7.2.2019 klo 15:09
Uutinen

Yksinyrittäjien avuksi tarvitaan nämä 11 muutosta

Suomen Yrittäjät ajaa vahvasti yksinyrittäjien asiaa. Tässä 11 muutosta, jotka täytyy tehdä, jotta yksinyrittäjät voivat menestyä paremmin.

Yksinyrittäminen on yrittäjyyden yleisin muoto. Yksinyrittäjyyden yleistyminen on ollut työelämässä 2000-luvun merkittävin trendi. Vuosituhannen alussa yksinyrittäjien määrä oli Tilastokeskuksen mukaan 123 000 ja vuonna 2017 jo 171 000. Suomen Yrittäjien Kasva Suomi -tavoiteohjelmassa seuraavalle hallituskaudelle yksinyrittäjien asia on vahvasti esillä. Tässä kooste tärkeimmistä muutosta vaativista asioista.

1. Yrittäjävähennys

Yrittäjävähennys tuli voimaan 2017, jolloin sitä jaettiin noin 70 000 elinkeinoharjoittajalle yhteensä 135 miljoonaa euroa. Elinkeinoharjoittajia kaikista vähennyksen saajista oli noin viidennes ja he saivat noin 45 prosenttia yrittäjävähennyksen koko määrästä. Kaikista vähennyksen saajista 38 prosenttia tienasi alle 25 000 ja 82 prosenttia alle 55 000 euroa. Vähennys on kannustava, työtä ja toimeentuloa pienyrittäjille tuova. Se auttaa erityisesti pienituloisia yrittäjiä, joista monilla on mahdollisuus kasvattaa yritystoimintaansa. Vähennys kannustaa yritystoiminnan harjoittamiseen. Siksi se pitää ehdottomasti säilyttää.

2. Arvonlisäveron alarajan nosto

Nykyiset arvonlisäverotuksen rajat otettiin käyttöön 2016 alusta. Arvonlisäverovelvollisen toiminnan alaraja pitäisi nostaa 20 000 euroon ja liukuen poistuvan alarajahuojennuksen yläraja 50 000 euroon. Rajojen nostolla helpotetaan yritystoimintaa sekä kannustetaan yritysten perustamiseen ja kasvuun nykyistä arvonlisäverorajaa laajemmalla alueella.

3. Lapsenhoitajan palkan vähennysoikeus

Toiminimiyrittäjän asema poikkeaa yhtiömuotoisten yritysten omistajayrittäjistä siinä, että yksityinen elinkeinonharjoittaja ei voi vähentää sairaan lapsen hoitajan palkkaa yrityksen verotuksessa. Tämä asia on syytä korjata ja mahdollistaa sairaan lapsen hoitajan palkan vähennysoikeus.

4. Liikunta- ja kulttuuriedun verovähennysoikeus

Omaehtoinen liikunta- ja kulttuurietu ei koske toiminimiyrittäjiä, sillä he eivät voi olla itsensä työnantajia eivätkä saada verovapaata etua. Toiminimiyrittäjät ovat huonommassa asemassa kuin muissa yritysmuodoissa (osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) toimivat yrittäjät, jotka voivat saada verovapaita henkilökuntaetuja kuten yhtiöiden muutkin työntekijät. Elinkeinoverolakia tulisi muuttaa niin, että yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja saisi tehdä verovähennyksen omaehtoisesta liikunta- tai kulttuuritoiminnasta.

5. Yksinyrittäjien työterveyshuolto

Suuri työkyvyn tuen tarve on yksinyrittäjillä ja yrittäjillä, joiden työssä ja toimialalla esiintyy runsaasti henkistä ja ruumiillista kuormitusta. Työterveyshuoltoon tarvitaan kevyitä ja joustavia toimintamalleja tukemaan yrittäjien työkykyä sekä vastaamaan muuttuvan yrittäjyyden ja työn uusien muotojen haasteisiin.

6. Työttömyysturva

Yhä useampi – noin joka kymmenes yrittäjä – tekee töitä sekä yrittäjänä että palkansaajana. Työttömyysturva on ainoa sosiaalivakuutuksen laji, jossa eri statuksilla tehtyä työtä ei voi yhtäaikaisesti vakuuttaa. Yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehdot tulee yhdistää siten, että molemmista työnteon tavoista voi kerryttää turvaa yhdessä. Työssäoloehdon kertymisen tulee perustua vakuutettuun työtuloon ja työskentelyn kestoon, ei viikkotyöaikaan.

7. Eläketurva

Yrittäjän eläkelain mukaisen pakollisen vakuuttamisen alaraja tulee nostaa nykyiseltä tasolta (7 656,26 e, 2018) vähintään työttömyysturvan alarajalle (12 576 e, 2018), jotta yrittäjä vakuutuksen ottamaan joutuessaan myös saa oikeuden työuran aikaiseen ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan. Työtulo tulee muuttaa selkeyden vuoksi vuositulosta kuukausituloksi.

8. Perhevapaajärjestelmä

Moni yrittäjäperhe ei pysty tällä hetkellä hyödyntämään perhevapaita kuten palkansaajat. Tarvitaan nykyistä joustavampi mahdollisuus yhdistää yrittäjyys ja lapsen hoito vanhempainpäivärahalla. Etuusjärjestelmää tulisi joustavoittaa siten, että yrittäjä-äitien olisi mahdollista jaksottaa päivärahapäiviä nykyistä selvästä useampaan osaan ja pidemmälle ajanjaksolle. Päivärahajärjestelmän joustavoittamisen vuoksi lastenhoidon tukijärjestelmän tulee olla käytettävissä jo raskausrahajakson päättymisen jälkeen.

9. Palkkauksen helpottaminen

Yksinyrittäjissä on paljon kasvupotentiaalia. Yksinyrittäjäkyselyn (2016) mukaan 70 prosenttia tavoittelee joko voimakasta kasvua tai kasvua mahdollisuuksien mukaan. Kasvun suurimpana esteenä yksinyrittäjät pitivät työllistämisen kalleutta ja riskiä. Tavoitteena tulee olla ed. mainittujen esteiden korjaaminen. Työlainsäädäntö ja erityisesti paikallista sopimista koskeva sääntely on sekavaa. Sääntelyä tulee yksinkertaistaa antamalla työehtosopimuksen joustomahdollisuudet käyttöön kaikille yrityksille. Lisäksi työllistämistä on helpotettava lisäämällä mahdollisuuksia sopia ylityö- ja sunnuntaityökorvauksista, luopumalla takaisinottovelvollisuudesta ja säätämällä ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi.

10. Omistajanvaihdosten tukeminen

Omistajanvaihdosbarometrin (2018) mukaan yhden työntekijän yrityksistä vain 36 prosentilla oli aikeita myydä yrityksensä. 52 prosenttia uskoi lopettavansa yrityksensä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Yksinyrittäjän omistajanvaihdosongelmaa on helpotettava esimerkiksi yrittäjän ammatti- tai erikoisammattitutkintokoulutuksen tai oppisopimuskoulutuksen avulla. Myös verotuksen keinoin omistajanvaihdoksia voidaan vauhdittaa. Nykyisin tuloverolain luovutusvoittoa koskeva verovapaus koskee ainoastaan sukulaisluovutuksia. Myyjän luovutusvoittoverotusta tulisi myös huojentaa silloin, kun yritys myydään työntekijöille.

11. Maksuehtolain kiristäminen

Joka neljännelle yksinyrittäjälle aiheutuu taloudellista haittaa liian pitkistä maksuajoista. Tämä ongelma koskee yli 40 000 yksinyrittäjää. Yrittäjien suojan parantamiseksi maksuehtoja koskevaa sääntelyä on syytä kiristää ja varmistaa, että lain noudattamista valvotaan.