Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Tiedote

Yli 10 000 yrittäjää vastasi: Puolet yrittäjistä vastustaa kuntaliitosta 

51 prosenttia yrittäjistä vastustaa kuntaliitosta naapurikunnan kanssa, käy ilmi Suomen Yrittäjien teettämästä Yrittäjien kuntabarometrista. Kunnissa päätöksenteon yrittäjyysmyönteisyys tärkein osa-alue, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjistä sanoo.

Suomen Yrittäjien teettämästä Yrittäjien kuntabarometrin mukaan 51 prosenttia yrittäjistä ei halua, että naapurikunta ja oma kunta liittyvät yhteen. Vastaajista 30 prosenttia kannattaa liitoksia. Iro Research kysyi yrittäjiltä Yrittäjien kuntabarometri -kyselyssä yrittäjien mielipiteitä kunnan toiminnasta.   

Myönteisimmin kuntaliitoksiin naapurikuntien kanssa suhtaudutaan Rannikko-Pohjanmaalla (69 %) ja Kainuussa (45 %). Ankarimmin kuntaliitoksia vastustavat kymenlaaksolaiset (62 %) ja varsinaissuomalaiset (60 %) yrittäjät. 

– Yrittäjien enemmistö ei innostu kuntaliitoksista, paikallisidentiteetillä on selvästi merkitystä. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Erityisesti maakunnan keskuskaupunkien ympärillä yleinen ilmiö on, että yrittäjät kehyskunnissa ovat tyytyväisempiä kuntiinsa, kun keskuskaupungissa, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjistä sanoo. 

Kujalan mukaan kuntaliitoksia lienee kuitenkin luvassa. Väestön vanheneminen, syntyvyyden aleneminen ja kasvukeskuksiin suuntautuva muuttoliike tuottavat kunnille vaikeuksia.   

– Tehdään sote-uudistus tai ei, kuntien talous ei kestä. Kun vuoden 2018 kuntien tilinpäätöksistä 2/3 oli tappiolla, vuoden 2019 tilinpäätöksissä tilanne oli vielä kehnompi: tappiollisen tilinpäätöksen teki kolme neljästä kunnasta. Elinkeinopolitiikan merkityksen pitää ottaa kunnassa aiempaa isompi asemaa, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy kunnilta pois.   

Yrittäjille tärkeää kuntaliitoksia tehdessä on huolehtia yritystoimintaan liittyvien palveluiden saatavuudesta. Kujalan mukaan liitosten etuna voi olla mm. lupapalveluitten tehostuminen ja vaikkapa rakentamiseen liittyvien määräysten yhdenmukaistaminen seudulla.   

Yrittäjät korostavat kuntabarometrissä tärkeimpinä kuntien elinkeinopolitiikan osa-alueina kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyttä, elinkeinopolitiikan asemaa kunnassa ja yrityspalveluita.  

Päätöksenteon yrityslähtöisyys on tärkein elinkeinopolitiikan osa-alue kunnassa.

– Varsinkin suuremmissa kunnissa järjestelmällisen yritysvaikutusten arvioinnin ottaminen järjestelmälliseksi osaksi päätösvalmistelua lisää sen todennäköisyyttä, että kunnan päätöksenteko on yrityslähtöistä.  

 

Näin kysyttiin: 

Iro Research kysyi yrittäjiltä Yrittäjien kuntabarometri -kyselyssä yrittäjien mielipiteitä siitä, miten yrityksen kotikunta toimii elinkeinopolitiikassaan. Kysely tehtiin 16.2.–13.5.2020. Siihen vastasi 10 400 yrittäjää eri puolilta Suomea. Vastaajia oli ennätysmäärä. Koko kyselyn valtakunnalliset tulokset julkistettiin 9.6. ja maakunnallisia tuloksia 10.–12.6.2020 

 

Lisätietoja:  

Tutustu Yrittäjien kuntabarometrin kuntaliitostuloksiin: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yrittajien_kuntabarometri_kuntaliitokset_2020.pdf

Kuntabarometrin tulosten tiivistelmä: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/sy_kuntabarometri2020_tiivistelma.pdf 

Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät, p. 0400 567 925, anssi.kujala@ yrittajat.fi 

Elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin, Suomen Yrittäjät, p. 050 550 3488,