. Asiakkailla tai osallistujilla pitää olla mahdollisuus käsien puhdistamiseen ja siivouksesta on huolehdittava tehostetusti. Lisäksi asiakkaille ja osallistujille tulee antaa toimintaohjeet siitä, miten tartuntojen leviämistä estetään.

58 d §:n mukaan aluehallintovirastot ja kunnat tehdä voivat tehdä päätöksen omilla alueillaan siitä, että laissa määriteltyjen toimijoiden on huolehdittava toiminnan järjestämisestä siten, ettei lähikontakteja synny. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkailla ja osallistujilla täytyy olla mahdollisuus välttää fyysinen kontakti toisiinsa sekä säilyttää vähintään kahden metrin etäisyys toisiinsa, jos he ovat tilassa yli 15 minuutin ajan. Keinot asiakkaiden lähikontaktien estämiseksi elinkeinonharjoittaja voi valita itse. Toimet voivat liittyä erilaisiin tilajärjestelyihin, aikataulujen porrastamiseen tai vaihtoehtoisesti myös asiakasmäärien rajoittamiseen. 

Tartuntatautilain pykälää 58 d muutettiin samalla, kun väliaikaisten pykälien voimassa oloa jatkettiin. Pykälän lähikontaktin määritelmää muutettiin siten, että se koskee jatkossa vain sisätiloja. Muutos on voimassa 1.6.2021 alkaen.

Kun 58 d §:n mukainen päätös on tehty, asiakkaille tarkoitettujen tilojen hallinnasta vastaavan ja niitä toiminnassaan käyttävän toimijan on laadittava kirjallinen suunnitelma siitä, miten se toteuttaa päätöksessä asetetut velvollisuudet. Suunnitelma on pyynnöstä esitettävä kunnalle tai aluehallintovirastolle. Suunnitelma on myös pidettävä tilassa asiakkaiden nähtävillä. Aluehallintovirasto on tehnyt toimijoiden avuksi suunnitelman pohjan, joka löydät täältä: Usein kysyttyä koronaviruksesta - Tietoa - Uutishuone - Aluehallintovirasto

58 g §:n mukaan aluehallintovirastot ja kunnat voivat tehdä päätöksen omilla alueillaan siitä, että laissa määriteltyä toimintaa harjoittavien toimijoiden on suljettava tilansa enintään kahden viikon ajaksi epidemiatilanteen niin vaatiessa. Sulkeminen voi koskea ainoastaan laissa määriteltyjä liikunta-, urheilutoimintaa tai huvi- ja virkistystoimintaan käytettäviä tiloja:

  1. joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan käytettävät sisätilat sekä kuntosalit ja muut vastaavat sisäliikuntatilat
  2. yleiset saunat ja uimahallien, maauimaloiden ja kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat
  3. tanssipaikat ja kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin sekä muuhun vastaavaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat
  4. huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhojen sisätilat
  5. sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat
  6. kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin.

Tartuntatautilain muutokset 58 d ja 58 g §:ään tulivat voimaan 31.3.2021. Muutoksien myötä 58 d §:n sekä 58 g §:n mukaiset päätökset velvoittaa edellä mainittuja urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistyskäytössä olevista tiloista vastaavaa asiakas- tai osallistumismäärästä riippumatta.

Lakimuutos tarkoittaa käytännössä sitä, että suljettavaksi määrättyjä tiloja ei voi pitää auki enää millään henkilömäärällä. Ennen muutosta enintään kymmenen hengen käytössä olevia tiloja on ollut mahdollista pitää avoinna.

Muutokset koskevat myös 58 d §:ää. Muiden tilojen osalta pykälä koskee edelleen yli 10 henkilön sisätiloja ja yli 50 henkilön ulkotiloja, mutta edellä mainituissa urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistyskäytössä olevissa tiloissa velvoitetta on noudatettava asiakasmäärästä riippumatta.

Henkilömäärään ei lasketa henkilökuntaa.

Eri asiakas- ja osallistujapiirille suunnattuihin erillisiin sisätiloihin sovelletaan jokaiseen omaa 10 hengen rajoitustaan. Vaikka sallittu enimmäismäärä on 10 henkilöä, asiakkaiden lähikontaktit on pystyttävä tosiasiallisesti välttämään koko asioinnin ajan. 

AVI:n tekemät päätökset löydät AVI:n sivuilta Yleistiedoksiannot - Aluehallintovirasto (avi.fi). Huomaathan, että myös kunta voi tehdä alueella päätöksen.