Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Tiedote

Lähes kolmannes pk-yrityksistä pelkää suhdanteiden heikkenevän – yritykset tarvitsevat apua työpaikkojen säilyttämiseen

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat heikentyneet selkeästi. Kannattavuus tippuu ja huoli työpaikkojen säilyttämisestä kasvaa.

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat heikentyneet selkeästi. Kannattavuus tippuu ja huoli työpaikkojen säilyttämisestä kasvaa. 

Lähes joka kolmas pk-yritys arvioi suhdanteiden heikkenevän kuluvan vuoden aikana. Vain viidennes uskoo niiden paranevan. Olematon talouskasvu ja finanssipolitiikan kiristäminen pääosin veronkorotuksin laskivat suhdanneodotuksia kuvaavan saldoluvun arvoon -7. Tämä on ensimmäinen kerta vuoden 2009 jälkeen, kun saldoluku on negatiivinen. Laskua syksystä on peräti 15 yksikköä.

Tiedot käyvät ilmi 10. helmikuuta julkistetusta Pk-yritysbarometrista, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Se perustuu yli 4 400 pk-yrityksen vastauksiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa.

– Odotusten heikkeneminen on hyvin huolestuttavaa, sillä pk-yrityksillä on keskeinen rooli hyvin-voinnin ylläpitäjänä. On entistä tärkeämpää, että tulevalla vaalikaudella toteutetaan yrittäjyyden edellytyksiä vahvistavia uudistuksia pian, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo. 


Kannattavuus tippuu, investointiodotukset romahtivat

Talouskasvun puuttuminen ja kotimarkkinoiden heikkous näkyy yritysten kannattavuudessa selvästi. Saldoluku on nyt -5, kun sen hyvä taso on 30 yksikön luokkaa. Syksystä saldoluku aleni peräti 11 yksikköä. Pudotus oli suuri kaikilla toimialoilla, mutta erityisen suuri se oli rakentamisessa, jossa joka kolmas yritys näkee kannattavuutensa heikkenevän.

Odotukset investointien lähiajan kehityksestä romahtivat: Saldoluku oli – 21, kymmenen vähemmän kuin syksyllä. Kaikilla päätoimialoilla on selvästi enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit kasvavat. 

Investoinneille on useita jarruja. Kysyntä ei ole elpynyt, yritysten kannattavuus on tavallista heikompi ja maksuhäiriöisten yritysten määrä on yli 50 prosenttia suurempi kuin ennen finanssikriisiä.

– Investointihalut kertovat yritysten uskosta Suomen tulevaisuuteen. Sitä on pystyttävä luomaan. Meillä on useita selkeitä rakenteellisia ongelmia, jotka voimme ratkaista itsenäisesti. Ne pitää toteuttaa välittömästi, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.


Huoli työpaikkojen säilymisestä kasvaa – sopeuttamistoimet yleistyneet

Edelleen yli 70 prosenttia pk-yrityksistä pyrkii säilyttämään nykyisen henkilömääränsä. Palveluissa ja teollisuudessa uskotaan, että työvoiman määrää voidaan hieman jopa lisätä. Kaupassa ja rakentamisessa taas on painetta sopeuttaa henkilöstön määrää vähentämällä sitä. Tilanne on vaikeutunut laajemminkin, sillä työllistämisodotusten saldoluku 0 on poikkeuksellisen matala. 

Yleisimmät työllistämisen esteet ovat kysynnän epävarmuus ja työn sivukulut. Työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat vaihtuneet irtisanomiseen liittyvään riskiin. Jo kolmannes pk-yrityksistä on joutunut tekemään sopeuttamistoimia. Yleisimpiä näistä ovat lomautukset ja muut työaikajärjestelyt. Sopeuttamaan joutuneista yrityksistä neljännes joutui irti-sanomaan työntekijöitään. Sopeuttamista suunnittelevista yrityksistä neljännes harkitsee irtisanomisia. 

– Se, että työllisyydestä vastuuta kantaneet pk-yritykset ovat joutuneet turvautumaan lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin, korostaa työmarkkinoiden rakennemuutoksen tarvetta. Yrityksiä pitäisi auttaa selviämään vaikeista tilanteista lisäämällä lainsäädäntöön mahdollisuuksia sopia työehdoista ja palkoista työpaikoilla. Tämä vähentäisi irtisanomisia ja lomautuksia sekä parantaisi kasvun edellytyksiä, Järventaus sanoo.

– Lisäksi pitäisi muun muassa pidentää koeaikoja, madaltaa irtisanomisen kynnyksiä sekä rajoittaa työntekijän mahdollisuutta vuosiloman siirtämiseen sairastumisen vuoksi. Nämä kuulostavat kovilta keinoilta, mutta auttaisivat yrityksiä tarjoamaan työtä.


Kasvuhakuisuus edelleen vahvaa

Innovatiiviset, kasvavat yritykset ovat tärkeitä lähteitä kansantalouden kasvulle ja työllisyydelle. Myönteistä on, että talouden heikosta tilasta huolimatta seitsemän prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia ja 35 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan. Kasvuhalukkuus on edelleen korkeampi kuin rahoituskriisin aikana vuonna 2009.

– On huolehdittava siitä, että kasvun kannusteet ja resurssit riittävät. Verotusta uudistamalla voitaisiin taklata molemmat ongelmat. Yrittäjävähennys kannustaisi pieniä henkilöyhtiöitä kasvuun ja jakamattoman voiton verotuksen myöhentäminen vapauttaisi varoja kasvuun, Petrin Malinen sanoo. 

Lue koko Pk-yritysbarometri tästä