24.1.2017 klo 10:04
Tiedote

Järjestöt: Kuntien korjausvelka hukassa – yritysten avulla terveempään talouteen

​Suomessa on lähes mahdotonta muodostaa julkisista lähteistä kuvaa kuntien teknisen toimialan toimintojen taloudellisesta tehokkuudesta, saati vertailla monenkirjavien toimintamallien paremmuutta. Asia käy ilmi Taloustutkimuksen tuoreesta selvityksestä.

Kuntatekniset työt edellyttävät paljon koneita, laitteita, materiaalia, henkilöstöä ja tiloja. Niihin sitoutuu suuria pääomia, mutta seurataanko pääomien tuottoa? Taloustutkimus selvitti kuntien teknisen toimialan laajuutta ja tehokkuutta Suomen Yrittäjien, INFRAn, Koneyrittäjien ja Rakennusliiton toimeksiannosta. Lähteenä olivat kuntien julkiset tilinpäätöstiedot sekä kuntien omistamien infratoimialan liikelaitosten, virastojen ja osakeyhtiöiden tiedot niiltä osin kuin ne olivat julkisia.

– Poliitikkojenkin on vaikea seurata esimerkiksi kuntatekniikan tuottavuutta tai verrata käytäntöjä kuntien välillä. Monimuotoinen vyyhti vaatisi laajaa kaupallista koulutusta, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm pohtii.

– Huhtikuussa valittavilla valtuustoilla on vastuu vaikuttaa siihen, että heillä on käytettävissään oikeaa ja riittävää tietoa päättää yhteisten verovarojen parhaasta käytöstä. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Pääoman käyttöä ja käytön tehokkuutta ei seurata

Kuntien omaisuuden hallintaa ja hankintastrategioita pystyttiin lopulta tarkastelemaan vain yleisellä tasolla. Eniten hukassa ovat pääoman käytön ohjaus ja tehokkuusseuranta.

Tutkitut kunnat ostavat aineita, tavaroita ja tarvikkeita keskimäärin 420 eurolla asukasta kohden vuodessa. Helsinki ostaa noin 800 eurolla. Koneita ja laitteita omistetaan kuntalaista kohti keskimäärin 116 euron edestä. Helsingissä luku on 290, Vantaalla 85 ja Espoossa 75 euroa.

Kunnan oma tuotanto vaikuttaa lisäävän materiaalimenoja sekä nostavan koneisiin ja laitteisiin sidotun pääoman määrää – juuri sitä, jonka tuottoa ei yleensä seurata.

– Jos kunnan tase ei ole töissä, kannattaa pohtia ostopalveluita. Yrityksen voi olla helpompi käyttää tehokkaasti koneita ja laitteita esimerkiksi infran hoidossa ja infrahankkeissa ympäri vuorokauden siellä, missä kysyntää on. Myös erilaiset kumppanuudet kannattavat. Jos työ tehdään itse, yhtiömuoto kannattaa, koska silloin toimintaa voidaan helpommin verrata yksityiseen, Holm summaa.

Korjausvelkaan puututtava

Kun sote-tehtävät siirtyvät maakunnille, kunnat voivat keskittyä elinvoimaisuuteensa. Kuntien teissä ja verkostoissa piilee yli kahden miljardin euron korjausvelka, minkä taittamiseksi kuntien hankkimat yhdyskuntatekniset palvelut on tehtävä kustannustehokkaasti.

– Kunnissa tulee havahtua näihin korjausvelkakysymyksiin, sillä ne eivät itsestään ratkea. Kuntien tilaajaosaamista tulee kehittää ja samalla on huolehdittava niin hankintatoiminnan kuin kuntayhtiöidenkin toiminnan läpinäkyvyydestä, Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Markku Suominen peräänkuuluttaa.

Hyvä yhdyskuntatekniikka auttaa pitämään alueen vireänä

Elinvoimaan vaikutetaan tehokkaasti panostamalla yhdyskuntatekniikkaan ja ottamalla yksityiset palveluntarjoajat tasaveroisiksi kumppaneiksi myös teknisissä palveluissa.

Kuntien on kehitettävä toimintaympäristöään sellaiseksi, että sekä nykyisten että uusien yritysten kannattaa sijoittua kuntaan. Sijoittumispäätös on helppo tehdä, kun väyläyhteydet, joukkoliikenne ja vesihuolto toimivat, eikä elintärkeissä teknisissä rakenteissa muhi korjausvelkaa.

Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Jyrki Mäkysen mukaan kunnissa on nyt paljon syitä kehittää tapaa, jolla tekniset palvelut tuotetaan.

– Yksityisten toimijoiden nykyistä laajempi pääsy kuntien markkinoille toisi tuottavuushyötyjä pääoman ja hankkeiden paremman organisoinnin myötä. Kuntiin on luotava kokeilukulttuuri, joka mahdollistaa toimintojen kehittämisen ja sitä kautta tuottavuuden kasvun. Tämä vaatii vaihtuvia ja joustavia verkostoja, joissa julkiset ja yksityiset ovat tasaveroisia kumppaneita.

Voittaja verkostoituu

Selvityksen tilanneiden järjestöjen mukaan tulevaisuuden voittajakunta on se, joka kykenee johtamaan ketterästi erilaisia verkostoja, eli hankkimaan palveluja joustavasti oman alueensa erikokoisilta yrityksiltä, löytäen jokaiseen tehtävään osuvimman tekijän.

– Tämä vaatii markkinatuntemusta ja jatkuvaa vuoropuhelua yritysten kanssa. Verkostoitumisen eteen nähty vaiva tulee moninkertaisesti takaisin veroissa, joita yritykset kuntaan maksavat ja säästöissä, jotka saadaan omaa joustamatonta tuotanto-organisaatiota kevennettäessä, INFRA ry:n puheenjohtaja Nina Lindström sanoo.

Taloustutkimuksen vertailussa oli mukana 21 kuntaa: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

Lisätietoja:
Kuntien infra kuntoon -selvitys.
Jyrki Mäkynen, pj, Suomen Yrittäjät, 0400 364 791; jyrki.makynen(a)yrittajat.fi
Nina Lindström, pj, INFRA, 050 456 8122; nina.lindstrom(a)rta-yhtiot.fi
Markku Suominen, vpj , Koneyrittäjät, 044 0794977; markku.suominen (a)koneyrittajat.fi
Pasi Holm, tutkimusjohtaja, Taloustutkimus Oy, 010 758 5212; pasi.holm(a)taloustutkimus.fi