Etsi

Tiedote

Ajankohtaista EU:ssa: tietosuoja-asetus, päästövähennykset ja liikkuvuuspaketti

Suomen Yrittäjät vaikuttaa suomalaisyritysten puolesta vahvasti Euroopan unionissa. Tästä voit lukea Brysselin-toimiston tuoreet kuulumiset. Juuri nyt ajankohtaista ovat muun muassa tietosuoja-asetus, liikkuvuuspaketti, EU:n budjetti, sääntely, alustatalous ja päästövähennykset.

Pienten ja keskisuurten yritysten eurooppalaisen kattojärjestön Ueapmen pysyvien edustajien kokous kokoontui viime viikolla Italian jäsenjärjestönsä CNA:n tiloissa.  Agendalla oli mm. tietosuoja-asetus, jota tulee noudattaa jäsenmaissa 25.5. alkaen. Ueapme vetosi oikeudellisten asioiden komissaari Vera Jourovaan, jotta jäsenmaiden tietosuojaviranomaiset pidättäytyisivät sakottamasta yrityksiä tietosuojarikkomusta ensimmäisenä täytäntöönpanon jälkeisenä vuonna.

Sofiassa kokoonnuttiin viime viikolla hallitusten päämiesten epäviralliseen kokoukseen. Teemoina olivat tutkimus ja innovaatiot sekä Euroopan kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen. Samalla Euroopan komissio julkaisi Uudistetun eurooppalaisen tutkimuksen ja innovoinnin ohjelman, joka sisältää konkreettisia toimia syventämään Euroopan innovointivalmiuksia. EU:n yritykset investoivat innovointitoimintaan vähemmän kuin esimerkiksi kilpailijansa Kiina ja Yhdysvallat. Tästä huolimatta EU:n tukemalla tutkimus- ja innovaatiotyöllä on tehty merkittäviä tuloksia muun muassa syöpätutkimuksen, Ebola-rokotteisiin sekä 3D-printtaukseen liittyen. EU-innovaatioiden tuloksia voi lukea täältä

Odotettu EU:n kolmas liikkuvuuspaketti julkaistiin 17.5. Kaikkiaan yhdestätoista liikenteeseen, ajoneuvoihin ja liikenneinfraan liittyvästä asiakirjasta koostuva aloitepaketti on viimeinen osa jättimäistä hanketta, jolla erityisesti tieliikenteen osalta myllätään koko EU-tason lainsäädäntö uusiksi.

Paketin edelliset osat annettiin viime vuoden toukokuussa ja marraskuussa. Niistä reilu tusina säädösesitystä on edelleen joko EU-päätöksentekoelinten käsittelyssä tai vasta odottamassa käsittelyn aloittamista. On epätodennäköistä, että kaikkia ehdotuksia ei saada hyväksytyksi ennen ensi vuoden europarlamenttivaaleja ja uuden komission muodostamista syyskaudella 2019. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että aloitteista osa jää käsiteltäväksi Suomen seuraavalla EU-puheenjohtajakaudella vuoden 2019 jälkipuoliskolla.

Kolmannen paketin sisällön muodostavat muiden muassa raskaampien hyötyajoneuvojen CO2-standardit, tieinfran ja tunneleiden turvallisuuden kehittäminen sekä Euroopan laajuiset TEN-T -liikenneverkot, tiedonanto autonomisista ajoneuvoista, raskaan kuljetuskaluston mitat ja massat sekä sähköiset kuljetusasiakirjat. Komission julkaisemat asiakirjat liiteaineistoineen voi lukea tästä linkistä.

EU:n budjetti ja erityisesti sen sidonnaisuus oikeusvaltioperiaatteeseen puhutti EU-ministereiden alkuviikon Brysselin kokouksessa. Erityisesti nettosaajat Puola ja Unkari älähtivät tukirahojen ehdollisuudesta, Ehdotuksen mukaan tukirahojen saantia voitaisiin rajoittaa suhteessa siihen, kuinka hyvin oikeusvaltion periaatteita noudatetaan.

Puolan mukaan he ovat valmiita tukemaan mekanismia, joka valvoo tukirahojen asianmukaista käyttöä, mutta komission esittämä malli ei heille käy. Unkari puolestaan kyseenalaistaa koko mekanismin laillisuuden ja kriteerit.

Budjettineuvottelut ovat vasta alkaneet, mutta selvää on, että jäsenmaiden lähtökuopat ovat hyvinkin kaukana toisistaan. Hollanti, Itävalta, Ruotsi, Tanska ja Suomi ajoivat kokouksessa tiukinta linjaa, kun taas muun muassa Saksa, Ranska, jotkin keski-Euroopan maat ja Baltian maat ovat budjetin kasvattamisen kannalla. 

Suomen Yrittäjät kutsui viime viikolla suomalaisia keskusjärjestöjä keskustelemaan Gold plating-ilmiön laajuudesta ja vaikutuksesta EU:n talouteen ja työllisyyteen. Gold platingilla tarkoitetaan tilannetta, jossa jäsenvaltio täytäntöön pannessaan EU-lainsäädäntöä kansallisen oikeusjärjestelmän osaksi lisää siihen elementtejä joita EU-lainsäädäntö ei sisällä. Ilmiöstä käytävästä keskustelusta tekee hankalaksi se, ettei yhteistä määritelmää gold platingille ole luotu.

Yhtenä keskeisenä viestinä tilaisuudesta kuului, ettei kansallinen lisäsääntely ole automaattisesti kielteistä. Joskus lisäsääntelylle on perusteltuja kansallisia syitä. Kielteisenä gold plating näyttäytyy silloin, kun se häiritsee sisämarkkinoiden toimintaa ja asettaa eri jäsenmaiden toimijat eriarvoiseen asemaan kilpailukyvyn näkökulmasta. Tilaisuuden antia viedään kesän aikana Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työhön, joka pyrkii selvittämään ilmiön laajuutta ja vaikutuksia EU-tasolla.

Tällä viikolla Suomen pysyvässä EU-edustustossa tutustuttiin tutkimusprojektiin alustatalouden vaikutuksista työn tekemiseen ja yrittäjyyteen. Swipe - Smart work in platform economy on Turun yliopiston, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n ja Työterveyslaitoksen muodostama konsortio, joka tekee monitieteistä laaja-alaista tutkimusta alustatyöstä. Alustatyön uskottaan lisääntyvän tulevaisuudessa myös muiden kuin korkeasti koulutettujen piirissä. Keskustelussa pohdittiin muun muassa, onko alustatyöntekijä yrittäjä, palkansaaja tai jotakin tältä väliltä.

Komissio antoi Saksalle, Ranskalle, Isolle-Britannialle, Italialle, Unkarille ja Romanialle tammikuussa viimeisen mahdollisuuden parantaa ilmanlaatua kaupungeissaan. EU:n ympäristökomissaari Karmenu Vellan mukaan jäsenmaat eivät ole toimineen kuitenkaan tarpeeksi ripeästi, jotta ilmanlaadun standardit saavutettaisiin ja siksi ne haastetaan nyt Euroopan unionin tuomioistuimessa oikeuteen. Saksassa pyritäänkin nyt kiireesti patistamaan autonvalmistajia kehittämään nopeammin dieselautojen teknisiä muutoksia, jotta niiden päästöjä saataisiin pienemmiksi.