Etsi

Tiedote

Ajankohtaista arvonlisäverosta

Suomen Yrittäjät vaatii arvonlisäveron liukuvan alarajahuojennuksen nostoa 30 000 eurosta 50 000 euroon. Suomen Yrittäjät ei sen sijaan kannata yleisen alarajan nostoa 10 000 eurosta ylöspäin, koska se aiheuttaisi epätasa-arvoa pienyritysten välille ja haittaisi kasvua. Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite maksuperusteisesta arvonlisäverotuksesta on toteutumassa vuodenvaihteessa.

1. Arvonlisävero – palveluyritykset kokevat sen työhön kohdistuvaksi veroksi

Arvonlisävero on kulutusvero, jonka myyjä lisää tavaran tai palvelun myyntihintaan. Myyjä perii veron myynnin yhteydessä ja tilittää sen valtiolle. Yleinen arvonlisävero on 24 %. Esim. elintarvikkeista ja ravintolapalveluista se on 14 % ja esimerkiksi lääkkeistä ja kirjoista 10 %. Yritys voi vähentää ostojensa veron tilitettävästä verosta. Etenkin palveluyritykset, joilla on vain vähän vähennyskelpoisia ostoja, kokevat sen työhön kohdistuvaksi veroksi.

2. Arvonlisäveron alaraja ja sen huojennus nykyisin

Vähäisen liiketoiminnan harjoittaja on vapautettu arvonlisäverosta, jos tilikauden liikevaihto on korkeintaan 10 000 euroa. 

Yritys voi kuitenkin saada huojennusta verosta, jos tilikauden veroton liikevaihto ylittää 10 000 euron alarajan, mutta jää alle 30 000 euron. Yrittäjä saa tällä liikevaihtovälillä osan maksamastaan verosta takaisin asteittain poistuvalla vähennyksellä. Näin pienennetään verorasitusta, joka aiheutuu pienimmille yrityksille verollisen toiminnan rajan ylittämisestä. Huojennuksen saavat kaikki arvonlisäverovelvolliset yritysmuodosta riippumatta. Liukuva alarajahuojennus otettiin aikanaan arvonlisäverolakiin Suomen Yrittäjien ehdotuksesta.

Suomen Yrittäjät ei kannata yleisen alarajan nostoa, koska se aiheuttaisi epätasa-arvoa pienyritysten välille ja haittaisi kasvua

Julkisuudessa on keskusteltu arvonlisäveron alarajan nostamisesta 10 000 eurosta ylöspäin. Suomen Yrittäjät ei kannata alarajan nostamista, koska sillä voisi olla kielteisiä kilpailuvaikutuksia erikokoisten yritysten välillä. Jos pienyrittäjä kilpailee täysin ilman arvonlisäveroa esim. 1-2 henkeä työllistävän yrityksen kanssa, tämä heikentää työllistävän pienyrityksen mahdollisuutta kilpailla samoista töistä. Se ei kannusta kasvattamaan yritystä eikä tarjoamaan työpaikkoja. Ei ole hyvä luoda arvonlisäveroon liittyviä kasvuesteitä yrityksille, jotka muuten olisivat valmiita työllistämään, mutta esim. veroedun menetyksen vuoksi eivät sitä ehkä tekisi. Mitä korkeammaksi raja nostetaan, sitä enemmän kielteiset kilpailuvaikutukset korostuvat. 

Euroopan unionin alv-direktiivi rajoittaa myös kansallista päätösvaltaamme tässä kysymyksessä. Yleisen alv-velvollisuuden rajan muuttaminen yli 10 000 euron vaatisi EU:n lupaa.

Suomen Yrittäjät kannattaa liukuvan alarajahuojennuksen nostoa

Suomen Yrittäjät kannattaa liukuvan alarajahuojennuksen nostamista nykyisestä 30 000 eurosta 50 000 euroon. Näin kompensoitaisiin arvonlisäveron haitallisia vaikutuksia pienyrittäjille.

Liukuvan alarajahuojennuksen nosto 50 000 euroon koskisi noin 60 000 yrittäjää ja keventäisi näiden alv-taakkaa noin 70 miljoonalla eurolla. 

3. Arvonlisäveron maksuperusteisuus tulossa voimaan 2017

Yrittäjän pitää maksaa arvonlisäverot valtiolle aina tiettynä päivänä kuukaudessa. Maksukuukausi määräytyy sen mukaan, koska tuote tai palvelu on myyty tai laskutettu. Yrittäjä joutuu maksamaan veron, vaikka ei saisi rahoja asiakkaaltaan. Tämä on ajanut pieniä yrityksiä vaikeuksiin. 

Suomen Yrittäjät on pitkään vaatinut maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöönottoa. Tavoite on toteutumassa alkuvuonna 2017. 

Maksuperusteisuus tarkoittaa sitä, että yrittäjä voisi halutessaan maksaa arvonlisäveron vasta sitten, kun on saanut rahan myymästään tuotteesta tai palvelusta. Tämä maksu- eli kassaperusteisuus sallittaisiin liikevaihdoltaan alle 500 000 euron yrityksille. Suomen Yrittäjien laskelmien mukaan tällaisia yrityksiä saattaa olla jopa 190 000.

Muutos olisi yrityksille vapaaehtoinen. Yritys, joka valitsee maksuperusteisen tilityksen, voisi vähentää myös ostonsa vain, kun on maksanut laskunsa. Muiden, kuten yrityksen asiakkaiden, vähennysoikeuksiin tai alv-tilityksiin menettely ei vaikuttaisi. Pienyritykset voisivat entistä joustavammin perustaa myös kirjanpitonsa ja arvonlisäverotuksensa tiliotteisiinsa, mikä helpottaa hallinnollista taakkaa.

Uudistus ei aiheuta suuria ongelmia. Valtio saa verovaransa, mutta vähän myöhemmin kuin nyt. Valtio antaa maksuaikaa verolle, kunnes asiakas on maksanut laskun. Pienyritysten kassan riittävyyden kannalta asia on erittäin tärkeä.

Suunniteltu 500 000 euron liikevaihtoraja riittää kattamaan osan yrityksistä, jotka kärsivät pidentyneistä maksuajoista. Jos myöhemmin kävisi ilmi, että liikevaihtoraja on liian matala, asiaa pitäisi tarkastella uudelleen. 

Lisätietoja: 
johtaja Anna Lundén, Suomen Yrittäjät, p. 09 2292 2937,