7.3.2019 klo 10:04
Tiedote

Kysely: Vanhemmuuden kustannusten jako koko yhteiskunnalle saa kannatusta

42 prosenttia kansasta on valmis siihen, että lapsista koituvia kuluja siirretään työnantajan vastuulta koko yhteiskunnan vastuulle. 32 prosenttia ei muuttaisi kustannusjakoa. – Kustannusten jakaminen parantaisi naisten työllisyyttä, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä sanoo.

Työllisyysaste on nostettava ensi vaalikaudella 75 prosenttiin, jotta hyvinvointivaltio saadaan säilytetyksi. Nuorten työllistymistä helpottaisi se, että perhevapaasta nyt työnantajan maksettavaksi tulevat kustannukset jaettaisiin tasaisemmin koko yhteiskunnalle.

Tuoreen mielipidemittauksen mukaan kansa alkaa olla valmis tähän. Kantar TNS kysyi Suomen Yrittäjien pyynnöstä kansalaisilta, pitääkö lapsista koituvia kuluja siirtää työnantajan vastuulta koko yhteiskunnan vastuulle. Kyselyyn vastasi 1078 ihmistä. 42 prosentin mielestä kustannuksia pitää siirtää koko yhteiskunnan vastuulle, 32 prosnetin mielestä ei. 26 prosenttia vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Yrittäjät eivät vastusta perhevapaita, mutta on kohtuutonta että niistä aiheutuvat kustannukset kaatuvat nykyjärjestelmässä niin suurelta osin yksittäisen työnantajan ja työnantajakollektiivin vastuulle.

– Perhevapaalla olevan toimeentulo tulee turvata, mutta rahoitus tulisi hoitaa verovaroista, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kertoo.

– Jos yrityksessä on huono kassatilanne, sen päälle tuleva työntekijän perhevapaa ja siitä aiheutuvat kustannukset saattavat kriisiyttää tilanteen.

Suurin kuluerä tulee sairaan lapsen hoitovapaasta

Työntekijä-äidin perhevapaasta aiheutuu työnantajalle keskimäärin noin 8000 euron kustannus. Työntekijäisän perhevapaa maksaa työnantajalle keskimäärin noin 4000 euroa. Näihin summiin sisältyy Kelalta saatava 2 500 euron perhevapaakorvaus, jonka rahoitus kerätään työnantajilta.

– Vanhempainvapaiden suorat kustannukset kompensoidaan työnantajalle kohtalaisen hyvin. Mutta suurin kuluerä tulee sairaan lapsen hoitovapaasta, jota ei kompeonsoida, Hellstén sanoo.

Kustannukset korostuvat pienissä yrityksissä

Perhevapaiden palkallisuus ja siten tarve työnantajille maksettavaan kompensaatioon tulee työehtosopimuksista. Lainsäätäjän tahto on ollut, että vanhempainvapaat ovat palkattomia jaksoja, joiden ajalta työntekijän toimeentulo turvataan päivärahalla.

– Erityisesti yksittäiselle työnantajalle aiheutuvat kustannukset aiheutuvatkin isolta osin TES-järjestelmästä, ei lainsäädännöstä, Hellstén sanoo.

Hän muistuttaa, että kustannusten merkitys korostuu pienissä yrityksissä. Valtaosa suomalaisyrityksistä on pieniä.

Lisätietoja:

työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät, p. 050 502 0111, harri.hellsten @ yrittajat.fi