Ajankohtaista EU:ssa: Rahaa pk-yrityksille!

EU:n innovaationeuvosto (EIC, European Innovation Council) on päättänyt rahoittaa kaikkiaan 257 pk-yritystä 31 Euroopan maasta auttaakseen näitä saamaan tuotekehityksensä tulokset jouhevammin markkinoille. Pääosin Horizon 2020 -rahoituslähteestä irrotettuja varoja kohdennetaan tälle hankkeelle lähes 13 miljoonaa euroa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa yrittäjillä ja pk-yrityksillä on ollut valmiiksi tuotteeksi tai palveluksi kehitetty innovaatio, joka on läpäissyt komission tiukan seulan ja jonka lanseerauksen vauhdittamiseksi tästä EU:n tutkimus- ja kehitysrahastosta kukin valittu saa 50 000 euron potin. Eniten hyväksyttyjä tuoteprojekteja on terveyspalvelujen saralla sekä viestinnän ja informaatioteknologian sektoreilla. Lukumääräisesti suurimmat rohmut olivat Espanja 45, Italia 28 ja Israel 23 hyväksytyllä hankkeella. Suomesta lanseeraustukea saa kuusi pk-yritystä.

Kuluttajalainsäädäntöä omalla kielellä

Pienet ja keskisuuret yritykset sekä yrittäjien tukiorganisaatiot euroopanlaajuisesti pääsevät nyt kohdennetusti ja omalla kielellään käsiksi Euroopan unionin kuluttajasuojalainsäädännön vaatimuksiin. Consumer Law Ready on EU:n rahoittama pk-yrityksille suunnattu koulutusohjelma, jonka tarkoituksena on parantaa EU:n kuluttajalainsäädännön tuntemista ja noudattamista pk-yrityksissä. Ohjelmaan osallistuminen on ilmaista. Ohjelman avulla yrittäjä voi:

• hankkia Euroopan komission valtuuttaman kuluttajaoikeustodistuksen
• kehittää kuluttajaoikeuden tuntemustaan ja varmistaa että yritys noudattaa lakia ja toimii kuluttajaystävällisesti (esim. reklamaatioiden ja hyvitysten hoito)
• liittyä osaksi laajempaa pk-yritysten verkostoa foorumilla, jossa voi keskustella muiden eurooppalaisten yrittäjien kanssa
• saada tukea ja neuvoja kuluttajien kysymyksiin
• osallistua paikalliseen kuluttajaoikeuden koulutukseen omalla alueella tai suorittaa vastaava koulutus verkkokurssina

Itä- ja Pohjois-Suomi teollisen muutoksen aluepilottiohjelmaan

Itä- ja Pohjois-Suomi on valittu mukaan Euroopan komission teollisen muutoksen alueiden pilottiin. Komissio on valinnut yhteensä 12 eurooppalaista aluetta teollisen muutoksen alueiden pilottiinsa. Valittujen joukossa ovat muun muassa Espanjan Cantabria, Keski-Ranska, Ranskan Grand-Est, Iso-Britannian Suur-Manchester, Slovenia sekä Liettua. Komission ulkopuoliset asiantuntijat sekä OECD tarjoavat pilottialueille kohdistettua räätälöityä avustusta aluekehitysrahoituksen lisäksi mm. tulevaisuuden työpaikkojen valmistelussa, innovaatiotoiminnan laajentamisessa, vähähiilisen talouden kasvattamisessa sekä yrittäjyyden edistämisessä.

Komissio kovistelee karsinogeeneille

Komissio on tehosti toimiaan työntekijöiden suojelemiseksi syöpää aiheuttavilta aineilta. Komissio ehdottaa uusia altistumisen raja-arvoja viidelle kemikaalille, jotka eivät jatkossa saa ylittyä työpaikkojen hengitysilmassa: kadmium ja sen epäorgaaniset yhdisteet, beryllium ja epäorgaaniset berylliumyhdisteet, arseenihappo ja sen suolat sekä epäorgaaniset arseeniyhdisteet, formaldehydi ja 4,4′-metyleeni-bis (2-kloorianiliini). Niitä käytetään muun muassa kadmiumin tuotannossa, nikkeli-kadmiumakkujen valmistuksessa, mekaanisessa pinnoituksessa, sinkin ja kuparin sulatuksessa, valimoissa, lasissa, laboratorioissa, elektroniikassa, kemikaaleissa, rakennusalalla, terveydenhuollossa, muoveissa ja kierrätyksessä. Käyttöpiiri on siis varsin laaja.

Automaattinen hätäpuhelujärjestelmä asennettava

Kaikissa uusissa EU-alueella myytävissä henkilöautomalleissa ja kevyissä pakettiautomalleissa on nyt oltava asennettuna automaattinen hätäpuhelujärjestelmä eCall, joka ilmoittaa onnettomuuksista suoraan hätäkeskukseen.

Energiaunioni keskustelussa

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean liikenne- ja energiajaosto kokoontui viime viikolla keskustelemaan liikkuvuuspaketin II-vaiheen eli puhtaan liikkuvuuden aloitteista sekä energiaunionista. Euroopan energiaverkkojen vahvistamisesta keskustelemassa oli myös komission suomalainen yksikönpäällikkö Catharina Sikow.

​Parlamentilta kunnianhimoiset linjaukset EU:n monivuotiseen budjettiin

Euroopan parlamentin mukaan EU:n menojen nykyistä yhden prosentin enimmäismäärää tulisi nostaa 1,3 prosenttiin unionin bruttokansantuotteesta, jotta uusia haasteita ei rahoitettaisi köyhimpien alueiden tai maatalouden kustannuksella. Lisäksi europarlamentaarikot ovat esittäneet uusina tulonlähteinä BKT-pohjaisen ’jäsenmaksun’ ohelle muun muassa taloudellista transaktioveroa (Financial Transaction Tax) sekä hiilitasausmaksua EU:n rajoilla.

Euroopan komission pohdinnat EU:n budjetista puolestaan liikkuvat tällä hetkellä 1,1 – 1,2 prosentin välillä. Budjettikomissaari Günther Oettinger totesi, että tällä hetkellä 80 prosenttia EU:n budjetista on korvamerkitty maatalous- ja koheesiopolitiikalle, mutta uudessa MFF:ssä näiden osuus voisi laskea jopa noin 60 prosentin tasolle. Näin uusien prioriteettien kuten turvallisuuden ja rajavalvonnan sekä tutkimus- ja innovaatioiden rahoitukseen voitaisiin jatkossa panostaa enemmän.