Elinkeinoelämä vetoaa eduskuntaan: Suomi tarvitsee sote-uudistuksen nyt | Yrittajat.fi

Etsi

Tiedote

Elinkeinoelämä vetoaa eduskuntaan: Suomi tarvitsee sote-uudistuksen nyt

Eduskunnan käsittelyssä oleva sote- ja maakuntauudistuspaketti on vietävä maaliin tällä kevätistuntokaudella.

Uudistusta on valmisteltu yli kymmenen vuotta. Nyt eduskunnassa käsiteltävänä oleva malli on jalostunut versio aikaisemmista: palvelujen järjestäminen keskitetään selkeästi nykyistä vahvemmille tahoille ja otetaan käyttöön laaja monituottajamalli.

Esitys lisää julkisesti rahoitetun palvelujärjestelmän tuottavuutta

Kun samanaikaisesti halutaan lisätä palvelujen saatavuutta ja hillitä kustannusten kasvua, on lisättävä palvelujen tuottavuutta. Tuottajien välisellä kilpailulla voidaan päästä tehokkaasti sitä kohti. Kilpailua taas synnyttää asiakkaiden valinnanvapaus.  

Esityksellä voidaan saavuttaa sote-uudistuksen tavoitteet

Perusterveydenhuollon saatavuus paranee, kun verorahoitteista järjestelmää avataan nykyistä useammille palveluntuottajille ja asukkaille annetaan nyt esitetyn kaltainen valinnanvapaus.

Kansalaisten yhdenvertaisuus kohenee perusterveydenhuollon valinnanvapauden ollessa riippumaton henkilön varallisuudesta. Yhdessä perustason palvelujen paremman saatavuuden kanssa tämä vaikuttaa osaltaan myös terveys– ja hyvinvointierojen kaventumiseen.

Järjestämisvastuun siirto maakunnille turvaa kantokyvyn

Käsillä on mittava sote-palvelujen rahoitusongelma. Lukuisten kuntien alijäämäiset tilinpäätökset enteilevät kestämätöntä tulevaisuutta ilman järjestelmän perusteellista uudistamista.  

Järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta maakunnille turvaa kantokyvyn ja tukee samalla kustannuskasvun taittamisen tavoitetta. Valinnanvapauslainsäädäntö yhdistettynä palvelutuotannon tarkoituksenmukaisesti valittuun korvausrakenteeseen tukee kustannusten kasvun taittamisen tavoitetta palvelujen tuottavuuden lisäämisen kautta.

Tavoitteisiin ei päästä ilman mittavaa ja rohkeaa uudistamista

Nykyjärjestelmän jatkuva viilausten tie on kuljettu loppuun. Esimerkiksi vapaaehtoista palveluseteliä on ollut mahdollista käyttää lähes kymmenen vuotta, mutta sitä käytetään vain noin 200 miljoonan euron arvosta noin 20 miljardin euron sote-menoissa, vaikka palvelusetelien avulla on todistetusti pystytty säästämään kustannuksia. Ilman pakottavia kannusteita uudistukset etenevät hitaasti ja parhaat käytännöt jäävät leviämättä. Monopoli ei ole tuottava tai asiakaslähtöinen. Siksi tarvitsemme muutosvoimaksi järjestäjää velvoittavan valinnanvapauden.

Uudistuksen kaatuminen johtaisi ongelmien syvenemiseen

Esityksen kaatuessa julkinen palvelujärjestelmä jatkaisi nykykehitystään ja sote-menot veisivät silloin yhä suuremman osan kuntien rahoituspohjasta. Tämä tarkoittaisi ihmisten eriarvoisuuden syvenemistä ja kestävyysvajeen pahenemista. Sosiaali- ja terveystoimen osuus kuntien käyttökustannuksista on jo nyt noussut 2000-luvulla yli viisi prosenttiyksikköä̈.

Julkisten palvelujen saatavuuden heikentyessä järjestelmän taloudellisen kantokyvyn puutteiden vuoksi entistä useampi jäisi vaille hoitoa ja hoivaa. Ne, joilla on varaa, ostaisivat itselleen nopeamman hoidon ja hoivan.

Myös alueellinen eriarvoisuus kasvaisi kuntien etsiessä kukin omia ratkaisujaan. Osa kunnista joutuisi karsimaan palveluja leikkausten pakottamana. Kokonaisuus ei olisi kenenkään hallittavissa.

Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva sote- ja valinnanvapauskokonaisuus on hyvä pohja suomalaisen palvelurakennejärjestelmän uudistustyön aloittamiselle. Sote on vietävä maaliin!

 

Ilkka Oksala, johtaja – Elinkeinoelämän keskusliitto

Ulla-Maija Rajakangas, toimitusjohtaja - Hyvinvointialan liitto

Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja – Suomen Yrittäjät

Johanna Sipola, johtaja – Keskuskauppakamari

Ismo Partanen, toiminnanjohtaja - Lääkäripalveluyritykset ry                                                        

Panu Tast, toimitusjohtaja - Näkemisen ja silmäterveyden toimiala

Leila Salonen, toiminnanjohtaja - Suomen Kuntoutusyrittäjät ry