Etsi

Tiedote

Työsopimuslain muutokset helpottavat työllistämistä, muutosturva puolestaan haittaa

– Työsopimuslain muutokset ja vauvalaskun tasaaminen ovat askelia oikeaan suuntaan. Ne eivät kuitenkaan käännä Suomen työllisyyskehitystä. Tarvitaan paljon rohkeampia rakenteellisia uudistuksia, jotta nykyinen massatyöttömyys voitetaan. Muutosturvaa ja työterveyshuoltoa koskevat uudistukset puolestaan haittaavat työllistämistä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi eduskunnan tuoreita päätöksiä.

Eduskunta hyväksyi tänään täysistunnossaan hallituksen esitykset työsopimuslain ja sairausvakuutuslain muutoksiksi. Koeaika pitenee kuuteen kuukauteen ja työnantajalla on oikeus jatkaa koeaikaa, jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa töistä. Työnantajan takaisinottovelvollisuutta lyhennetään yhdeksästä neljään kuukauteen. Työsuhteen kestettyä 12 vuotta takaisinottoaika on kuusi kuukautta. Pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta.

– Muutokset auttavat yrittäjiä tarjoamaan enemmän työtä, Pentikäinen sanoo. 


Vanhempainvapaan kustannusten tasaus oikeansuuntainen

Eduskunta päätti myös, että naispuolisen työntekijän perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasattaisiin työnantajalle maksettavalla 2 500 euron kertakorvauksella. 

– On hyvä, että vanhempainvapaista aiheutuvat kustannukset jakautuvat tasaisemmin eivätkä jarruta naisten työllistymistä. Tämäkin uudistus on askel oikeaan suuntaan, Pentikäinen sanoo.


Kilpailukykysopimuksen muutosturva vaikeuttaa työllistämistä

Eduskunta päätti eilen illalla kilpailukykysopimuksessa sovitusta muutosturvasta. Työnantajan on järjestettävä tuotannollisin ja taloduellisin perustein irtisanotulle työntekijälle työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta. Sen arvon on vastattava työntekijän laskennallista palkkaa yhden kuukauden ajalta tai samassa toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota, sen mukaan kumpi on suurempi. Työnantajan täytyy myös järjestää työterveyshuolto tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotulle työntekijälle kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. 

Näitä muutoksia sovelletaan vain, jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää ja jos työntekijä on ollut yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta työnantajan palveluksessa työsuhteen päättymiseen mennessä.

– Nämä muutokset lisäävät yritysten taakkaa sopeutustilanteissa. Se on askel väärään suuntaan eikä luo uutta työtä, Pentikäinen sanoo.

Muutosturvaa koskevat ehdotukset sisältyivät alun perin hallituksen aiempaan esitysluonnokseen kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista. Niiden valmistelusta luovuttiin kilpailukykysopimusneuvottelujen alettua.  Suomen Yrittäjät vastusti ehdotuksia jo aiemmassa vaiheessa, kuten myös kilpailukykysopimuksen syntymisen jälkeisessä valmistelussa.

– On tärkeää, että työlainsäädäntöä kehitetään jatkuvasti työllisyyttä vahvistavaan suuntaan. Lähtökohtana pitää olla yritysten sekä koko kansantalouden kasvun vauhdittaminen ja työttömyyden nujertaminen. 

Pentikäinen korostaa, että yksittäisten säännösmuutosten lisäksi on kehitettävä koko työmarkkinajärjestelmää niin, että työehdoista voidaan jatkossa selvästi enemmän sopia työpaikoilla. 

Työsopimuslain ja muutosturvan uudistukset tulevat voimaan 1.1.2017, perhevapaakorvaus 1.4.2017.


Lisätietoja: 
toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944,
lainopillinen asiamies Albert Mäkelä, Suomen Yrittäjät, p. 09 2292 2929,