10.8.2016 klo 10:29
Tiedote

Mitä saimme aikaan alkuvuonna 2016?

Suomen Yrittäjien tärkein tehtävä on kertoa päättäjille, mitä uudistuksia pitää tehdä tai olla tekemättä, jotta yritykset pystyvät toimimaan mahdollisimman hyvin. Työ vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Tässä katsaus yrittäjien työhön vaikuttaviin muutoksiin, jotka etenivät alkuvuodesta 2016.

Joukkorahoituksesta uusi rahoituslähde pk-yrityksille

Eduskunta hyväksyi kesäkuun lopussa joukkorahoituslain, jonka valmisteluun Suomen Yrittäjät osallistui kiinteästi. Syyskuun alussa voimaan tuleva laki selkeyttää alan pelisääntöjä siten, että se avaa uusia mahdollisuuksia pk-yritysten rahoitukseen. Joukkorahoituksen kautta pääomia hakevien toimijoiden määrä lisääntyy. Samalla myös rahoitusta tarjoavien osapuolten määrä kasvaa. Joukkorahoituksesta tulee näin merkittävä lisä pk-yritysten rahoituslähteisiin.

Pk-yrityksille kanava Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR)

Euroopan komissio julkisti investointiohjelman marraskuussa 2014. Suomessa ESIR:ä ei kyetty hyödyntämään aluksi välittäjäorganisaatioiden puutteen vuoksi. Suomen Yrittäjien aktiivisen myötävaikuttamisen avulla Op-ryhmästä tuli ensimmäinen välittäjäorganisaation maaliskuun lopussa. Saimme kesäkuun alussa Finnveran lähtemään mukaan Euroopan Investointipankin ESIR-pilottiin, jossa on tuote, jolla olisi laajempi käyttötarkoitus ja isompi kohderyhmä.

Lue lisää >>

Verotusmenettelyiden kehittäminen – pienistä virheistä ei enää rangaista

Suomen Yrittäjät esitti Verohallinnolle veronkorotusten lieventämistä ja verotilin myöhästymismaksun joustavoittamista, kun verovelvollinen korjaa itse suorituksiaan. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa lakimuutokset, joilla korjataan menettelytapoja ja myöhästymismaksun rakennetta. Yritys voi jatkossa korjata pieniä arvolisäverojen ja ennakonpidätysten virheitä ilman rangaistusta. Enintään 500 euron suuruiset virheet voi korjata ilman rangaistusta, kun ne tehdään ilman viivytystä. Myös suurempien virheiden myöhästymismaksu kokonaisuudessaan alenee. Uudistuksiin liittyy myös muita muutoksia kuten valitusaikojen yhtenäistäminen kolmeen vuoteen ja alv-valitusten keskittäminen oikaisulautakuntiin. Uudistukset tulevan voimaan vuoden 2017 alusta.

Palkka vai työkorvaus – Verohallinto päivitti ohjeitaan

Verohallinto päivitti huhtikuussa 2016 ohjeitaan siitä, milloin alihankkijan tekemä työ on tehty yrittäjänä. Ohjeet muuttuivat edellisen kerran Suomen Yrittäjien vaatimuksesta 2014 yrittäjille huomattavasti parempaan suuntaan. Verottajan suhtautuminen oli kuitenkin edelleen vanhakantaista ja palkaksi katsominen liian ensisijaista, mikä myönnettiin myös hallinnossa. Jatkoimme vaikuttamista, jotta yrittäjämyönteinen tulkinta vietäisiin läpi hallinnossa ja Verohallinto jalkautuikin kouluttamaan kenttää. Edelleen on aloja, joilla yrittäjäratkaisut eivät ole ongelmattomia. Myös nämä tulisi saada joustavammin yritysten välillä sovittavaksi.

Lue lisää >>

Kovaa työtä paikallisen sopimisen laajentamiseksi

Työmarkkinajärjestöt kävivät koko kevään kilpailukykysopimusneuvotteluja. Osana niitä neuvoteltiin myös paikallisen sopimisen laajentamisesta, vaikka se on mukana hallitusohjelmassa, eikä siis olisi kuulunut työmarkkinapöytään. Suomen Yrittäjät sai lopulta torjutuksi sen, että paikallisen sopimisen osapuoleksi kävisi vain ay-liittoon kuuluva luottamusmies, jos työehtosopimus näin määrää. Suomen Yrittäjät jatkaa työtä paikallisen sopimisen laajentamisen puolesta.

Lue lisää >>

Vuosilomalaki muuttui – lomalla sairastumisen omavastuupäivät palasivat

Vuosilomalakiin palautettiin osittain lomalla sairastumisen omavastuupäivät, joita työntekijä ei voi siirtää myöhemmin pidettäväksi. Omavastuupäivät poistettiin vuosilomalaista 2013 voimaan tulleella muutoksella, jonka taustalla oli EU-tuomioistuimen työaikadirektiiviä koskeva ratkaisu.

Nyt vosilomalakia muutettiin tavalla, jota Suomen Yrittäjät esitti jo vuoden 2013 muutoksen yhteydessä. Työntekijän sairastuessa vuosilomansa aikana kuusi ensimmäistä sairauspäivää ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta vuosiloman siirtoon. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus vähintään neljän viikon vuosilomaan. Myös vuosiloman ansaintaa rajoitettiin samalla. Vuosilomaa voi nykyisin ansaita perhevapailta vain kuuden kuukauden ajalta. Muutos vähentää työnantajalle perhevapaista aiheutuvia kustannuksia.

Lue lisää >>

Laki työntekijöiden lähettämisestä uudistui ilman yhteisvastuuta

Lähetettyjen työntekijöiden sääntely uudistui, kun laki työntekijöiden lähettämisestä tuli voimaan 18.6.2016. Lailla saatettiin kansallisesti voimaan lähetettyjen työntekijöiden ns. täytäntöönpanodirektiivi. SY vaikutti siihen, ettei lakiin otettu tilaajan ja ulkomaisen alihankkijan yhteisvastuuta alihankkijan laiminlyönneistä. Laki ei aiheuta suomalaisille yrityksille merkittäviä velvoitteita, mutta sillä voidaan puuttua entistä tehokkaammin lähetettyihin työntekijöihin liittyviin kilpailuongelmiin.

Lue lisää >>

Pienille yrityksille alennus patenttituomioistuimen oikeudenkäyntimaksuihin

Pienet yritykset ja mikroyritykset saavat EU:n patenttijärjestelmäuudistukseen kuuluvassa yhdistetyssä patenttituomioistuimessa 40 prosentin alennuksen tuomioistuinmaksusta yksin SY:n vaikuttamistyön tuloksena. Alennus kohdistuu sekä kiinteään tuomioistuinmaksuun ja riidan arvoon perustuvaan maksuun. Yhdistetty patenttituomioistuin on tulevaisuudessa ainoa tuomioistuin, joka voi käsitellä Eurooppa-patentteja ja yhtenäispatentteja koskevia riitoja. Koska tuomioistuinmaksut ovat suomalaisiin tuomioistuimiin verrattuna erittäin korkeita, pienille yrityksille tuleva säästö nousee tuhansiin euroihin.

Lue lisää >>

Tavaramerkkiasetukseen siirtymäaika

Suomen Yrittäjät vaikutti siihen, että EU-tavaramerkkejä koskevaan tavaramerkkiasetukseen saatiin kuuden kuukauden siirtymäaika, jonka aikana suomalaiset yritykset voivat tarkentaa vanhat yhteisötavaramerkkinsä vastaamaan uutta luokituskäytäntöä. Asetus sisältää taannehtivasti sovellettavan tavaramerkkien luokitusta koskevan artiklan, joka on suomalaisten oikeudenhaltijoiden osalta ongelmallinen aikaisemmasta erilaisesta soveltamiskäytännöstä johtuen. Siirtymäajan turvin oikeudenhaltijat voivat päivittää EU-tavaramerkkinsä suojan vastaamaan uutta luokitustapaa.

Kauppakeskusyrittäjien vapaapäiväoikeus säilyy aukiolon vapauttamisesta huolimatta

Kauppojen aukiolosääntely kumottiin ja taattiin kaupoille sekä parturi- ja kampaamoliikkeille mahdollisuus itse päättää aukiolostaan viikonpäivistä ja juhlapyhistä riippumatta. SY:n selvitysten mukaan erityisesti kauppakeskuksissa sijaitsevat pienyritykset eivät kuitenkaan ole voineet itse päättää aukiolostaan, josta on määrätty erilaisissa vuokra- ja muissa sopimuksissa. SY ajoi aikaisemmin läpi lakimuutoksen, jonka mukaan kauppakeskusyrittäjä saa aina pitää yhden vapaapäivän viikossa. On tärkeää, että kauppojen aukiolon vapauttaminen ei muuttanut tätä oikeutta.

Tienvarsimainonta ilmoituksenvaraiseksi

Suomen yrittäjät on pitkään ajanut maantievarsimainonnan vapauttamista. Maantie- ja ratalaki muuttuu maanantaina 15.8. siten, että lähtökohtainen tienvarsimainonnan kielto kumotaan ja siirrytään poikkeuslupamenettelystä ilmoitusmenettelyyn. Myös mainoksen asettamisen edellytyksiä kevennetään.

Lue lisää >>

Koulutussopimus osaksi ammatillisen koulutuksen uudistamista

Nuorten työllisyyden ja ammattitaidon kehittymisen edistämiseksi SY on pitkään ajanut työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen perustuvan koulutussopimuksen käyttöönottoa. Koulutussopimus on päätetty ottaa käyttöön 1.1.2018. Koulutussopimus on tarkoitus laajentaa nuorten lisäksi esim. maahanmuuttajien koulutukseen.

Lue lisää >>

Innovaatiosetelikokeilu käyntiin jo syksyllä

Osana hallituksen yrittäjyyspakettia päätettiin SY:n aloitteesta toteuttaa kokeilu erityisesti pienille yrityksille suunnattavasta innovaatiosetelistä. Kokeilu käynnistyy syksyllä 2016.

Lue lisää >>

Tulossa voimaan myöhemmin

Osa yrittäjien asioiden ajamisesta on isoja, pitkäaikaisia uudistuksia. Niistä erittäin pitkällä ovat hankintalain kokonaisuudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistus. Niissäkin edettiin hyvin.

Hankintalain kokonaisuudistuksessa pk-yritykset paremmin huomioon

Julkiset hankinnat ovat merkittävä 35 miljardin euron vuosittainen markkina Suomessa. Merkittävin ongelma hankinnoissa on hankintojen liian suuri koko. Vaadimme hankintojen toteuttamista pienempinä kokonaisuuksina, mikä toteutuu uudessa hankintalaissa.

Lisäksi SY on vaatinut kilpailuneutraliteettihäiriön poistoa koskien hankintayksikön omien yhtiöiden myyntiä omistajalleen ilman kilpailutusta. Tavoite on edennyt SY:n toimien ansiosta: hankintalakiesitys rajoittaa markkinoilla toimimisen ensin 10 prosenttiin ja 2019 viiteen prosenttiin tai 500 000 euroon.

Lue lisää >>

Valinnanvapaus rinnakkaisilla malleilla

Valinnanvapaus on ollut Suomen Yrittäjien pitkään ajama tavoite, joka on toteutumassa vielä kesken olevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa. Valinnanvapaus mahdollistaa asiakkaalle laajan valinnanvapauden perustason palveluihin ja soveltuvin osin erityistason palveluihin. Omatiimi tai sote-asema sekä palveluseteli mahdollistavat sote-alan yrittäjyyden ja luovat pk-yrityksille mahdollisuuden tarjota palveluita.

Lue lisää >>