Pk-yritysbarometri julki: Yrittäjät haluavat säästöjä, ei enää veronkorotuksia
Enemmistö yrittäjistä on Pk-yritysbarometrin mukaan sitä mieltä, että valtiontaloutta on kehysriihessä tasapainotettava menosäästöillä. Niitä suositti 58 prosenttia barometrin vastaajista. Veronkorotusten tien valitsisi vain 3 prosenttia.
Menosäästöjen ja veronkorotusten yhdistelmää kannatti runsas kolmannes, 39 prosenttia vastaajista.
– Yrittäjien vastausten jakaumaa voidaan tulkita niin, että valtiontalouden ongelmana ei ole verokertymien vähäisyys vaan menojen jatkuva kasvu. Veroaste on jo varsin korkea, ja tuottoisimpien verojen korotus vielä nykyisestä vaikeuttaisi tutuvasti talouden uutta nousua, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm sanoo.
– Yrittäjät ovat tottuneet vähentämään menojaan, kun tilanne niin vaatii. Sitä samaa he odottavat nyt valtiontaloudelta, Lindholm muistuttaa.
Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämään kyselyyn vastasi yli 4600 pk-yrittäjää eri puolilta Suomea.
Suhdanneodotukset varovaisen myönteisiä – työpaikat pidetään
Pk-yritysten odotukset kuluvan vuoden suhdanteista ovat nyt hieman aiempaa myönteisemmät. Suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on nyt +5, kun se kahdessa edellisessä barometrissa oli tasan nolla. Joka neljäs pk-yritys näkee suhdanteiden paranevan tämän vuoden aikana. Palvelualoilla odotukset ovat edelleen korkeammat kuin muilla aloilla.
– Todellista näyttöä tilanteen paranemisesta ei ole yrityksille vielä kertynyt, joten varovaisen toiveikkaat odotukset kohdistuvat lähinnä loppuvuoteen, Lindholm huomauttaa.
Myönteistä barometrin tuloksissa on myös se, että henkilöstöodotukset nousivat hieman kaikilla toimialoilla. Pk-yrityksissä on edelleen enemmän henkilöstönsä määrää lisääviä kuin henkilöstön vähentämistä suunnittelevia. Parhaimpina henkilöstöodotukset ovat pysyneet palvelualoilla.
Rahoittajien luottopolitiikka jakaa mielipiteet
Näkemykset rahoittajien luottopolitiikan muutoksista ovat pk-yritysten keskuudessa selvän kaksijakoiset. Runsas kolmannes rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana ottaneista koki luottopolitiikan kiristyneet erittäin paljon tai melko paljon. Lähes yhtä suuri osuus puolestaan totesi, että politiikka on muuttunut melko vähän tai erittäin vähän.
– Pitkään jatkunut talouden heikkous on pakottanut pk-yritykset erilaisiin sopeutustoimiin. Lähes kolmannes yrityksistä on sopeuttanut toimintaansa suhdannetilanteen takia, Lindholm sanoo.
Eniten sopeutuspaineita on ymmärrettävästi ollut teollisuudessa ja rakennusalalla. Sopeutustarve nousee myös yrityksen koon myötä.
Suuryritysten vaikeuksilla kahtalaiset vaikutukset pk-yrityksiin
Suuryritysten tuotannon siirrot, henkilöstövähennykset ja muut tehostamiset ovat yleistyneet suhdannetilanteen sekä muutamien alojen rakennemuutoksen takia. Pk-yrityksistä vajaat 30 prosenttia on kokenut näiden tehostamistoimien vaikutuksia omassa toiminnassaan merkittävästi tai jonkin verran. Vientiä harjoittavien pk-yritysten keskuudessa osuus on selvästi suurempi: 43 prosenttia.
– Toisaalta on huomattava, että suuryritysten sopeutumiskeinoihin kuuluu myös luopuminen ydinliiketoimintaan kuulumattomista osa-alueista. Tällainen sopeutus voi tarjota pk-yrityksille mahdollisuuden uudistaa ja laajentaa omaa toimintaansa, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä toteaa.