Nollatuntisopimuksia tarvitaan
On olemassa paljon työtä, jossa ei ennalta tiedetä, paljonko työtunteja on tarjolla. Siksi tarvitaan työsopimuksia, joihin ei määritellä tarkkaa työaikaa.
Näitä niin sanottuja nollatuntisopimuksia tarvitaan myös silloin, kun työntekijä ei voi sitoutua etukäteen tiettyyn viikkotuntimäärään esimerkiksi opiskelun takia.
Suomen Yrittäjien mukaa lailla ei pidä kieltää sellaista, mikä on tarpeen monilla aloilla ja mikä sopii työntekijälle. Kaikkea työtä tarvitaan. Eduskunnan käsittelyssä on ollut kansalaisaloite, jossa vaaditaan, että osa-aikatyöhön määritetään lailla vähintään 18 tunnin viikkotyöaika.
Jos nollatuntisopimuksissa on ongelmia, niihin pitää hakea ratkaisuja, ei kieltää sopimista. Yksi ratkaisu voisi olla esimerkiksi turvata työntekijälle oikeus päättää, ottaako tarjotun työtilaisuuden vastaan vai ei.
Yrittäjäjäjrjestön mukaan tärkeää on reilu peli ja se, että oikeudet ja velvoitteet ovat tasapainossa. Kieltäminen ei ole ratkaisu asiaan, joka sopii toisille ja toisille ei sovi.
Nollatuntisopimusten kieltäminen ei johda siihen, että ne korvautuisivat 18 työtuntia varmistavilla sopimuksilla. Kun työtä ei ole niin paljon tarjolla, yritysten käyttöön jää lähinnä alihankinta ja vuokratyö.
Jäykät työmarkkinat on Suomen ongelma. Kiellot ja rajoitukset eivät lisää työllistämishalukkuutta. Suomen Yrittäjien mukaan lainsäädäntöä pitää kehittää siihen suuntaan, että työllistäminen helpottuu.
Taustaa
• Niin sanotuilla nollatuntisopimuksilla tarkoitetaan työsopimuksia, joissa ei ole sovittu tietystä säännöllisestä työajasta vaan siitä, että töitä tehdään tarpeen mukaan. Työaika siis vaihtelee viikoittain työnantajan ja työntekijän tarpeiden mukaisesti.
• Tyypillisesti asia ilmaistaan työsopimuksessa esimerkiksi niin, että työaika on 0–37,5 tuntia viikossa.
• Työnantaja ilmoittaa työntekijälle, koska työtä on tarjolla.
• Tavallista on, että työvuoroluettelosta ilmenee etukäteen esimerkiksi seuraavan kuukauden tai kahden viikon työpäivät tai -tunnit.