Pk-yritykset säilyttävät työpaikat
Suomen pienet ja keskisuuret yritykset pitävät kiinni työvoimastaan, vaikka taloustilanne on heikko.
Yrityksistä useampi aikoo lisätä kuin vähentää henkilöstöään. Odotusten saldoluku + 6 on täsmälleen sama kuin vuosi sitten, vaikka kotimarkkinoilla tilanne on heikentynyt. Tämä käy ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista, johon vastasi yli 5 000 pk-yritystä. Kyselyn teettivät Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö.
– Pienessä yrityksessä jokaisen työpanos on ratkaiseva. Yhdenkin henkilön vähennys leikkaa yrityksen liiketoimintaa ja vaikeuttaa aikanaan paremman markkinatilanteen hyödyntämistä. Siksi henkilöstöstä pidetään kiinni vaikeinakin aikoina, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm sanoo.
Suhdanneodotukset pysyneet ennallaan
Barometriin vastanneiden pk-yritysten suhdanneodotukset ovat pysyneet lähes alkuvuoden tasolla, vaikka tilanne Suomen kotimarkkinoilla vaikeutunut. Seuraavien 12 kuukauden odotuksia kuvaava saldoluku on nyt +4, kun se edellisessä, alkuvuoden barometrissa oli +5. Joka neljäs yritys arvioi suhdanteiden paranevan, reilu viidennes taas heikkenevän edelleen.
Synkimmät odotukset koskevat taas kerran investointeja. Pk-yritysten arviot investointiensa lähiajan kehityksestä ovat laskeneet jatkuvasti kevään 2011 barometristä lähtien, ja sama trendi jatkui edelleen. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit kasvavat. Yhteenlaskettu saldoluku on -9.
Maksuajat ovat venyneet kohtuuttomiksi
Suomalainen maksukulttuuri on rapautunut pahasti. Yli 40 prosenttia barometriin vastanneista pk-yrityksistä kertoo joutuneensa sopeutumaan yli 30 päivän maksuaikoihin yritysten välisissä maksuissa.
– Pitkiin maksuaikoihin törmänneistä kolmannes sanoo maksujen viipyvän yli 60 päivää, mikä on täysin kohtuutonta. Ylipitkät maksuajat kiristävät maksuvalmiutta ja uhkaavat lukuisten pk-yritysten toimintamahdollisuuksia, Timo Lindholm sanoo.
Maksuviiveet ovat Suomessa melko tuore ilmiö.
– Aiemmin täsmällinen maksukäytäntö alkoi lipsua suuryrityksissä muutama vuosi sitten, kun finanssikriisi iski, Lindholm kertoo.
Suomen Yrittäjissä pohditaan keinoja korjata tilannetta esimerkiksi lainsäädännöllä.
Julkinen valta nihkeä yrittäjyydelle
– Yrittäjät kokevat, että kansalaiset arvostavat yrittäjyyttä, mutta julkinen valta ei, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä kertoo tuoreen Pk-yritysbarometrin paljastavan.
– Julkinen valta kohdistaa yrityksiin vaatimuksia, selvityksiä ja määräyksiä. Niiden toteuttamiseen kuluva aika ja muut resurssit ovat pois varsinaisesta työstä, hän selittää taustaa yrittäjien vastauksille.
Suomen pk-yrityksissä siis koetaan, että yrittäjyysilmapiiri ja elinkeinoilmasto ovat kiristyneet. Eniten heikentyi markkinaehtoisten ja julkisten rahoittajien suhtautuminen.
Yrittäjät arvioivat julkisen vallan asenteita ja toimia kriittiseen sävyyn erityisesti valtakunnan tasolla mutta myös paikallis- ja aluetasolla. Yrittäjyyteen vaikuttava paikallisen tason tekijöitä mittaava elinkeinoilmastoindeksi jatkoi myös laskuaan.
Kasvuhakuisuutta ja kehityshalua löytyy
Talouden epävarmuudesta huolimatta lähes joka kymmenes pk-yritys ilmoittaa edelleen olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja 38 prosenttia kasvaa mahdollisuuksiensa mukaan. Kasvuhalukkuus on selvästi korkeampi kuin finanssikriisin aikaan vuonna 2009.
Yritykset myös kehittävät toimintaansa. Peräti 90 prosenttia yrityksistä kokee, että heillä on kehitettävää omassa toiminnassaan.
– Vaikeista ajoista huolimatta entistä useampi yritys haluaa kehittyä ja kehittää toimintaansa. Yritysten toimintaedellytykset muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla ja ainoa mahdollisuus pärjätä kovassa kilpailussa on kehittyä, Petri Malinen toteaa.