Tulorekisterissä samojen palkkatietojen on riitettävä kaikille käyttäjille
Valmisteilla oleva tulorekisteri pitää toteuttaa niin, että yritysten hallinnollinen taakka kevenee – ei kasva, niin kuin nyt uhkaa käydä. Muutos vaatii sosiaalivakuutusten erilaisten tulokäsitteiden yhtenäistämistä. Jos korjauksia ei tehdä, tulorekisteri vaikeuttaa pienyritysten toimintaa ja erityisesti ensimmäisten työntekijöiden työllistämistä. Näin linjaa Suomen Yrittäjät.
Suomeen luodaan uutta tulorekisteriä. Se sisältäisi reaaliaikaisina kaikkien kansalaisten palkkatiedot, jotka koottaisiin yrityksiltä. Hallituksen kaavailemassa mallissa yritysten hallintotaakka uhkaa kuitenkin lisääntyä.
Suomen Yrittäjien mielestä pitää riittää, että yritykset siirtävät uuteen tulorekisteriin sellaisia tietoja, joita niillä on palkanmaksun yhteydessä. Samojen palkkatietojen täytyy riittää kaikille tulorekisterin käyttäjille. Siksi sosiaalivakuutusten erilaiset tulokäsitteet on saatettava paremmin vastaamaan toisiaan.
Eri käyttäjillä eri tarpeet – käytäntöä yhtenäistettävä
Vakuutusyhtiöt, KELA ja työttömyyskassat käyttävät nykyisin etuuspäätöksiä tehdessään erisisältöisiä palkkatietoja, joita ne keräävät yrityksiltä. Osa etuuksista lasketaan palkkojen ansaintahetken ja osa maksuhetken mukaan.
Esimerkiksi tapaturmavakuutuskorvauksiin tarvitaan palkkatietoja 14 päivältä ennen tapaturmaa, KELA taas tutkii verotuksessa vahvistettuja tuloja, joihin tehdään useita korjauksia. Työttömyysturvassa arvioidaan työntekijöiden ansioita työssäoloehdon kertymisjaksolta, joka myös poikkeaa muista. Erilaiset palkan lisät lasketaan lisäksi joillakin vakuutuspalkan tulokäsitteeseen, joillakin taas ei.
Tietoja kootaan yrityksissä usein käsin, mikä on merkinnyt suurta byrokratiaa etenkin pienille yrityksille. Erojen poistamiseen tähtäävä työ on aloitettu kesällä sosiaali- ja terveysministeriössä, mutta tulorekisteriä koskeva hallituksen esitys aiotaan antaa ennen korjausten toteutuminen on varmaa.
Uhkana byrokratian kasvu
Koska korjauksia tulokäsitteisiin ei ole vielä tehty, tulorekisterin tiedot jaettaisiin kahteen ryhmään eli pakollisiin ja vapaaehtoisiin tietoihin. Ilmoittamalla vain pakolliset tiedot yritykset eivät vapautuisi vielä erillisistä selvitysvelvoitteista eri sosiaalivakuutusjärjestelmille. Tällaiset tarkemmat tiedot voitaisiin ilmoittaa vapaaehtoisesti, mutta tiedot olisivat merkittävän yksityiskohtaisia.
Yritysten byrokratia lisääntyisi, kun kaikki tiedot annettaisiin vastedes kerran kuukaudessa. Samalla nykyiset vuosi-ilmoitukset poistuisivat. Vain vapaaehtoiset tiedot antaneille yrityksille annettaisiin kuitenkin lupaus siitä, että tietoja ei pyydettäisi enää uudestaan sosiaalietuuspäätöksiä tehtäessä.
Yksinkertaisinta olisi, että eri etuuksien määräytyminen muutetaan maksuperusteiseksi. Tämä tarkoittaa, että sillä ei ole merkitystä, miltä ajalta palkat on ansaittu. Samalla tulokäsitteiden erot tulee karsia kustannusneutraalisti eli siten, että uudistukset eivät vaikuta sosiaalietuuksien tasoon.
Tutkimus: Vaikeaa pienyrityksille
Taloustutkimus on selvittänyt tulorekisterin toteutusta ehdotetulla pakollisten ja vapaaehtoisten tietojen mallilla. Etenkin pienyrityksillä olisi selvityksen mukaan merkittäviä haasteita suoriutua velvoitteista näin toteutettuna. Vajaa puolet työnantajayrityksistä hoitaa palkkahallinnon nykyisin itsenäisesti ja näistä vain noin puolella on palkkahallinnossaan olemassa tulorekisteriin suunnitellut pakolliset tiedot. Mitä pienempi yritys on, sitä useammin käytetään vain paperia, ei sähköisiä menetelmiä.
Rekisterin pitäisi olla käytössä vuosina 2019–2020.
Lisätietoja:
johtaja Anna Lundén, Suomen Yrittäjät, p. 050 544 3928, anna.lunden@yrittajat.fi
työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät, p. 09 2292 2940, harri.hellsten@yrittajat.fi