Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Tiedote

Työehtojärjestelmä kaipaa uudistamista

Jos Suomen työehtojärjestelmän velvoittavuutta lievennettäisiin, yritykset pärjäisivät paremmin kilpailussa, säilyttäisivät työpaikat ja työllistäisivät jopa lisää. Kun työllisyys paranisi, rahaa riittäisi entistä enemmän hyvinvoinnin ylläpitoon. Nämä johtopäätökset käyvät ilmi Suomen Yrittäjien tänään julkistamasta raportista.

Vanhanen_Rauno

Jos Suomen työehtojärjestelmän velvoittavuutta lievennettäisiin, yritykset pärjäisivät paremmin kilpailussa, säilyttäisivät työpaikat ja työllistäisivät jopa lisää. 

Kun työllisyys paranisi, rahaa riittäisi entistä enemmän hyvinvoinnin ylläpitoon. Nämä johtopäätökset käyvät ilmi Suomen Yrittäjien tänään julkistamasta 

raportista.

Suomen Yrittäjät avasi keskustelun työelämän sääntelyn uudistamistarpeesta julkaisemalla Työmarkkinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työllistäminen helpoksi -raportin. Työelämäraportti keskittyy erityisesti työehtojen sopimusjärjestelmään ja työehtosopimusten yleissitovuuteen, joka on peräisin yli 40 vuoden takaa.


Keskustelunavaus käy läpi niitä perusteita, joiden vuoksi Suomeen aikoinaan säädettiin työehtosopimusten yleissitovuus ja arvioi, onko yleissitovuuden säilyttämiselle vielä perusteita. Tulos on selvä:

– Yleissitovuuden perusteet ovat pitkälti murentuneet. Se on vaikuttanut jopa vahingollisesti työllisyyteen ja suomalaisen työn kilpailukykyyn, johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä tiivistää raportin tuloksen.


Sääntelyä muutettava, jotta työ saadaan kilpailukykyiseksi

Raportti päätyy siihen, että kohtuullisten vähimmäistyöehtojen määräytymisjärjestelmä on arvioitava uudelleen.

– Sääntelyä on muutettava suuntaan, joka antaa työsuhteen osapuolille mahdollisuuden ottaa käyttöön sellaiset työn tekemisen ehdot, joilla työ saadaan kilpailukykyiseksi, Vanhanen sanoo.

Yksi vaihtoehto on luopua työehtojen yleissitovuusjärjestelmästä ja varmistaa kohtuulliset työehdot ottamalla käyttöön yleinen kaikkia aloja koskeva minimipalkka. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole yleissitovuutta.

Toinen vaihtoehto on se, että luovutaan työehtosopimusten ehdottomasta velvoittavuudesta. Sen sijaan sallittaisiin, että työntekijät ja työnantajat voivat työpaikalla yhdessä sopia työehtosopimusten määräyksistä poikkeamisesta.

– Tämä muistuttaisi Saksassa käytössä olevaa mallia. Suomen Yrittäjät on ehdottanut tätä jo pitkään, Vanhanen sanoo.

Lieventämällä työehtojärjestelmän velvoittavuutta annettaisiin yrityksille ja työntekijöille yhdessä paremmat mahdollisuudet pärjätä kilpailussa ja näin säilyttää työpaikat. Samoin parannettaisiin vaikeasti työllistyvien ihmisten mahdollisuuksia päästä töihin.

– Lopputuloksena olisi parempi työllisyys ja sen myötä vahvempi hyvinvoinnin rahoitus, Vanhanen huomauttaa.
Raportti myös ehdottaa keinoja, joilla työvoiman ja työtuntien riittävyys varmistetaan ja työllistämisen kynnystä madalletaan.


Taustaa: Yleissitovuus – Mitä ja miksi?

Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että tietyn alan työmarkkinajärjestöjen tekemää työehtosopimusta on noudatettava myös niissä yrityksissä, jotka eivät kuulu sopimuksen allekirjoittaneeseen työnantajaliittoon eivätkä ne siis ole antaneet liitolle valtakirjaa tehdä itseään velvoittavia sopimuksia.

Työehtosopimusten yleissitovuus tuli osaksi suomalaista työmarkkinajärjestelmää vuonna 1970, kun suuret ikäluokat olivat tulleet työmarkkinoille.

– Tuolloin oli ylitarjontaa työvoimasta. Siksi luotiin mekanismi, jolla varmistettaisiin kohtuullinen vähimmäispalkka. Työnantajan koettiin olevan työntekijään nähden selkeästi määräävässä asemassa sekä taloudellisesti että osaamisen puolesta, Vanhanen kertaa historiaa.

Työnantajayritykset olivat 40 vuotta sitten henkilöstömäärältään selvästi nykyisiä suurempia.

– Neljässä vuosikymmenessä työsuhteen osapuolten välinen suhde on muuttunut ratkaisevasti. Työnantajayritykset ovat nyt valtaosaltaan pieniä, työntekijöillä ja työnantajilla on samantasoinen koulutus, eivätkä pienet työnantajat ole juuri vauraampia kuin työntekijänsä, Vanhanen sanoo.

Eurooppalaisten työmarkkinajärjestelmien vertailussa suomalainen työehtojen yleissitovuus on ahtaimmasta päästä. Kilpailijamaissa työpaikoilla on keskimäärin väljemmät mahdollisuudet hakea sellaiset työn tekemisen ehdot, joilla yritys selviää kilpailussa. Valtaosassa EU-maita on käytössä minimipalkka turvaamassa työehtojen kohtuullisen tason.

Lue koko raportti tästä:

https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/migrated_documents/sy_tyoelamapaperi_2014.pdf