12.7.2016 klo 14:00
Tiedote

Yleissitovuus rajattava vain vähimmäispalkkaan

Työehtosopimusten yleissitovuus on rajattava koskemaan ainoastaan vähimmäispalkkoja. Toinen vaihtoehto on luopua yleissitovuudesta kokonaan ja säätää palkan vähimmäistasosta lailla. Muutos kannattaa tehdä, jotta työttömille saadaan töitä, linjaa Suomen Yrittäjät.

Suomessa puoli miljoonaa työikäistä ihmistä on vailla työtä: osa työttöminä, osa erilaisissa työvoimapalveluissa ja osa täysin syrjässä työmarkkinoilta.

– Tilanne on inhimillisesti sietämätön. Suomen työmarkkinoita on uudistettava, jotta yrittäjät pystyvät tarjoamaan enemmän työpaikkoja, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Siksi Suomen Yrittäjät esittää, että yleissitovuus rajattaisiin vähimmäispalkkaan. Se yksinkertaistaisi työehtojen määräytymistä ja vähentäisi yritysten hallinnollista taakkaa ja helpottaisi näin huomattavasti työn tarjoamista.

– Työntekijän turvana olisi kattava työlainsäädäntö, Mäkynen korostaa.

Yleissitovuus on Suomen erikoisuus

Missään muualla Euroopassa ei tunneta Suomen kaltaista yleissitovuusjärjestelmää, joka sulkee osan ihmisiä kokonaan työelämän ulkopuolelle ja estää heitä ansaitsemasta tuottavuuttaan vastaavasti.

– Työttömät ja heidän perheensä maksavat työmarkkinoiden jäykkyyksistä kaikkein kovinta hintaa, Mäkynen sanoo.

Suomi oli ennen talousvertailussa EU:n huippua. Tälle vuodelle kasvuennuste on jo EU:n toiseksi huonoin. Ero tärkeimpiin kilpailijamaihin kasvaa koko ajan.

– Suomen on pakko sopeuttaa järjestelmät globaalin kilpailun vaatimuksiin. Emme voi elää 1970-luvun työmarkkinarakenteilla 2010-luvun globaalin kilpailun maailmassa.

Mäkysen mukaan Suomen sopimusjärjestelmä on enemmän kaupankäyntiä vastakkaisten tavoitteiden välillä, kun sen pitäisi rakentua koko Suomen tavoitteenasettelulle.

– Yhteinen tavoiteasettelu toimii etenkin pienissä yrityksissä, joissa yrittäjä ja työntekijät tuntevat toisensa ja yhteiset tavoitteet ovat helposti todettavissa.

Yleissitovuus säädettiin 1970-luvulla ikään kuin vahingossa

Työehtosopimusten yleissitovuus säädettiin 1970-luvun alussa ilman kunnollista valmistelua ja vaikutusten arviota, ikään kuin vahingossa. Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työnantajaliittoihin kuulumattomissa yrityksissä pitää noudattaa alan työehtosopimusta, vaikka yritys ei ole edustettuna työehtosopimusneuvotteluissa eikä siis voi vaikuttaa työehtosopimuksen sisältöön.

Yleissitovuus ei sisältynyt silloisen hallituksen työsopimuslainsäädäntöä koskevaan esitykseen, vaan se tuli osaksi lainsäädäntöä vasta eduskuntakäsittelyssä kahden kansanedustajan lakialoitteiden pohjalta. Työmarkkinajärjestöt yrittivät torjua yleissitovuussäännöstä. Sen sijaan ne halusivat säätää vähimmäispalkkalain.

Sattumanvaraisesta syntyhistoriastaan huolimatta yleissitovuutta on pidetty Suomen työehtojärjestelmän peruskivenä.

– Tuo perustus näyttää lahottavan sen varaan rakennettua taloa: työttömyysaste on jo lähes 11 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys ovat kasvussa.

Mäkysen mukaan yksi syy tähän on se, että Suomen työehtojärjestelmä on ahdas ja palkanmuodostus on maailman jäykin.

– Myös Suomen työmarkkinoille tarvitaan tervettä kilpailua, jotta voidaan löytää yhteys palkitsemisen ja työntekijän työsuoritteiden välille.

Ilman osaavaa henkilöstöä yritys ei pärjää

Mäkynen muistuttaa, että myös yritykset kilpailevat työntekijöistä. Menestyminen edellyttää osaavaa henkilöstöä. Yritys ei pärjää, jos sen työehdot eivät ole kilpailukykyiset.

– Suomen ei kannata härkäpäisesti pitää kiinni ainutlaatuisesta yleissitovuusjärjestelmästään. On osattava luopua asioista, jotka eivät toimi ja uudistuttava rohkeasti niin, että työllisyys paranee ja työttömyys vähenee.

OECD, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EU:n komissio ovat suosittaneet Suomelle työmarkkinoiden uudistamista nykyistä joustavammiksi.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Jyrki Mäkynen, Suomen Yrittäjät, p. 0400 364 791, jyrki.makynen@yrittajat.fi
toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi