11.1.2021 klo 11:43
Tiedote

EU:n elpymisvälineen rahoitusta suunnattava sote-palveluiden uusiin innovaatioihin – yrittäjiltä kuusi keinoa  

– EU:n elpymisrahoitusta tulee käyttää siten, että myös yksityiset sote-palveluntuottajat pääsevät kehittämään toimintojaan, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala vaatii.

EU:n elpymis- ja palautumistukiväline RRF:ssä osoitetaan 300–400 miljoonaa euroa rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistamiseen ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseen. Suomen Yrittäjät esittää aluekehitysohjelmassaan, että Suomen kestävän kasvun ohjelmassa näitä varoja käytetään sosiaali- ja terveysalan uudistamiseen.

Suomen kestävän kasvun ohjelmassa todetaan useita tavoitteita, muun muassa koronavirusepidemiasta aiheutuvien hoitojonojen purku. Keinoina mainitaan muun muassa digitalisaation lisääminen sekä palvelusetelin käytön hyödyntämien.

– Lainsäädäntö velvoittaa kunnat ja sairaanhoitopiirit jo nyt käyttämään palveluseteliä, mikäli palvelua ei pystytä tuottamaan hoitotakuun rajoissa, Suomen Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen muistuttaa.

Ohjelmaa koskevassa valtioneuvoston selonteossa mainitaan muun muassa tietopohjan vahvistaminen rakentamalla tarvittavia seurantatapoja ja mittareita väestön hyvinvoinnin ja palveluiden kustannusvaikuttavuuden seurantaan ja ohjaamiseen sekä hyvinvointitaloudellisten vaikutusten arviointimekanismin kehittäminen yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.

– Tämä on hyvä linjaus ja otettava nyt tosissaan. Suomen Yrittäjät on jo pitkään vaatinut yhteisen kustannuslaskennan mallin käyttöönottoa, ja edellä mainitut tavoitteet tukevat tämän kustannuslaskentamallin kehittämistä ja käyttöönottoa, Anssi Kujala toteaa.

Yrittäjiltä kuusi keinoa tavoitteiden toteuttamiseen

Elpymisvälineessä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen koostuu kolmesta kokonaisuudesta, joita ovat

  1. Hoito- ja palveluvelan purkaminen sekä hoitoon pääsyn nopeuttaminen.
  2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun, kustannusvaikuttavuuden ja tietopohjan sekä osaamisen vahvistaminen.
  3. Monialaiset kynnyksettömät palvelut, ennaltaehkäisy ja ongelmien varhainen tunnistaminen.

Yrittäjillä on tähän kuusi keinoa:

  1. Luodaan yhteinen kustannuslaskennanmalli, jotta julkisten ja yksityisten sote-palveluiden hintoja voi vertailla.
  2. Edistetään yritysten koulutusta, investointeja ja rekrytointeja eritysesti maaseudulla.
  3. Luodaan palveluseteleille valtakunnallinen arvonmääritysjärjestelmä, jolla turvataan hoitoon pääsy.
  4. Luodaan kansallinen sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvu- ja investointiohjelma, jotta sote-alan yritysten mielenkiinto investoimiseen turvataan.
  5. EU-kansalaisella on oltava oikeus hakeutua hoitoon myös yksityisen palveluntuottajan tarjoamaa palveluun.
  6. Autetaan julkista järjestäjää edistämään sote-palveluiden hankintaa omalta alueeltaan.

Kaikki sote-yritykset tarvitaan hoitamaan kansalaisia

Suomessa on 18 000 sosiaali- ja terveyspalveluyritystä, ja niissä on 80 000 työntekijää. Valtaosa sote-yrityksistä on hyvin pieniä. Julkinen sektori mukaan lukien sote-ala työllistää Suomessa reilut 400 000 henkeä. On huomattava, että merkittävä osa sote-ala työntekijöistä työskentelee yksityisen sektorin palveluksessa.

– Nämä yritykset ja työntekijät tarvitaan aivan ehdottomasti, jos halutaan, että hoivaa saa joka puolella Suomea nopeasti, Tanja Matikainen sanoo.

Matikaisen mukaan Euroopan komission tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistamiseksi ovat hyviä linjauksia, ja nyt pitää huolehtia, että elpymisvälineen rahat käytetään tehokkaasti näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lisätiedot:

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, p. 0400 567 925, anssi.kujala@yrittajat.fi
Suomen Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen, p. 0400 866 648, tanja.matikainen@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien aluekehitysohjelma Suomi on yritystensä summa 2.0.

Suomen Yrittäjät edustaa 115 000 yritystä, joista noin 3 500 on sote-alan yrityksiä. Lisäksi järjestöömme kuuluu 14 sosiaali- , terveys- ja hyvinvointialan toimialajärjestöä, joilla on tuhansia jäsenyrityksiä.