Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Tiedote

EK ja Suomen Yrittäjät: Yt-neuvotteluissa pitäisi voida keskittyä avoimeen keskusteluun ja ratkaisujen löytämiseen

Yhteistoimintaneuvotteluissa tulisi muotosäännösten noudattamisen ja virheiden välttämisen sijaan pystyä keskittymään avoimeen keskusteluun ja ratkaisujen löytämiseen. Yhteistoimintalain uudistamista valmistelleen työryhmän esitys ei ratkaise nykylakiin liittyviä ongelmia, vaan päinvastoin se aiheuttaisi lisää hallinnollista taakkaa ja kustannuksia yrityksille, toteavat Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti joulukuussa 2018 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan yhteistoimintalain uudistamista. Työryhmän mietintö julkaistiin tänään 19.11.2020. Mietinnössä ehdotetaan säädettäväksi uusi yhteistoimintalaki.

Työryhmä ei päässyt työssään yksimielisyyteen ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät jättivät yhteisen eriävän mielipiteen työryhmän mietintöön.

– Yhteistoimintalaki kaipaa uudistamista. Suurimmat ongelmat nykyisessä laissa koskevat monimutkaisia ja tulkinnanvaraisia muotosäännöksiä, kohtuuttoman kovia seuraamuksia varsin vähäisistäkin rikkomuksista sekä mittavaa hallinnollista taakkaa, joka rasittaa etenkin pienempiä yrityksiä, asiantuntija Atte Rytkönen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Erityisesti työvoiman vähentämisneuvotteluita koskevia säännöksiä on tärkeä muuttaa siten, että ne myötävaikuttaisivat aidon ja avoimen vuorovaikutuksen syntymiseen ja tekisivät mahdolliseksi riittävän nopean reagoinnin äkillisiin muutostarpeisiin.

– Tällaisia muutoksia esitykseen ei valitettavasti sisälly. Kokonaisuutena julkistettu mietintö ei ratkaise voimassa olevaan lakiin liittyviä ongelmia ja siksi lakiuudistuksen valmistelua ei pitäisi jatkaa mietinnön pohjalta, lakiasiainjohtaja Markus Äimälä EK:sta sanoo.

Yt-lain soveltamisalaraja nostettava 50 työntekijään

Mietinnössä esitetään, että uutta lakia sovellettaisiin pääasiassa yrityksiin, joissa työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20. Tämä tarkoittaisi tietyiltä osin soveltamisrajan laskemista nykyisestä.

– Toisin kuin mietinnössä on esitetty, lain soveltamisrajaa pitäisi päinvastoin nostaa. Tarkoituksenmukainen rajaus olisi lain soveltaminen yrityksiin, joissa on vähintään 50 työntekijää, joka olisi yhdenmukainen EU:n yhteistoimintadirektiivin kanssa, Rytkönen sanoo.

Uutena elementtinä jatkuvaa vuoropuhelua koskeva velvoite

Uutena elementtinä yhteistoimintalakiin esitetään otettavaksi käyttöön uuden tyyppinen yhteistoiminnan muoto, jota kutsuttaisiin jatkuvaksi vuoropuheluksi. Työnantajan ja henkilöstön edustajan olisi käytävä säännönmukaista vuoropuhelua vähintään neljännesvuosittain, jolleivat työnantaja ja henkilöstön edustaja toisin sovi.

– Jatkuvan vuoropuhelun tavoite, jonka mukaan työnantajan ja henkilöstön välillä tulisi käydä säännönmukaista vuoropuhelua, on sinänsä hyvä ja kannatettava. Nyt esitetyssä muodossaan kuitenkin hallinnollinen taakka ja velvoittavat muotosäännökset lisääntyisivät entisestään, Äimälä huomauttaa, Äimälä huomauttaa.

– Jotta mietinnössä esitetty lain tavoite sekä tarkoitus voisivat toteutua ja työpaikoilla voitaisiin määrittää tarkemmin, mitä kysymyksiä yrityksen toiminnan kehittämiseksi on tarpeen käsitellä ja millaisissa menettelyissä, tulisi laissa määritellyt toisin sopimisen mahdollisuudet olla huomattavasti laajemmat kuin nyt esitetään.

 

Lisätietoja:

asiantuntija Atte Rytkönen, Suomen Yrittäjät, p. 040 359 1986

lakiasiainjohtaja Markus Äimälä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, p. 040 703 2977