Perhevapaauudistuksen joustomahdollisuudet plussaa, vaikutukset työllisyyteen miinusta

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen kertoi perhevapaauudistusta valmistelevan työryhmän työstä ja jatkovalmisteluun valikoituneesta päivärahamallista. Suomen Yrittäjät on mukana työryhmässä.

Työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellsténin mukaan malli on yrittäjille niin hyvä, kuin EU-direktiivien ja hallitusohjelman vaatimusten pohjalta voi saada aikaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä jatkaa valmistelua mallista, jossa molemmille vanhemmille tulisi oma 164 päivän kiintiö, josta voisi luovuttaa toiselle 69 päivää. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita siis pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta, kuten hallitusohjelmassa edellytetään. Lisäksi synnyttävälle vanhemmalle tulisi 30 päivän raskausrahakausi. Joustoja kaavaillaan niin, että vapaita voisi esimerkiksi pitää nykyistä useammassa osassa ja jaksossa.

– Joustot mahdollistaisivat myös yrittäjille paremmin perhevapaiden pitämisen. Ajamme sitä työryhmässä, Hellstén sanoo.

Hellsténin mukaan joustot kuuluvat työntekijöillekin, kunhan niistä sovitaan työpaikalla. Tätä valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä.

Lastenhoidon tukea muutettava

Kotihoidontuki jatkuu hallitusohjelman mukaan nykymuotoisena. Yrittäjät kuitenkin toivoo, että joustoja lisättäessä lastenhoidontukijärjestelmää muutettaisiin niin, että myös lastenhoidon voi järjestää työskentelyjaksoilla.

– Tämä on tärkeää, jotta yrittäjä voisi oikeasti hyödyntää päivärahajärjestelmään mahdollisesti tulevat joustot. Varhaiskasvatusoikeuden varhentamista emme aja, Hellstén linjaa.

Työnantajien kustannukset nousevat

Jos ministeri Pekosen esittelemä malli toteutuu, se lisää järjestelmäkustannuksia eikä edistä työllisyyttä. Työryhmälle tehtyjen alustavien laskelmien mukaan malli voisi vähentää työllisyyttä jopa 5000:lla vuoteen 2030 mennessä ja maksaisi enimmillään yli sata miljoonaa euroa.

Suurin osa uudistuksesta tulisi maksettavaksi sairausvakuutusmaksujen korotuksien kautta. Näiden vaikutusten lopullinen laajuus riippuu siitä, miten aktiivisesti isät alkaisivat uutta kiintiötään käyttämään.

– Työryhmässä ei valitettavasti käsitellä lainkaan perhevapaista yksittäiselle työnantajalle aiheutuvia kustannuksia ja niiden parempaa kompensointia tai kustannusten siirtämistä kokonaan verovaroin rahoitettavaksi.

Hellstén muistuttaa, että päätöksiä ei vielä ole tehty. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan aikaisintaan ensi vuoden alusta.

Lisätietoja: työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät, p. 050 502 0111, harri.hellsten @ yrittajat.fi