Etsi

Tiedote

Ajankohtaista EU:ssa: budjetti, liikenne, pk-yritysten rahoitus ja kuljettajapula

Suomen Yrittäjät vaikuttaa suomalaisyritysten puolesta vahvasti Euroopan unionissa. Tästä voit lukea Brysselin-toimiston tuoreet kuulumiset. Juuri nyt ajankohtaista ovat muun muassa EU:n budjetti, liikenne, pk-yritysten rahoitus, kuljettajapula ja rahoitusmarkkinat.

Euroopan komissio täsmensi tällä viikolla ehdotustaan monivuotisesta EU-budjetista yksityiskohtaisilla ohjelmaehdotuksilla. Nyt vuorossa olivat uudistettu Euroopan investointiohjelma InvestEU, Verkkojen Eurooppa-ohjelma, uusi Digitaalinen Eurooppa-ohjelma sekä Avaruusohjelma. Myös EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen tulevaisuus sai valoa, kun komissio julkaisi ehdotuksensa uudesta Horisontti-ohjelmasta. Merkittävä ohjelma pk-yritysten näkökulmasta on Sisämarkkinaohjelma, jonka tavoitteena on edistää erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä. Pk-yrityksien tukemisessa vakiintunut pk-yritysten eurooppalainen rahoitusohjelma COSME sai myös toivotusti lisärahoitusta ja jatkoa. 

Lisärahoitusta eurooppalaiseen liikenneinfraan

Eurooppalaiseen liikenneinfrastruktuuriin on odotettavissa lisärahoitusta. Verkkojen Eurooppa -ohjelman budjetiksi ehdotetaan 42,3 mijardia euroa: liikenteeseen 30,6 miljardia euroa, energia-alalle 8,7 miljardia euroa ja digitaalialalle kolme miljardia euroa. Tämä on Suomelle ja Ruotsille erävoitto, sillä komissio ehdottaa Suomen pääradan mukaan ottamista EU:n liikenneverkon TEN-T ydinkäytäviin. Laajennus itsessään tarkoittaa Helsinki–Tornio–Haaparanta–Tukholma + pisto Narvikiin -kokonaisuuden rakentamisesta. Komission tuore päätös mahdollistaa EU-rahoituksen hakemisen näihin pääradan investointeihin. Tähän asti TEN-T kartoista on unohdettu pohjoinen ulottuvuus kokonaan, joten kohta saa komissio laittaa uudet kartat tilaukseen.

Pk-yritysten rahoitus keskustelussa

EBF-pankin järjestämä SME Finance -tilaisuus pureutui pohtimaan, kuinka vuosi sitten allekirjoitettu pk-yrityksien rahoittamiseen suunnattu ohjenuorajulistus on ottanut tuulta alleen. Ohjenuorien implementointi vaihtelee jäsenmaasta toiseen, joten vaikka yhtenäisyyttä toivotaankin, nähdään myös maiden omien rahoitusmallien erilaisuudet joustavuuden lähtökohtana. Pk-yritysten eurooppalaisen kattojärjestön UEAMPMEn edustaja Gerhard Huemer korosti puheenvuorossaan, ettei tukea tulisi suunnata vain kasvuhaluisille yrityksille, vaan myös staattisemmassa tilassa oleville, arkipäivän yrittäjille. Lisäksi pankin antaman kielteisen lainapäätöksen perustelut voivat olla arka, mutta yrityksen pelastava paikka. Perusteluiden ja muiden rahoitusvaihtoehtojen läpikäyminen pankin kanssa voi ohjata yrityksen oikealle suunnalle.

Yritysten maksuvaikeuksiin ja varhaisen vaiheen saneeraukseen liittyvässä Preventing Insolvency: From Crisis To Growth -tilaisuudessa esiteltiin muun muassa ns. työkalupakki, jota on pilotoitu avun tarpeessa olevilla pk-yrityksillä. Suurimmiksi kysymyksiksi nousivat jälleen yrittäjän resurssit työkalun käytön oppimiseksi sekä siihen tarvittava rahoitus. Selvää on, että elinkelpoiset yritykset tulisi pelastaa, mutta kysymys kuuluu, kuinka se on tehokkainta tehdä.

Alankomaiden laaja rekrytointikampanja puree kuljettajapulaan

iikennejärjestö IRUn kuljettajapulaan keskittyvä työryhmässä käytiin läpi alustavat raporttiluonnokset kuljettajapulaan vaikuttavista eri osa-alueista. Lisäksi esiteltiin Alankomaiden hyvin onnistunut laaja-alainen rekrytointikampanja, IRU-akatemian vireillä olevat aiheeseen liitännäiset hankkeet sekä kemikaalisektorin kohdennetut kuljettajakoulutukset. Esitelmien joukossa oli myös Suomen Yrittäjien ja liikennejärjestöjen yhteisen Brysselin-toimiston katsaus Suomen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportista ”Suomen 100 uutta mahdollisuutta 2018–2037: Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia”. Katsaus keskittyi erityisesti liikennesektorin uusiin mahdollisuuksiin.

Brussels Economic Forum keskittyi talous- ja rahaliiton syventämisee ja rahoitusmarkkinoiden kehittämiseen

Vuosittain järjestettävä Brussels Economic Forum keskittyi tänä vuonna työn tulevaisuuteen, talous- ja rahaliiton syventämiseen sekä EU:n rahoitusmarkkinoiden kehittämiseen. Paljon keskustelutilaa sai myös EU-jäsenmaiden taloustilanteiden eriytyminen ja tuottavuuskuilun kasvaminen jäsenmaiden välillä. Huolta esitettiin myös jäsenmaiden sisällä tapahtuvista alueiden eriarvoistumisesta. Digitalisaatio, automatisaatio ja robotisaatio voivat entisestään kasvattaa tuottavuuskuiluja, sillä niiden tarjoamia mahdollisuuksia pystyvät parhaiten hyödyntämään toimijat ja alueet, joilla jo ennestään pyyhkii taloudellisesti hyvin.